Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Yleistä

Valiokunta korostaa, että Suomen Akatemialla on keskeinen ja vakiintunut asema Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä, tieteen ja tutkimuksen suuntaamisessa ja kehittämisessä. Sen rooli sekä tutkimuksen rahoittajana että toimijana kansallisessa ja kansainvälisessä tieteellisessä ja tiedepoliittisessa yhteistyössä on lisääntynyt voimakkaasti. Akatemia on onnistunut tehtävissään erittäin hyvin, ja nyt toteutettavilla muutoksilla halutaan ennen kaikkea tukea Akatemian kasvavaa tiede- ja tutkimuspoliittista asemaa ja mahdollistaa tiede- ja tutkimussektorin eri osapuolten mahdollisimman tuloksekas yhteistyö.

Esityksen yhtenä tavoitteena on saattaa Suomen Akatemiaa koskevat säädökset nykyisen perustuslain edellyttämälle tasolle. Suomen Akatemiassa julkisen vallan käyttöä liittyy ensi sijassa Akatemian hallituksen, tieteellisten toimikuntien ja pääjohtajan päätöksentekoon. Tämän vuoksi lakiin ehdotetaan otettavaksi näitä toimielimiä koskevat perussäännökset, jotka nyt ovat olleet pääosin asetuksessa. Sisällöllisesti kyseiset säännökset säilyisivät olennaisin osin entisen kaltaisina. Lakiin ehdotetaan myös otettavaksi tarkkarajaiset ja täsmälliset säännökset siitä, mistä asioista voitaisiin säätää valtioneuvoston asetuksella ja mistä asioista voitaisiin lisäksi määrätä myös johtosäännössä.

Esityksellä pyritään myös vahvistamaan Akatemian hallitusta ja sen asemaa Akatemian strategisessa ohjauksessa ja tätä kautta vahvistamaan Suomen Akatemian asemaa tiedepolitiikkaa luovana organisaationa. Hallituksen osalta ehdotetaan, että Akatemian pääjohtaja ei enää olisi hallituksen puheenjohtaja vaan jäsen ja että hallituksen niin sanottujen ulkopuolisten jäsenten määrä kasvaisi kahdesta kolmeen.

Valiokunta toteaa, että hallituksen esittämät perustuslaista johtuvat muutosesitykset ovat perusteltuja ja että hallituksen kokoonpanoon ja pääjohtajan asemaan esitetyt muutokset ovat linjassa uudessa yliopistolaissa (558/2009) tehdyn yliopistojen hallitusten rakennemuutoksen kanssa. Akatemian tehtäviin ja hallituksen kokoonpanoon liittyvä uudistus parantaa mahdollisuuksia koordinoida tiedepolitiikkaa akatemiatasolla ja suhteessa yliopistoihin ja kannustaa poikkitieteellisyyteen ja laajaan tutkimusyhteistyöhön eri toimijoiden kesken.

Virkojen siirto yliopistoihin

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että tutkimusvirkojen sijasta Akatemia tulisi rahoittamaan akatemiaprofessorin ja akatemiatutkijan nimikkeisiä tutkijantehtäviä, joiden haltijat olisivat työsuhteessa asianomaiseen yliopistoon tai muuhun tutkimuksen suoritusorganisaatioon. Tutkijantehtäviin liittyvät haku- ja valintaprosessit samoin kuin tehtävien toimenkuvat säilyisivät entisellään. Tutkimusviroissa siirtymävaiheessa olevien siirtyminen uusimuotoisiin tehtäviin turvattaisiin.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on ehdotettu palvelussuhteen muutos saanut osakseen laajaa kritiikkiä. Tämän kritiikin vuoksi valiokunta on erityisen aktiivisesti ja perusteellisesti perehtynyt ehdotetun muutoksen merkitykseen akatemian rahoittamalle maamme huippututkimukselle. Valiokunnan keskeinen huoli on ollut muutoksen vaikutus tutkimuksen riippumattomuuteen ja tutkijoiden akateemiseen vapauteen, jonka tähän saakka merkittävin tae on ollut akatemian tutkimusvirka. Keväällä 2009 hyväksytty laaja yliopistolain uudistus on muuttanut voimakkaasti sitä toimintakenttää jossa akatemiatutkijat käytännössä toimivat. Valiokunta on joutunut ottamaan arvioinnissaan huomioon myös tämän muutoksen.

Yliopistolain uudistus muuttaa yliopistojen oikeudellista asemaa niin, että yliopistot eivät lain voimaantulon jälkeen vuoden 2010 alusta enää kuulu valtio-organisaatioon. Yliopistojen virkasuhteinen henkilökunta siirtyy työsuhteeseen. Koska valtaosa Suomen Akatemian tutkimusviran haltijoista, akatemiaprofessoreista ja akatemiatutkijoista toimii yliopistolaitoksen piirissä, on hallituksen esityksen mukaan tarkoituksenmukaista, että nämä muutokset otetaan huomioon myös Akatemian tutkijajärjestelmässä.

Valiokunta korostaa, että uuden yliopistolain myötä yliopistojen toimintavapaus ja taloudellinen autonomia lisääntyvät. Tavoitteena on uudistaa hallintoa, joustavoittaa henkilöstöpolitiikkaa ja aktivoida yliopistoja kehittämään pitkänlinjan strategioita ja sitä kautta profiloitumaan. Uudistus antaa yliopistoille mahdollisuuden kehittyä nykypäivän edellyttämällä tavalla korkeimman opetuksen, tieteellisen tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan eturintamaan. Valiokunnan mielestä nyt esitettävät Akatemian virkojen siirrot yliopistoihin ovat luonnollinen jatke yliopistouudistukselle ja sille luottamukselle itsenäisten yliopistojen toimintaa kohtaan, jota laaja yliopistouudistus on osoittanut. Tutkijanvirkojen säilyttäminen edelleen hallinnollisesti erillään itsenäisistä yliopistoista olisi selvässä ristiriidassa yliopistouudistuksen perusajatuksen kanssa. Valiokunta painottaa, että huippututkimuksen edistäminen kaikin tavoin on jatkossakin mitä suurimmassa määrin yliopistojen edun mukaista. Tämän johdosta ei voida lähtökohtaisesti olettaa, että uudistuksen seurauksena yliopistot heikentäisivät tutkijoiden työoloja. Suomen Akatemian ja yliopistojen välisen yhteistyön saumattoman jatkumisen vuoksi on välttämätöntä, että uudistukset toteutetaan samanaikaisesti.

Uudistuksen kriitikot ovat olleet huolissaan yksittäisten akatemiaprofessoreiden ja -tutkijoiden tutkimusvapauden mahdollisesti lisääntyvistä rajoituksista heidän siirtyessään työsuhteeseen yliopistoihin. Akatemian viran takaama hallinnollinen itsenäisyys on merkinnyt vapautta kokonaan keskittyä alan huippututkimukseen. Tutkijalle ei ole voinut sälyttää ylimääräistä opetusvelvollisuutta tai muita lisätehtäviä. Valiokunta on suhtautunut tähän kritiikkiin suurella vakavuudella. Uudistus ei saa merkitä sitä, että akatemian rahoittama maamme huippututkimus joutuisi kärsimään hallintotehtävien lisääntymisestä tai laajentuvasta opetusvelvollisuudesta. Valiokunta korostaa akatemiaprofessoreiden ja -tutkijoiden tieteenteon ja tutkimuksen vapauden takaamista sekä periaatteessa että käytännössä. Tämä on tarkoitus varmistaa Akatemian rahoituspäätöksiin sisältyvillä ehdoilla. Valiokunta ehdottaa hallituksen esityksen 9 §:n täydentämistä säännöksillä, joilla vahvistetaan akatemiaprofessoreiden ja -tutkijoiden itsenäistä asemaa ja tutkijanvapautta.

Yliopistouudistus merkitsee valiokunnan arvion mukaan käytännössä sitä, että nykyinen virkoihin perustuva akatemiatutkijoiden järjestelmä ei voi jatkua ongelmitta. Palvelussuhteiden erilaisuus loisi ongelmia nimenomaan tutkijoille ja tutkijanuran jatkuvuudelle. Nykyisen käytännön jatkaminen aiheuttaisi palvelussuhteiden määräaikaistumista potentiaalisesti kaikkein tuotteliaimmassa vaiheessa oleville huippututkijoillemme. Siirtyminen yliopiston työsuhteesta Akatemian nykyisenlaiseen virkaan edellyttäisi työsuhteen katkaisemista, vaikka tarkoituksena olisi jatkaa huippututkijana samassa yliopistossa. Käytännössä tutkijalla ei olisi mitään takeita uudesta työsuhteesta akatemiatutkijan määräaikaisen viran päättyessä. Valiokunta korostaa voimakkaasti tutkijanuran kehittämistä. Mietinnössään (SiVM 5/2009 vp — HE 7/2009 vp) yliopistolain uudistuksesta valiokunta on todennut, että jatkossa on yliopistoissa kiinnitettävä selvästi nykyistä enemmän huomiota määräaikaisuuksien käytön lainmukaisiin perusteisiin ja että tavoitteena tulee olla nykyisten määräaikaisten palvelussuhteiden osuuden väheneminen kaikista palvelussuhteista. Yhtenäiset palvelussuhteet saman työnantajan palveluksessa edistävät valiokunnan mielestä selkeästi pitkäjänteistä ja tuloksellista tutkijanuraa. Työsuhde yliopistoon varmistaa myös yliopistoyhteisön jäsenille kuuluvan mahdollisuuden osallistua yliopistoa koskevaan päätöksentekoon. Erityisen ongelman tutkijanuralle muodostaa jatkossakin siirtyminen akatemiatutkijana yliopistosta toiseen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että käytännössä näihinkin tilanteisiin löydetään sopimusteitse tutkijaa ja yliopistoja tyydyttävät ratkaisut.

Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin huoli nykyisen joustavan sijaisuusjärjestelmän romuttumisesta uudistuksen seurauksena. Järjestelmä on toiminut siten, että virkahaussa parhailla, ilman virkaa jääneillä tutkijoilla on ollut mahdollisuus saada määräaikainen virkamääräys virassa olevan henkilön erottua kesken virkakautensa. Tämä järjestelmä ei voi jatkua sellaisenaan, mutta esityksen mukaan Akatemian on mahdollista sisäisesti päättää sijaisuusjärjestelyjen muutoksista myöntövaltuusmenettelyn puitteissa siten, että turvataan nykyisen sijaisuusjärjestelyn myönteiset piirteet. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä nykyisen sijaisuusjärjestelmän tyyppisen menettelyn jatkumista ehdotetun uudistuksen jälkeenkin siten, että Akatemialle osoitetut määrärahat voidaan käyttää täysimääräisesti tieteen ja tutkimuksen edistämiseen.

Valiokunta korostaa, että nyt toteutettavalla uudistuksella on suuri merkitys maamme tieteen ja tutkimuksen kehittymiselle. Uudistuksen toteutumista ja sen vaikutuksia tulee seurata monipuolisesti. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus).