Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän
ensisijainen tavoite on tuottaa työmarkkinoille osaavaa
työvoimaa, joten ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen
on kyettävä vastaamaan ympäröivän
yhteiskunnan ja työelämän muutokseen.
Ammattirakenne muuttuu koko ajan, ja työmarkkinoiden muutosnopeus
on entisestään kasvanut 2010-luvulla. Uusia ammatteja syntyy
ja vanhoja häviää, mutta merkittäviä muutoksia
tapahtuu myös ammattien sisällöissä. Työtehtävät
ja tavat tehdä työtä muuttuvat jatkuvasti.
Kerran hankittu osaaminen ei riitä koko työuran
ajan. Työelämän muutokset edellyttävät sellaista
tutkintorakennetta, joka mahdollistaa sekä hyvien työelämän
perusvalmiuksien saavuttamisen että ammatillisen osaamisen
kasvattamisen, uudelleensuuntaamisen ja nopean päivittämisen.
Valiokunta pitää hallituksen esitystä ammatillisen
koulutuksen kehittämisen ja työelämän
tarpeiden kannalta tarpeellisena. Hallituksen esitys selkeyttää ammatillisesta
peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettua
lainsäädäntöä, tutkintorakennetta ja
tutkintojen perusteita sekä osaamisperusteisuutta koskevaa
sääntelyä.
Tutkintojärjestelmän kehittämisen
tavoitteena on vastata työelämän osaamistarpeisiin
entistä paremmin. Tutkintojärjestelmän
kehittämishankkeen — ns. TUTKEn — kokonaisuudessa ehdotetuilla
muutoksilla luodaan puitteet nykytilaa selkeämmälle
ja työelämän vaatimuksia vastaavalle
tutkintorakenteelle sekä tutkintojen perusteiden uudistamiselle.
Valiokunta pitää oikeana, että uudistuksen
myötä kaikessa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa
siirrytään osaamisperusteisuuteen ja tutkinnon
osiin perustuvaan rakenteeseen ja että lisätään
tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuutta sekä nopeutetaan
päätöksentekoa. Opiskelijoiden valinnanmahdollisuudet
myös lisääntyvät.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että koulutuksen järjestäjät
ymmärtävät järjestelmän
mahdollistavan monenlaiset koulutustavat ja oppimispolut. On erittäin
tärkeää, että ammatilliseen
perustutkintoon johtavaa koulutusta järjestettäessä mahdollistetaan
tutkinnon suorittaminen vaiheittain tutkinnon osa tai osia kerrallaan,
silloin kun se on esimerkiksi opiskelijan opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen
tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Tämä tulee
ottaa huomioon myös rahoitusta koskevissa säädöksissä. Ensisijaisena
tavoitteena erityisesti nuorten kohdalla tulee olla koko tutkinnon
suorittaminen. Tarvetta yksilöllisille tutkinto- ja opintopoluille on
kuitenkin yhä enemmän, joten mahdollisuuksia suorittaa
tutkinto osissa koulutusta ja työtä vuorottelemalla
sekä eri järjestämismuotojen yhteistyön
tiivistämistä tulee tukea eri tavoin.
Valiokunta toteaa, että osaamisperusteisuus kuvaa tutkinnon
suorittajan osaamista riippumatta koulutuksen järjestämismuodosta
ja edistää osaltaan myös oppilaitosmuotoisen
ja oppisopimuskoulutuksen joustavaa yhdistämistä, kuten
esim. ns. 2+1-mallia tai 1+2-mallia.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että muutosten
luonne ja nopeus voivat olla hyvin erilaisia eri toimialoilla ja
että uudenlaisia osaamistarpeita syntyy entistä enemmän
osaamis- ja toimialojen rajapinnoille. Tutkintorakenteen ja tutkintojen
joustavuuden lisääminen parantaakin tältäkin
osin mahdollisuuksia reagoida aiempaa nopeammin työelämän
muuttuviin osaamistarpeisiin.
Osaamispisteet tulevat ensi vaiheessa käyttöön
ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavissa perustutkinnoissa.
Se, että osaamispisteet eivät tule käyttöön
samanaikaisesti näyttötutkinnoissa, ei saa kuitenkaan
muodostua esteeksi tutkinnon suorittamistapojen joustavalle yhdistämiselle
tai työelämän tarpeista lähteville osaamisyhdistelmille,
kuten ammattitutkinnon osa osaksi ammatillista perustutkintoa.
Työelämän muutoksiin sopeutuminen
edellyttää työntekijältä myös
hyviä elinikäisen oppimisen taitoja. Ensisijaisesti
nuorille suunnattujen ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavien ammatillisten
perustutkintojen yksi keskeinen tavoite onkin tuottaa hyvät
yhteiskunnassa toimimisen ja elinikäisen oppimisen valmiudet. Valiokunta
viittaa demokratiakasvatuksesta antamaansa lausuntoon (SiVL 7/2014
vp — VNS 3/2014 vp), jossa todetaan mm.,
että erityisen selvästi äänestysaktiivisuuden
erot näkyvät ammatillisen perusopetuksen opiskelijoiden äänestys-
ja osallistumisinnokkuuden kohdalla heijastaen yleisesti yhteiskunnan
sosioekonomisia eroja. Opetushallituksen vuonna 2011 tekemän selvityksen
mukaan nuorten vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä osallistumisen
ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen taitoja pidetään
opiskelutaitojen ohella tärkeimpinä kansalaistaitoina.
Selvityksen mukaan suurimmat kehittämistarpeet kohdentuvat
perusopetuksen vuosiluokille 1—6 ja ammatilliseen peruskoulutukseen. Valiokunta
pitääkin tärkeänä,
että demokratiakasvatus kuuluu olennaisena osana myös
ammatilliseen koulutukseen.
Valiokunta pitää tärkeänä yhteiskunnassa
ja työelämässä tarvittavaa osaamista
mm. siten, että uusissa tutkinnon perusteissa tullaan vahvistamaan
mm. tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, työelämän
pelisääntöjen tuntemista, yhteiskunnallista
vaikuttamista, politiikan ja yhteiskunnallisen lukutaidon kehittymistä,
tieto- ja viestintätekniikkaa sekä viestintävalmiuksia
ja yrittäjyysosaamista koskevia ammattitaitovaatimuksia
ja osaamistavoitteita. Opetushallituksen mukaan uusiin perusteisiin
sisältyy kahdeksan osaamispisteen laajuinen yhteiskunnassa
ja työelämässä tarvittavan osaamisen
tutkinnon osa. Uusien perusteiden mukaan yhteiskuntataidoissa korostetaan
toimimista perusoikeuksien ja velvollisuuksien mukaan, taitoa käyttää yhteiskunnan
palveluja ja toimia kuluttajana sekä osallistua yhteiskunnalliseen
päätöksentekoon. Keskeinen tavoite on
myös taito suunnitella ja hoitaa omia raha-asioitaan. Työelämätaidoissa
korostetaan taitoa hakea itselleen työpaikkaa, sitä, että hallitsee
työsopimusjärjestelmän työsopimuksen
keskeiset osat, osaa perehtyä työpaikan toimintaan
ja työtehtäviin, huolehtii työturvallisuudesta
sekä osaa työskennellä työpaikassa
ja kehittää osaamista. Edelleen tavoitteena on
kuvata, miten yhteiskunnallinen ja taloudellinen tilanne heijastuu
oman alan työpaikkoihin ja työllisyyteen sekä selvittää kansantalouden
peruskäsitteitä ja sen keskeisimpiä toimijoita
sekä arvioida niiden merkitystä.
Oikeus saada opetusta ja opinto-ohjausta
Valiokunta pitää hyvänä,
että opetusta ja opinto-ohjausta koskevia säädöksiä täsmennetään. Säännökset
koskevat myös työpaikalla järjestettävää koulutusta
ja ohjausta. Opiskelijalla on oikeus saada sellaista opetusta ja
ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden
mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen.
Etenkin nuorille perustutkintoa suorittaville on tärkeää turvata
riittävä ja laadukas lähiopetus. Valiokunta
pitää tärkeänä, että lähiopetuksen
riittävä määrä turvataan
aloilla, joissa se on oleellista hyvän ammattitaidon saavuttamiseksi. Tällä on
keskeinen vaikutus paitsi läpäisyyn ja oppimistuloksiin
myös koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseen.
Valiokunta korostaa, että työssäoppimisen toteuttamistavat
ja laajuus kytkeytyvät oleellisesti myös ammatillisen
koulutuksen laatuun ja opiskelijoiden oikeusturvaan.
Valiokunta pitää välttämättömänä,
että rahoitusjärjestelmän uudistamisen
yhteydessä selvitetään mm. se, turvaako
suunniteltu 3 vuoteen rajoittuva valtionosuus opiskelijalle riittävät
mahdollisuudet tutkinnon suorittamiseksi. On monenlaisia tilanteita,
jossa opintojen loppuun saattaminen voi perustellusti kestää yli
3 vuotta.
Valiokunta pitää oikeana ehdotusta siitä,
että opiskelijan henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta
säädetään laissa.
Esityksen yleisperusteluissa todetaan, että ammatilliseen
peruskoulutukseen valmistavat ja valmentavat koulutukset sekä kotitalousopetus on
tarkoitus yhdistää yhtenäiseksi ammatilliseen
peruskoulutukseen valmentavaksi koulutuskokonaisuudeksi. Tämä uudistus
selkeyttänee valmentavan koulutuksen sisältöjä ja
tavoitteita hakijoille ja heidän vanhemmilleen.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että myös erityisopiskelijan ns. elinikäinen
oppiminen toteutuu. Sen vuoksi esim. aikuiskoulutuksessa tulee olla
tarjolla myös muuta kuin näyttöihin perustuvaa
koulutusta. Erityisopiskelijan on useassa tapauksessa vaikea suorittaa
näyttö hyväksytysti, ja työvoimahallinnon
koulutukset tähtäävät ensisijaisesti
työmarkkinoille suunnattuun tarpeeseen.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että erityisopiskelija pääsee peruskoulutuksen
jälkeen mahdollisimman pian jatkokoulutukseen. Peruskoulun suorittanut
on 9—10 vuotta opiskellut erilaisia taitoja, ja jo vuoden
katkos koulutuksessa saattaa saada aikaan sen, että oppimisen
ja tekemisen taidot heikkenevät. Jos toisen asteen koulutus
alkaa viiveellä, niin mm. kädentaitojen opiskelussa
ilmenee suuriakin ongelmia.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös
siihen, että valmentava koulutus on tärkeää mm.
maahanmuuttajille ja muille erityisryhmille. Ja myös muut
kuin vammaiset tarvitsevat tukipalveluja kuten kokonaisvaltaista
kuntoutusta.
Työssäoppiminen
Hallituksen esityksen mukaan kaikki ammatilliset perustutkinnot
sisältäisivät työssäoppimista vähintään
30 osaamispistettä. Työssäoppimisen enimmäismäärästä ei
ehdoteta säädettäväksi, vaan
enimmäismäärä vaihtelisi tutkinnoittain
ja opiskelijan yksilöllisten valintojen perusteella.
Tutkintojärjestelmä mahdollistaa koulutuksen
ulkopuolisen oppimisympäristön laajan hyödyntämisen
käyttämällä työelämälähtöisiä ja työvaltaisia
ammatillisen peruskoulutuksen toteuttamistapoja sekä hyödyntämisen
osana näyttötutkintojärjestelmää.
Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että ammattitaidon
saavuttamisen turvaamiseksi on perusteltu tarve säätää työssäoppimisen
laajuudelle vähimmäismäärä. Valiokunta
painottaa, että ammatillisen koulutuksen tulee antaa valmiudet
laadukkaaseen käytännön työn
tekemiseen. Sen vuoksi työllä on aina ollut suuri
merkitys ammatillisen koulutuksen oppimisympäristönä.
Valiokunta pitää hyvänä, että hallituksen
esityksen perusteluissa pidetään keskeisenä työssäoppimista
ja työn hyödyntämistä osaamisen
hankkimisen ja osoittamisen perustana.
Työssäoppimisen ja nuorten oppisopimuskoulutuksen
kehittämiseksi on meneillään tai käynnistymässä useita
hankkeita, joissa tavoitteena on mm. monipuolistaa työssäoppimisen
toteutustapoja sekä kehittää työssäoppimisen
laatua ja ohjausta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työelämäjärjestöjen
esitys työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja oppilaitosmuotoisen
koulutuksen yhdistämisestä valmistui keväällä 2013.
Esityksessä sovittiin, että edellytyksiä nykyistä laajemmalle
työpaikalla tapahtuvalle oppimiselle osana oppilaitosmuotoista
ammatillista peruskoulutusta arvioidaan em. kehittämishankkeista
saatujen kokemusten pohjalta. Samalla arvioidaan mm. tarvetta säätää työssäoppimisen
enimmäismäärästä.
Valiokunta korostaa, että työssäoppimisen laadunvarmistus,
opiskelijan oikeusturva, mm. arvioinnin tasavertaisuus, sekä työturvallisuus edellyttävät
tiivistä opetushenkilöstön ja työpaikan
yhteistyötä. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty
koulutettujen työpaikkaohjaajien tärkeyteen työpaikoilla.
Myönteistä on, että lain 16 §:ään
esitetään näiltä osin täsmennystä ja
että siinä on erikseen mainittu myös
työpaikkaohjaus ja työpaikkaohjaajat.
Tärkeää on, että myös
käytännössä työpaikoille
saataisiin sellaisia ohjaajia, jotka ottavat oppilaan ja opetustilanteen
huomioon. Valiokunta painottaa myös sitä, että koulutuksen
järjestäjän rooli työpaikalla
tapahtuvan oppimisen laadun varmistajana kasvaa.
Liikunnan merkitys ammatillisessa koulutuksessa
Valiokunta pitää myönteisenä,
että yhteisiin tutkinnon osiin tulisi työkyvyn
ylläpitämistä edistäviä pakollisia
osaamistavoitteita. Työkyvyn ylläpitäminen
muodostaisi yhdessä liikunnan ja terveystiedon kanssa pakollisen
osa-alueen. Esityksessä liikuntaa tarkastellaan ansiokkaasti pääosin
fyysisen ja psyykkisen terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan uusi tutkimus kuitenkin osoittaa
liikunnan kiistattomat, myönteiset vaikutukset myös
tiedolliseen toimintaan ja oppimiseen. Liikunnan sisällyttäminen
pakolliseksi osaamistavoitteeksi yhdessä työkyvyn
ylläpitämisen ja terveystiedon kanssa voi edistää laajemmin
myös muuta oppimista. Liikunnan tehokas ja tarkoituksenmukainen
hyödyntäminen ammatillisessa oppimisessa ja opettamisessa edellyttää kuitenkin
liikunnan laajempaa, systemaattista ja kokonaisvaltaista huomioimista
ammatillisen koulutuksen perusteissa ja sisällöissä.
Valiokunta toteaa, että saadun selvityksen mukaan hengästyttävää liikuntaa
vapaa-ajalla korkeintaan yhden tunnin viikossa harrastaa 47 % ammattiin
opiskelevista. Lukiolaisista vastaava osuus on 29 %. Valiokunta
korostaa, että oppilaitoksissa tapahtuva liikunta on kaikkien saavutettavissa
ja tavoittaa myös opiskelijat, joilla ei ole taloudellisesti
varaa osallistua kalliisiin harrastuksiin tai jotka eivät
halua harrastaa liikuntaa liian urheilijamaisesti. Oppilaitoksissa tarjottava
liikunnanopetus ja omaehtoiset liikkumismahdollisuudet ovat valiokunnan
arvion mukaan ensiarvoisen tärkeät.
Työkyvyn ylläpitäminen ja siihen
liittyvänä myös terveystieto ja liikunta
ovat tärkeitä osaamisalueita, jotka tukevat työhyvinvointia
ja työssä jaksamista. Näillä osaamistavoitteilla
olisi merkitystä myös työurien pidentämisen
kannalta.
Lainsäädännön tavoite ylläpitää ja
kohottaa väestön ammatillista osaamista sekä vastata
työelämän osaamistarpeisiin liittyy läheisesti
elinikäiseen oppimiseen, yleisiin oppimisen taitoihin sekä oppimisen
kognitiivisiin edellytyksiin. Tutkimusten mukaan liikunta on positiivisessa yhteydessä
ongelmanratkaisuun,
päätöksentekoon, muistiin, havainnointitaitoihin,
kielellisiin ja matemaattisiin taitoihin, toiminnan suunnitteluun
sekä automatisoituneisiin toimintoihin. Tiedollisen toiminnan
välityksellä liikunta tukee yleisiä oppimisen
edellytyksiä ja elinikäistä oppimista.
Valiokunta on huolissaan uuteen ammatilliseen perustutkintoon
suunnitellun liikunnan määrästä.
Valiokunta pitää oikeansuuntaisena uudistuksessa
sitä, että liikunnan osuus siinä mielessä vahvistuu,
että työkyvyn ylläpitäminen muodostaisi
yhdessä liikunnan ja terveystiedon kanssa pakollisen osa-alueen.
Valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä ottaa
jatkossa nykyistä paremmin huomioon tutkimustulokset liikunnan
vaikutuksista terveyden lisäksi oppimiseen.
ECVET- järjestelmä
Hallituksen esityksen mukaan ammatillisena peruskoulutuksena
suoritettavien ammatillisten perustutkintojen mitoitusperusteena
otettaisiin käyttöön ECVET-suositukseen
(Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä) perustuvat
osaamispisteet, jotka korvaisivat nykyisin käytetyt opintoviikot.
Järjestelmän tarkoituksena on, että opiskelijat
ja tutkinnon suorittajat voisivat hyödyntää oppimispolullaan suorittamiaan
opintoja siirtyessään yhdestä ammatillisesta
koulutusjärjestelmästä toiseen joko maiden
välillä tai sisällä.
Valiokunta toteaa, että järjestelmä sovitetaan kansallisen
koulutusjärjestelmän tarpeisiin. Se perustuu kansalliseen
lainsäädäntöön ja muihin kansallisiin
päätöksiin ja käytäntöihin,
joilla vahvistetaan suositusten mukaisten toimintaperiaatteiden
käyttäminen. Järjestelmän avulla edistettäisiin
tutkintoa suorittavien opiskelijoiden arvioitujen oppimistulosten
siirtoa, tunnustamista ja keräämistä.
Valiokunnan mielestä tämä parantaisi
opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta
ja oppimistulosten ja tutkintojen siirrettävyyttä kansainvälisellä ja
kansallisella tasolla sekä edistäisi elinikäistä oppimista.
Suomessa on hyvät lähtökohdat ECVET-suosituksen
mukaisten periaatteiden käyttöönotolle,
sillä Suomessa on jo vuosia ollut käytössä järjestelmä,
joka on oppimistulosperusteinen ja jossa kaikki ammatilliset tutkinnot
on jaettu tutkinnon osiin. Myös aiemmin hankitun osaamisen
tunnistaminen ja hyväksi lukeminen on jo nykyisin määritelty
lainsäädännössä.
ECVET-opintosuoritusten siirtojärjestelmässä keskiössä ovat
tutkinnot ja tutkintojen osat, joiden arvioidut ja hyväksytyt
oppimistulokset eli osaamisen kunkin maan toimivaltainen viranomainen
tunnistaa ja tunnustaa siten, että ne voidaan kerätä tutkintoa
varten tai siirtää toiseen opinto-ohjelmaan tai
tutkintoon. Perusperiaate on, että osaamista voidaan hankkia
mistä vain ja sitä voivat myös arvioida
muut kuin oman oppilaitoksen opettajat, jos yhteistyö-
ja oppimissopimuksissa varmistetaan, että tavoiteltu osaaminen
ja osaamisen arviointi vastaavat kunkin maan kansallisia säädöksiä ja
tutkinnon perusteita. ECVET-pisteillä annetaan täydentävää tietoa
osaamisen ja oppimistulosten laajuudesta. Niillä ilmaistaan
tutkintoon kuuluvien oppimistulosten eli osaamisen laajuutta koko
tutkinnon tasolla sekä tutkinnon osien suhteellista painoarvoa
tutkinnosta.
Oppisopimuskoulutus
Hallituksen esityksen mukaan tutkintotavoitteiseen oppisopimuskoulutukseen
osallistui vuoden 2012 aikana 55 600 opiskelijaa, joista
53 prosenttia oli naisia. Uusia opiskelijoita oli 20 900.
Koko tutkinnon suoritti 13 000 opiskelijaa, joista 31 prosenttia
suoritti ammatillisen perustutkinnon, 39 prosenttia ammattitutkinnon
ja 30 prosenttia erikoisammattitutkinnon. Oppisopimuskoulutus on
siten tärkeä osa suomalaista koulutusjärjestelmää.
Hallitusohjelman mukaisesti nuorten oppisopimuskoulutusta on vahvistettu
mm. vahvasti korotetetulla työnantajakorvauksella ja koulutuspaikkojen
lisäyksellä.
Valiokunta on huolissaan siitä, että peruskoulun
juuri päättäneiden osallistuminen oppisopimuskoulutukseen
on edelleen vähäistä. Valiokunta pitää kuitenkin
hyvänä, että nuorisotakuun puitteissa
on ryhdytty moniin toimiin nuorten oppisopimusten määrän
lisäämiseksi.
Oppisopimuskoulutukseen liittyvää lainsäädäntöä ei
tutkintorakenteen kehittämistyössä ole nostettu
esille, eikä se siten nouse esille hallituksen esityksessäkään.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on kuitenkin osoittanut
oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen erillisrahoitusta.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että oppisopimuskoulutusta kehitetään
käynnistyneiden hankkeiden tulosten pohjalta myös
säädöspohjaisesti.