SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 8/2009 vp

SiVM 8/2009 vp - HE 27/2009 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laiksi Suomen Akatemiasta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 21 päivänä huhtukuuta 2009 lähettänyt sivistysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi Suomen Akatemiasta (HE 27/2009 vp).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunta on antanut asiasta lausunnon (PeVL 15/2009 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

opetusministeri Henna Virkkunen

johtaja Leena Vestala ja korkeakouluneuvos Juhani Hakkarainen, opetusministeriö

hallituksen varapuheenjohtaja, professori Pirkko Nuolijärvi, Suomen Akatemia

kansleri Ilkka Niiniluoto, Helsingin yliopisto

puheenjohtaja Krista Varantola, Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto

toiminnanjohtaja Jorma Virkkala, Professoriliitto

toiminnanjohtaja Eeva Rantala, Tieteentekijöiden liitto TTL

puheenjohtaja Jussi Vauhkonen, Suomen akateemisten tutkijoiden yhdistys ry

professori Risto Alapuro

professori Niklas Bruun

akateemikko Olavi Granö

akateemikko Pekka Jauho

valtiotieteiden kandidaatti Arvo Jäppinen

professori, dosentti Markku Kulmala

akatemiaprofessori Markku Leskelä

varatuomari Markku Linna

professori Olavi Nevanlinna

pääjohtaja Jussi Nuorteva

professori Pirjo Ståhle

Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut

  • Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvosto ARENE ry.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki Suomen Akatemiasta. Samanniminen vanha laki kumottaisiin. Laki sisältäisi perussäännökset Suomen Akatemian tehtävistä, hallinnosta ja organisaatiosta, päätöksentekoelimistä, ratkaisuvallan käytöstä ja akateemikon arvonimistä. Akatemian toimielimiä ja päätöksentekoa koskevia säännöksiä ehdotetaan siirrettäväksi asetustasolta lakiin ja laissa olevia asetuksenantovaltuuksia täsmennettäviksi. Akatemian hallituksen kokoonpanoon ehdotetaan eräitä muutoksia. Yliopistolakiuudistukseen liittyen Akatemian tutkimusvirkajärjestelmää muutetaan siten, että jatkossa akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat toimisivat työsuhteessa niihin organisaatioihin, joissa he työskentelevät. Tutkijajärjestelmä säilyy muutoin entisellään. Laki sisältäisi siirtymäsäännöksen, jolla turvataan tutkimusviroissa siirtymävaiheessa olevien henkilöiden asema.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Yleistä

Valiokunta korostaa, että Suomen Akatemialla on keskeinen ja vakiintunut asema Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä, tieteen ja tutkimuksen suuntaamisessa ja kehittämisessä. Sen rooli sekä tutkimuksen rahoittajana että toimijana kansallisessa ja kansainvälisessä tieteellisessä ja tiedepoliittisessa yhteistyössä on lisääntynyt voimakkaasti. Akatemia on onnistunut tehtävissään erittäin hyvin, ja nyt toteutettavilla muutoksilla halutaan ennen kaikkea tukea Akatemian kasvavaa tiede- ja tutkimuspoliittista asemaa ja mahdollistaa tiede- ja tutkimussektorin eri osapuolten mahdollisimman tuloksekas yhteistyö.

Esityksen yhtenä tavoitteena on saattaa Suomen Akatemiaa koskevat säädökset nykyisen perustuslain edellyttämälle tasolle. Suomen Akatemiassa julkisen vallan käyttöä liittyy ensi sijassa Akatemian hallituksen, tieteellisten toimikuntien ja pääjohtajan päätöksentekoon. Tämän vuoksi lakiin ehdotetaan otettavaksi näitä toimielimiä koskevat perussäännökset, jotka nyt ovat olleet pääosin asetuksessa. Sisällöllisesti kyseiset säännökset säilyisivät olennaisin osin entisen kaltaisina. Lakiin ehdotetaan myös otettavaksi tarkkarajaiset ja täsmälliset säännökset siitä, mistä asioista voitaisiin säätää valtioneuvoston asetuksella ja mistä asioista voitaisiin lisäksi määrätä myös johtosäännössä.

Esityksellä pyritään myös vahvistamaan Akatemian hallitusta ja sen asemaa Akatemian strategisessa ohjauksessa ja tätä kautta vahvistamaan Suomen Akatemian asemaa tiedepolitiikkaa luovana organisaationa. Hallituksen osalta ehdotetaan, että Akatemian pääjohtaja ei enää olisi hallituksen puheenjohtaja vaan jäsen ja että hallituksen niin sanottujen ulkopuolisten jäsenten määrä kasvaisi kahdesta kolmeen.

Valiokunta toteaa, että hallituksen esittämät perustuslaista johtuvat muutosesitykset ovat perusteltuja ja että hallituksen kokoonpanoon ja pääjohtajan asemaan esitetyt muutokset ovat linjassa uudessa yliopistolaissa (558/2009) tehdyn yliopistojen hallitusten rakennemuutoksen kanssa. Akatemian tehtäviin ja hallituksen kokoonpanoon liittyvä uudistus parantaa mahdollisuuksia koordinoida tiedepolitiikkaa akatemiatasolla ja suhteessa yliopistoihin ja kannustaa poikkitieteellisyyteen ja laajaan tutkimusyhteistyöhön eri toimijoiden kesken.

Virkojen siirto yliopistoihin

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että tutkimusvirkojen sijasta Akatemia tulisi rahoittamaan akatemiaprofessorin ja akatemiatutkijan nimikkeisiä tutkijantehtäviä, joiden haltijat olisivat työsuhteessa asianomaiseen yliopistoon tai muuhun tutkimuksen suoritusorganisaatioon. Tutkijantehtäviin liittyvät haku- ja valintaprosessit samoin kuin tehtävien toimenkuvat säilyisivät entisellään. Tutkimusviroissa siirtymävaiheessa olevien siirtyminen uusimuotoisiin tehtäviin turvattaisiin.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on ehdotettu palvelussuhteen muutos saanut osakseen laajaa kritiikkiä. Tämän kritiikin vuoksi valiokunta on erityisen aktiivisesti ja perusteellisesti perehtynyt ehdotetun muutoksen merkitykseen akatemian rahoittamalle maamme huippututkimukselle. Valiokunnan keskeinen huoli on ollut muutoksen vaikutus tutkimuksen riippumattomuuteen ja tutkijoiden akateemiseen vapauteen, jonka tähän saakka merkittävin tae on ollut akatemian tutkimusvirka. Keväällä 2009 hyväksytty laaja yliopistolain uudistus on muuttanut voimakkaasti sitä toimintakenttää jossa akatemiatutkijat käytännössä toimivat. Valiokunta on joutunut ottamaan arvioinnissaan huomioon myös tämän muutoksen.

Yliopistolain uudistus muuttaa yliopistojen oikeudellista asemaa niin, että yliopistot eivät lain voimaantulon jälkeen vuoden 2010 alusta enää kuulu valtio-organisaatioon. Yliopistojen virkasuhteinen henkilökunta siirtyy työsuhteeseen. Koska valtaosa Suomen Akatemian tutkimusviran haltijoista, akatemiaprofessoreista ja akatemiatutkijoista toimii yliopistolaitoksen piirissä, on hallituksen esityksen mukaan tarkoituksenmukaista, että nämä muutokset otetaan huomioon myös Akatemian tutkijajärjestelmässä.

Valiokunta korostaa, että uuden yliopistolain myötä yliopistojen toimintavapaus ja taloudellinen autonomia lisääntyvät. Tavoitteena on uudistaa hallintoa, joustavoittaa henkilöstöpolitiikkaa ja aktivoida yliopistoja kehittämään pitkänlinjan strategioita ja sitä kautta profiloitumaan. Uudistus antaa yliopistoille mahdollisuuden kehittyä nykypäivän edellyttämällä tavalla korkeimman opetuksen, tieteellisen tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan eturintamaan. Valiokunnan mielestä nyt esitettävät Akatemian virkojen siirrot yliopistoihin ovat luonnollinen jatke yliopistouudistukselle ja sille luottamukselle itsenäisten yliopistojen toimintaa kohtaan, jota laaja yliopistouudistus on osoittanut. Tutkijanvirkojen säilyttäminen edelleen hallinnollisesti erillään itsenäisistä yliopistoista olisi selvässä ristiriidassa yliopistouudistuksen perusajatuksen kanssa. Valiokunta painottaa, että huippututkimuksen edistäminen kaikin tavoin on jatkossakin mitä suurimmassa määrin yliopistojen edun mukaista. Tämän johdosta ei voida lähtökohtaisesti olettaa, että uudistuksen seurauksena yliopistot heikentäisivät tutkijoiden työoloja. Suomen Akatemian ja yliopistojen välisen yhteistyön saumattoman jatkumisen vuoksi on välttämätöntä, että uudistukset toteutetaan samanaikaisesti.

Uudistuksen kriitikot ovat olleet huolissaan yksittäisten akatemiaprofessoreiden ja -tutkijoiden tutkimusvapauden mahdollisesti lisääntyvistä rajoituksista heidän siirtyessään työsuhteeseen yliopistoihin. Akatemian viran takaama hallinnollinen itsenäisyys on merkinnyt vapautta kokonaan keskittyä alan huippututkimukseen. Tutkijalle ei ole voinut sälyttää ylimääräistä opetusvelvollisuutta tai muita lisätehtäviä. Valiokunta on suhtautunut tähän kritiikkiin suurella vakavuudella. Uudistus ei saa merkitä sitä, että akatemian rahoittama maamme huippututkimus joutuisi kärsimään hallintotehtävien lisääntymisestä tai laajentuvasta opetusvelvollisuudesta. Valiokunta korostaa akatemiaprofessoreiden ja -tutkijoiden tieteenteon ja tutkimuksen vapauden takaamista sekä periaatteessa että käytännössä. Tämä on tarkoitus varmistaa Akatemian rahoituspäätöksiin sisältyvillä ehdoilla. Valiokunta ehdottaa hallituksen esityksen 9 §:n täydentämistä säännöksillä, joilla vahvistetaan akatemiaprofessoreiden ja -tutkijoiden itsenäistä asemaa ja tutkijanvapautta.

Yliopistouudistus merkitsee valiokunnan arvion mukaan käytännössä sitä, että nykyinen virkoihin perustuva akatemiatutkijoiden järjestelmä ei voi jatkua ongelmitta. Palvelussuhteiden erilaisuus loisi ongelmia nimenomaan tutkijoille ja tutkijanuran jatkuvuudelle. Nykyisen käytännön jatkaminen aiheuttaisi palvelussuhteiden määräaikaistumista potentiaalisesti kaikkein tuotteliaimmassa vaiheessa oleville huippututkijoillemme. Siirtyminen yliopiston työsuhteesta Akatemian nykyisenlaiseen virkaan edellyttäisi työsuhteen katkaisemista, vaikka tarkoituksena olisi jatkaa huippututkijana samassa yliopistossa. Käytännössä tutkijalla ei olisi mitään takeita uudesta työsuhteesta akatemiatutkijan määräaikaisen viran päättyessä. Valiokunta korostaa voimakkaasti tutkijanuran kehittämistä. Mietinnössään (SiVM 5/2009 vp — HE 7/2009 vp) yliopistolain uudistuksesta valiokunta on todennut, että jatkossa on yliopistoissa kiinnitettävä selvästi nykyistä enemmän huomiota määräaikaisuuksien käytön lainmukaisiin perusteisiin ja että tavoitteena tulee olla nykyisten määräaikaisten palvelussuhteiden osuuden väheneminen kaikista palvelussuhteista. Yhtenäiset palvelussuhteet saman työnantajan palveluksessa edistävät valiokunnan mielestä selkeästi pitkäjänteistä ja tuloksellista tutkijanuraa. Työsuhde yliopistoon varmistaa myös yliopistoyhteisön jäsenille kuuluvan mahdollisuuden osallistua yliopistoa koskevaan päätöksentekoon. Erityisen ongelman tutkijanuralle muodostaa jatkossakin siirtyminen akatemiatutkijana yliopistosta toiseen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että käytännössä näihinkin tilanteisiin löydetään sopimusteitse tutkijaa ja yliopistoja tyydyttävät ratkaisut.

Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin huoli nykyisen joustavan sijaisuusjärjestelmän romuttumisesta uudistuksen seurauksena. Järjestelmä on toiminut siten, että virkahaussa parhailla, ilman virkaa jääneillä tutkijoilla on ollut mahdollisuus saada määräaikainen virkamääräys virassa olevan henkilön erottua kesken virkakautensa. Tämä järjestelmä ei voi jatkua sellaisenaan, mutta esityksen mukaan Akatemian on mahdollista sisäisesti päättää sijaisuusjärjestelyjen muutoksista myöntövaltuusmenettelyn puitteissa siten, että turvataan nykyisen sijaisuusjärjestelyn myönteiset piirteet. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä nykyisen sijaisuusjärjestelmän tyyppisen menettelyn jatkumista ehdotetun uudistuksen jälkeenkin siten, että Akatemialle osoitetut määrärahat voidaan käyttää täysimääräisesti tieteen ja tutkimuksen edistämiseen.

Valiokunta korostaa, että nyt toteutettavalla uudistuksella on suuri merkitys maamme tieteen ja tutkimuksen kehittymiselle. Uudistuksen toteutumista ja sen vaikutuksia tulee seurata monipuolisesti. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus).

Yksityiskohtaiset perustelut

7 §. Pääjohtaja.

Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta ehdottaa, että säännökseen lisätään maininta valtioneuvoston nimittämistoimivallasta. Pääjohtaja nimitetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Valiokunta ehdottaa myös säännöstä pääjohtajan kelpoisuusvaatimuksista (uusi 2 mom.) ja pääjohtajan sijaisen nimittämistoimivallasta (uusi 3 mom.).

9 §. Tutkijantehtävät.

Akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden työsuhteen ehdot määrittyvät jatkossa työehtosopimuksen, työsopimuksen ja Suomen Akatemian rahoituspäätöksen perusteella. Tutkijan tehtävää koskevaan rahoitushakemukseen liitettävällä suorituspaikan sitoumuksella varmistetaan tutkimuksen suoritusorganisaation sitoutuminen rahoituksen ehtoihin, jotka koskevat tutkijan työajan käyttöä muihin kuin tutkimustehtäviin, palkkausta ja muita tutkijan toimintaedellytyksiä. Rahoituspäätökseen on mahdollista sisällyttää myös sellaisia sitoumukseen sisältyviä työsuhteen ehtoja, jotka voivat olla työehtosopimuksessa sovittua parempia. Valiokunta painottaa näiden ehtojen merkitystä akatemiaprofessoreiden ja tutkijoiden tosiasiallisen tutkijanvapauden kannalta. Valiokunta korostaa ehtojen sitovuutta ja ehdottaa pykälään lisättäväksi uuden 2 momentin, jonka mukaan työnantaja sitoutuu jo hakemusvaiheessa rahoituksen ehtoihin.

Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta ehdottaa pykälään lisättäväksi uuden 3 momentin, joka vastaa yliopistolain (558/2009) 32 §:n 3 momenttia. Perustuslain mukaisen tieteen ja tutkimuksen vapauden varmistamiseksi akatemialakiin on syytä lisätä samansisältöinen työnantajan direktiovaltaa työsuhteessa tai sen irtisanomisessa rajaava säännös kuin yliopistolaissa. Erillinen säännös tässä laissa on tarpeen sen vuoksi, että akatemian rahoittamia tutkijoita toimii myös muualla kuin yliopistoissa.

12 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset.

Edellä 7 §:n kohdalla esitettyjen lisäysten vuoksi ja perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta ehdottaa pykälän 1 momentista poistettavaksi sanat "ja virkojen täyttämisestä sekä pääjohtajan sijaisen määräämisestä".

13 §. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset.

Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta ehdottaa poistettavaksi 3 momentin toisen virkkeen lopusta perustuslain 18 §:n 3 momentin kannalta asiattoman sanonnan "eikä perustetta".

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella sivsitysvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset) ja

että hyväksytään yksi lausuma (Valiokunnan lausumaehdotus).

Laki

Suomen Akatemiasta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1—6 §

(Kuten HE)

7 §

Pääjohtaja

Akatemiaa johtaa pääjohtaja, jonka valtioneuvosto nimittää enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Pääjohtaja ratkaisee Akatemialle kuuluvat asiat, jollei toisin säädetä tai johtosäännössä tai työjärjestyksessä toisin määrätä.

Pääjohtajalta vaaditaan, että hän on tieteellisesti ansioitunut. Hänellä tulee lisäksi olla tiede- ja korkeakouluhallinnon tuntemusta sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Pääjohtajalta vaaditaan suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.(Uusi 2 mom.)

Pääjohtajan sijaisen määrää hallitus pääjohtajan esityksestä.(Uusi 3 mom)

8 §

(Kuten HE)

9 §

Tutkijantehtävät

(1 mom. kuten HE)

Akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tutkijantehtävää koskevaan hakemukseen tulee liittää sitoumus, jossa työnantaja sitoutuu rahoituksen ehtoihin.(Uusi 2 mom.)

Työnantaja ei saa Suomen Akatemian rahoituksella toimivan tutkijan työsuhteessa menetellä tavalla, joka voi vaarantaa tutkimuksen tai opetuksen vapautta. Sen lisäksi mitä työsopimuksen irtisanomisesta säädetään työsopimuslain (55/2001) 7 luvussa ja sen purkamisesta lain 8 luvussa, Akatemian rahoituksella toimivan tutkijan työsopimusta ei saa irtisanoa tai purkaa perusteella, johon vetoaminen loukkaisi tutkimuksen tai opetuksen vapautta. (Uusi 3 mom.)

10 ja 11 §

(Kuten HE)

12 §

Tarkemmat säännökset ja määräykset

Tarkempia säännöksiä Akatemian tehtävistä, hallituksesta ja tieteellisistä toimikunnista, asioiden ratkaisemisesta ja henkilöstöstä (poist.) annetaan valtioneuvoston asetuksella.

(2—3 mom. kuten HE)

13 §

Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

(1 ja 2 mom. kuten HE)

Akatemian tutkimusvirat lakkaavat ja niihin perustuvat virkasuhteet päättyvät ilman irtisanomista tämän lain tullessa voimaan. Virkojen lakkaamiseen ja virkasuhteiden päättymiseen ei edellytetä suostumusta (poist.).

(4—5 mom. kuten HE)

_______________

Valiokunnan lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa Suomen Akatemiaa koskevan lainuudistuksen toteutumista ja vaikutuksia ja antaa asiasta selvityksen sivistysvaliokunnalle vuoden 2012 kevätistuntokaudella.

Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2009

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Raija Vahasalo /kok
  • vpj. Tuomo Hänninen /kesk
  • jäs. Paavo Arhinmäki /vas
  • Timo Heinonen /kok
  • Elsi Katainen /kesk
  • Anneli Kiljunen /sd
  • Jukka Mäkelä /kok
  • Mikaela Nylander /r
  • Lauri Oinonen /kesk (osittain)
  • Tuula Peltonen /sd
  • Tuomo Puumala /kesk
  • Leena Rauhala /kd
  • Pauliina Viitamies /sd
  • vjäs. Risto Autio /kesk
  • Ilkka Kantola /sd
  • Juha Mieto /kesk

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Kaj  Laine

VASTALAUSE

Perustelut

Tutkijanvirkojen perustamisen tavoitteena oli tutkimustyön edellytysten parantaminen yliopistoissa ja valtion tutkimuslaitoksissa sekä niiden välisen yhteistyön kehittäminen. Tämän takia tutkijat sijoitettiin Suomen Akatemian alaisuuteen tarkoituksellisesti erilleen yliopistojen ja valtion tutkimuslaitosten hallinnosta. Suomen Akatemian akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat ovat kansainvälisesti tunnettuja huippututkimuksen tekijöitä, ja Akatemialla on hyvä maine tutkijayhteisön piirissä. Ulkomailla Akatemian toimintarakennetta on pidetty mallina nykyaikaiselle tiedehallinnolle. Akatemian viroissa on saanut keskittyä tutkimukseen. Ne ovat olleet tärkeä keino pitää huippututkijat kotimaassa ja houkutella muualle lähteneitä takaisin. Akatemiatutkijan virat ovat tällä hetkellä tärkein väline nuorten tutkijoiden urakehityksen tukemiseksi. Virat ovat erittäin tavoiteltuja ja kilpailtuja sekä tärkeitä tutkijanuran portaita.

Nykytila, jossa kaikilla akatemiatutkijoilla ja akatemiaprofessoreilla on yksi työnantaja, on selkeä ja toimiva. Jos akatemiaprofessorin ja akatemiatutkijan tehtävät siirtyvät hallituksen esityksen mukaisesti hallinnollisesti yliopistoille, niiden itsenäinen asema heikkenee. Mikään tutkimus- tai tiedepoliittinen etu ei perustele Akatemian tutkijanviroista luopumista. Hallituksen esityksen perustyö oli myös puutteellista, ja lakiehdotuksen valmistelua kiirehdittiin sivuuttamalla siitä eri vaiheessa annetut kriittiset kannanotot.

Yliopistolain muutoksella, jossa samalla yliopiston virkasuhteet muuttuivat työsuhteiksi, ei akatemiavirkojen lakkautusta voida perustella. Lisäksi yliopistojen muuttuminen itsenäisiksi oikeushenkilöiksi ei edellytä Akatemian tutkijanvirkojen siirtämistä. Perusteluina ei etenkään voi hyväksyä tuottavuusohjelmaa, jonka on nähty aiheuttaneen jo suurta vahinkoa valtionhallinnossa. Yliopistoilla on suuri koulutusvastuu, ja ne joutuvat ottamaan toiminnassaan huomioon myös aluepolitiikan. Akatemiassa virkojen hakumenettely, virkoihin valinta ja huolehtiminen viranhoidon edellytyksistä ovat valtakunnallisesti keskitettyjä. Tällä on suuri merkitys sekä järjestelmän vakauden että resurssien ohjauksen näkökulmasta.

Sivistysvaliokunnan käsittelyssä viime metreillä hallituksen esitykseen tuotiin muutoksia, joilla pyrittiin vahvistamaan Suomen Akatemian tutkijoiden itsenäisyys. Muutosesitys tuo taas toisensuuntaisen ongelman. Työnantajan eli yliopiston pitää sitoutua Akatemian rahoitusehtoihin jopa osana työsopimusta. Yliopistoista tulisi siis työnantajia ilman työantajan oikeuksia. On todella vahingollista, että hallitus ja hallituspuolueet eivät voi myöntää, että kaikkein järkevintä ja tuloksellisinta olisi säilyttää akatemiatutkijoiden nykyinen asema.

Mielestämme koko hallituksen esitys tulee hylätä.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotus hylätään.

Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2009

  • Tuula Peltonen /sd
  • Paavo Arhinmäki /vas
  • Ilkka Kantola /sd
  • Pauliina Viitamies /sd
  • Anneli Kiljunen /sd
  • Leena Rauhala /kd