Perustelut

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annettua lakia. Hallituksen esityksessä ei puututa opintotuen korotukseen eikä sen sitomiseen kansaneläkeindeksiin. Työryhmä, joka pohti opintotuen kehittämistä päätoimista opiskelua tukevaan suuntaan, esitti tuen sitomista indeksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittikin vuoden 2011 valtion talousarvioon opintorahan sitomista elinkustannusten kehitykseen, mutta ehdotus karsittiin. Opintotuki on ainoana perustoimeentuloa turvaavana etuutena jäämässä vaille indeksisuojaa. Työurien pidentämiseksi on tavoitteena nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista. Valmistumisen viivästymisen merkittävin syy ovat toimeentulovaikeudet, jotka pakottavat työntekoon opintojen aikana. Opintotuen indeksisidonnaisuuden kustannukset ovat pienet verrattuna valmistumisen nopeutumisesta saatavaan hyötyyn.

Opintotukilaissa tulisi huomioida opiskelijavanhempien tilanne lisäämällä huoltajakorotus opintotukeen. Lapsen saaminen ei saisi vaikuttaa   opintojen kulkuun   eikä opiskelijavanhempien taloudellisen tilanteen heikkenemiseen. Opiskelijan kulut nousevat lapsen saannin myötä, ja tämä tulisi myös huomioida opintotuen määrässä, ettei opiskelijavanhempi joutuisi eriarvoiseen asemaan muiden opiskelijoiden kanssa.

Esityksessä ei myöskään oteta kantaa vanhempien tulojen vaikutukseen alle 20-vuotiaiden muissa kuin korkeakouluissa opiskelevien opiskelijoiden opintotukeen. Tämä epäkohta on vaivannut lukioiden ja ammattioppilaitosten opiskelijoita jo pitkään. Tällä hetkellä vanhempien tulot vaikuttavat opintotuen määrään alle 20-vuotiaalla, vaikka opiskelija ei asuisi enää vanhempiensa luona. Nykyinen tilanne aiheuttaa ongelmallisia tilanteita kotoaan toiselle paikkakunnalle opiskelemaan muuttaneille nuorille.

Perustelut

Tämä vastalause sivistysvaliokunnan mietintöön opintotukilaista perustuu suurimmaksi osaksi 24.9.2010 eduskunnalle jätettyyn rinnakkaislakialoitteeseen (LA 70/2010 vp) hallituksen esitykselle HE 149/2010 vp laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta. Vastalause kohdistuu mietintöön hallituksen esityksestä opintotukilain osalta (1. lakiehdotus).

Opiskelijoiden opintoraha on riittämätön opiskelijan toimeentulon takaamiseksi. Lisäksi opintotuki on tällä hetkellä ainoa sosiaalietuisuus, jota ei ole sidottu kansaneläkeindeksiin. Vasemmistoliitto pitää erittäin tärkeänä, että opintotukea kehitetään opintorahaperustaisesti, ei opintolainapainotteisesti. Ehdottomana periaatteena kehittämisessä on oltava opiskelun maksuttomuus.

Kouluttautumisen ja tutkinnon opiskelemisen on oltava mahdollista ilman velkaantumista, varakasta taustaa tai opiskelulta ajan vievää työntekoa. Tämä nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista ja työelämään pääsyä. Vasemmistoliiton tavoitteena on nostaa vähimmäisturvan tasoksi 750 euroa kuukaudessa ja pitkällä tähtäimellä saada myös opintoraha tälle tasolle. Esityksemme korkeakouluopiskelijoiden opintorahan korottamisesta 100 eurolla opintokuukautta kohden vuonna 2011 on askel kohti asettamaamme tavoitetta nostaa opintorahan taso 750 euroon opiskelukuukautta kohden.

Hallitus ei esitä opiskelijoiden opintorahaan korotusta vuodelle 2011 eikä opintorahan sitomista kansaneläkeindeksiin. Hallituksen esitys ei tuo korjausta siihen, että alle 20-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintorahan määrä ja alle 18-vuotiaiden asumislisän määrä on sidottu vanhempien tuloihin. Jo tänä vuonna opiskelijoiden ostovoima on laskenut, ja tämä kehitys jatkuu entistä jyrkempänä, jos opintotukeen ei tehdä parannuksia.

Lakialoitteessani ehdotan opiskelijoiden opintorahan korottamista 100 eurolla kuukaudessa ja opintotukietuuksien sitomista kansaneläkeindeksiin. Lisäksi esitän, että vanhempien tulot eivät pienentäisi alle 20-vuotiaiden itsenäisesti asuvien toisen asteen opiskelijoiden opintorahaa eivätkä alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden asumislisää.

Ehdotan, että itsenäisesti asuvalle opiskelijalle korkeakoulussa maksettaisiin 398 euroa opiskelukuukaudelta (nyt 298 euroa) ja muussa oppilaitoksessa 346 euroa (nyt 246 euroa), kun opiskelija on täyttänyt 18 vuotta (täysi-ikäinen, itsenäisesti asuva).

Lisäksi ehdotan lakialoitteessani, että vanhempansa luona asuvalle korkeakouluopiskelijalle maksettaisiin opintorahaa 155 euroa opiskelukuukaudelta (nyt 55 euroa) ja 138 euroa muussa oppilaitoksessa opiskelevalle, kun hän on alle 20-vuotias (nyt 38 euroa), sekä 222 euroa opiskelukuukaudelta korkeakoulussa (nyt 122 euroa) ja 180 euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija on täyttänyt 20 vuotta (nyt 80 euroa).

Niin ikään ehdotan, että opintotukilaista kumotaan säännös, jonka mukaan toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulot   otetaan huomioon opintorahaa myönnettäessä, jos opiskelija on alle 20-vuotias, sekä asumislisää myönnettäessä, jos opiskelija on alle 18-vuotias (opintotukilain 19 ja 25 b §).

Ehdotan, että opintotukilain mukaiset etuudet ja niiden määräytymisperusteet tarkistetaan vuosittain siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään.

Lisäksi ehdotan, että asumislisää voidaan maksaa opiskelijalle myös oppilaitoksen lomakuukausilta siten kuin opetus- ja kulttuuriministeriö tarkemmin määrää. Ehdotan, että korotukset etuuksiin tulisivat voimaan 1.8.2011 lukien.

Valiokunnassa on käsitelty myös kaksiportaisen tutkintorakenteen huomioimista opintotuen myöntämisessä. Suomalaisen korkeakoulujärjestelmän ja suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut, että valtaosa opiskelijoista suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon. Opintotuen muuttaminen siten, että se myönnettäisiin ensin kandidaatin tutkinnon ja myöhemmin maisterin tutkinnon suorittamiseen voi johtaa siihen suuntaan, että alemmasta korkeakoulututkinnosta tulee perustutkinto. Kaksiportainen tukijärjestelmä soveltuu lisäksi huonosti erityyppisiin tutkintoihin.

Perustelut

Opintotukiuudistuksen valmistelun yhteydessä opiskelijoiden annettiin ymmärtää, että luvassa on sekä parannuksia että tiukennuksia. Opetusministeriön asettama, valtiosihteeri Marcus Rantalan vetämä työryhmä ehdotti, että opintotuesta tulisi kaksiportainen, tuen saamiseen vaadittavien opintosuoritusten määrää nostettaisiin ja asumislisäkuukausi määriteltäisiin tukikuukaudeksi. Toisaalta työryhmä suositteli myös, että opintotuki sidotaan samalla indeksiin niin, että se nousee automaattisesti elinkustannusten noustessa. Opiskelijaperheiden osalta opintotukityöryhmä taas suositteli, että oikeus opintorahan huoltajakorotukseen olisi opiskelijalla, joka on alle 18-vuotiaan lapsen huoltaja.

Hallituksen budjettiriihessä kuitenkin ainoastaan tiukennukset toteutuivat, ja hallituksen esitys sisältää vain vähän opintotuen riittävyyttä parantavia ehdotuksia. Uudistus ei kokonaisuutena tue tavoitetta päätoimiseen opiskeluun kannustamiseksi ja opintoaikojen lyhentämiseksi, vaan opintotuen ehtojen kiristäminen saattaa pahimmillaan johtaa opintotuen käytön vähentymiseen ja opiskelijoiden työssäkäynnin lisääntymiseen.

Rankaisusta ei ole opintojen nopeuttajaksi.

Uudistuksen myötä myös opiskelijan käytettävissä oleva tukikuukausien lukumäärä pienenee, jos opiskelija käyttää alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen vain vähän tukikuukausia. Opintotukiuudistus ei saa vähentää tukikuukausien määrää. Esitetty malli rankaisee niitä opiskelijoita, jotka suorittavat alemman tutkinnon nopeasti ja vähäisillä tukikuukausilla. Olisi järkevää, että kandidaatin tutkinnosta säästyneet tukikuukaudet siirtyisivät käytettäväksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen.

Asumislisäkuukauden määritteleminen tukikuukaudeksi ei ole keino nopeuttaa opintoja.

Asumislisäkuukauden määrittelemisellä tukikuukaudeksi voi olla negatiivinen vaikutus suunnitelmalliseen ja päätoimiseen opiskeluun. Ainoastaan asumislisää nostavat opiskelijat ovat yleensä kaikkein pienituloisimpia ja suorittavat eniten opintoja. Kesällä myös opintoja on oppilaitoksissa hankala suorittaa täysipäiväisesti, joten opiskelijat eivät uskalla kuluttaa tukikuukautta kesäopintoihin.

Indeksiin sitominen on välttämätöntä.

Lisäksi on jo pelkästään epäoikeudenmukaista, että budjettiriihessä päätettiin muiden etuuksien, kuten lapsilisien ja kotihoidon tuen, sitomisesta indeksiin, mutta ei opintotuen. Opintotuki tulisi sitoa indeksiin ja siinä tulisi olla huoltajakorotus. Olisi johdonmukaista antaa myös opintorahalle ennustettavuutta ja turvattua ostovoimaa.

Toisen asteen opintotuki vaatii myös kehittämistä.

Opintotukijärjestelmässämme on alle 20-vuotiaat itsenäisesti asuvat toisen asteen opiskelijat asetettu eriarvoiseen asemaan alle 20-vuotiaiden korkeakouluopiskelijoiden kanssa. Alle 20-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintotuen saanti on riippuvainen ainoastaan tarveharkinnasta vanhempien tulotasoon pohjautuen, vaikka opiskelija asuisi itsenäisesti ja olisi täysi-ikäinen. Opintotuen uudistuksen on lähivuosina kohdistuttava myös toiselle asteelle. Opintorahan tulee olla yhtä suuri kuin korkea-asteella.

Huomioon otettavaa on myös se, että muutosten suunnittelun ja toteutuksen edellyttämä työmäärä vaatii Kelassa toimeenpanoaikaa vähintään 12 kuukautta lakimuutosten hyväksymisestä niiden voimaantuloon. Näin ollen voimaantuloajankohta tulee olla 1.8.2012.