Perustelut
Tämä vastalause sivistysvaliokunnan mietintöön
opintotukilaista perustuu suurimmaksi osaksi 24.9.2010 eduskunnalle
jätettyyn rinnakkaislakialoitteeseen (LA 70/2010
vp) hallituksen esitykselle HE 149/2010 vp laeiksi opintotukilain
sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden
koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta. Vastalause kohdistuu
mietintöön hallituksen esityksestä opintotukilain
osalta (1. lakiehdotus).
Opiskelijoiden opintoraha on riittämätön opiskelijan
toimeentulon takaamiseksi. Lisäksi opintotuki on tällä hetkellä ainoa
sosiaalietuisuus, jota ei ole sidottu kansaneläkeindeksiin. Vasemmistoliitto
pitää erittäin tärkeänä,
että opintotukea kehitetään opintorahaperustaisesti, ei
opintolainapainotteisesti. Ehdottomana periaatteena kehittämisessä on
oltava opiskelun maksuttomuus.
Kouluttautumisen ja tutkinnon opiskelemisen on oltava mahdollista
ilman velkaantumista, varakasta taustaa tai opiskelulta ajan vievää työntekoa.
Tämä nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista ja
työelämään pääsyä.
Vasemmistoliiton tavoitteena on nostaa vähimmäisturvan
tasoksi 750 euroa kuukaudessa ja pitkällä tähtäimellä saada
myös opintoraha tälle tasolle. Esityksemme korkeakouluopiskelijoiden
opintorahan korottamisesta 100 eurolla opintokuukautta kohden vuonna
2011 on askel kohti asettamaamme tavoitetta nostaa opintorahan taso
750 euroon opiskelukuukautta kohden.
Hallitus ei esitä opiskelijoiden opintorahaan korotusta
vuodelle 2011 eikä opintorahan sitomista kansaneläkeindeksiin.
Hallituksen esitys ei tuo korjausta siihen, että alle
20-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintorahan määrä ja
alle 18-vuotiaiden asumislisän määrä on
sidottu vanhempien tuloihin. Jo tänä vuonna opiskelijoiden
ostovoima on laskenut, ja tämä kehitys jatkuu
entistä jyrkempänä, jos opintotukeen ei
tehdä parannuksia.
Lakialoitteessani ehdotan opiskelijoiden opintorahan korottamista
100 eurolla kuukaudessa ja opintotukietuuksien sitomista kansaneläkeindeksiin.
Lisäksi esitän, että vanhempien tulot
eivät pienentäisi alle 20-vuotiaiden itsenäisesti
asuvien toisen asteen opiskelijoiden opintorahaa eivätkä alle
18-vuotiaiden opiskelijoiden asumislisää.
Ehdotan, että itsenäisesti asuvalle opiskelijalle
korkeakoulussa maksettaisiin 398 euroa opiskelukuukaudelta (nyt
298 euroa) ja muussa oppilaitoksessa 346 euroa (nyt 246 euroa),
kun opiskelija on täyttänyt 18 vuotta (täysi-ikäinen,
itsenäisesti asuva).
Lisäksi ehdotan lakialoitteessani, että vanhempansa
luona asuvalle korkeakouluopiskelijalle maksettaisiin opintorahaa
155 euroa opiskelukuukaudelta (nyt 55 euroa) ja 138 euroa muussa
oppilaitoksessa opiskelevalle, kun hän on alle 20-vuotias
(nyt 38 euroa), sekä 222 euroa opiskelukuukaudelta korkeakoulussa
(nyt 122 euroa) ja 180 euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija
on täyttänyt 20 vuotta (nyt 80 euroa).
Niin ikään ehdotan, että opintotukilaista
kumotaan säännös, jonka mukaan toisen
asteen opiskelijoiden vanhempien tulot otetaan huomioon opintorahaa
myönnettäessä, jos opiskelija on alle
20-vuotias, sekä asumislisää myönnettäessä,
jos opiskelija on alle 18-vuotias (opintotukilain 19 ja 25 b §).
Ehdotan, että opintotukilain mukaiset etuudet ja niiden
määräytymisperusteet tarkistetaan vuosittain
siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa
(456/2001) säädetään.
Lisäksi ehdotan, että asumislisää voidaan maksaa
opiskelijalle myös oppilaitoksen lomakuukausilta siten
kuin opetus- ja kulttuuriministeriö tarkemmin määrää.
Ehdotan, että korotukset etuuksiin tulisivat voimaan 1.8.2011
lukien.
Valiokunnassa on käsitelty myös kaksiportaisen
tutkintorakenteen huomioimista opintotuen myöntämisessä.
Suomalaisen korkeakoulujärjestelmän ja suomalaisen
yhteiskunnan vahvuus on ollut, että valtaosa opiskelijoista
suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon. Opintotuen muuttaminen
siten, että se myönnettäisiin ensin kandidaatin
tutkinnon ja myöhemmin maisterin tutkinnon suorittamiseen
voi johtaa siihen suuntaan, että alemmasta korkeakoulututkinnosta
tulee perustutkinto. Kaksiportainen tukijärjestelmä soveltuu
lisäksi huonosti erityyppisiin tutkintoihin.