Perustelut
Yleistä
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi
uusi liikuntalaki, jolla uudistetaan muun muassa valtion
vastuuta liikuntapolitiikasta ja kunnan vastuuta liikunnasta. Lain
keskeisinä tavoitteina on muun muassa edistää eri
väestöryhmien mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa,
väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä fyysistä toimintakykyä,
lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä eriarvoisuuden
vähentämistä liikunnassa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta
pitää tavoitteita erittäin tärkeinä myös
oman toimialansa kannalta ja toteaa niiden tukevan valtakunnallista
terveyttä ja hyvinvointia edistävää työtä.
Eri ministeriöiden hallinnonalojen välinen yhteistyö on
saadun selvityksen mukaan toiminut esityksen valmistelussa hyvin.
Valiokunta pitää tätä myönteisenä ja
katsoo, että yhteistyötä on syytä edelleen
vahvistaa ja laajentaa.
Suomalaisten terveys on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
selvitysten mukaan kehittynyt myönteiseen suuntaan viimeisten
kymmenen vuoden aikana (Suomalaisten hyvinvointi 2014). Sosioekonomisen
aseman mukaiset terveyserot ovat kuitenkin edelleen suuria. Fyysinen
aktiivisuus ja liikunnan harrastaminen ovat olennaisen tärkeitä terveyden
edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn
kannalta. Valiokunta pitää erittäin myönteisenä,
että ehdotetussa liikuntalaissa korostuu terveyttä ja
hyvinvointia edistävän liikunnan asema ja siinä vahvistetaan
liikunnan peruspalveluluonteisuutta.
Liikunnan terveysvaikutusten edistäminen ja seuranta
Lakiehdotuksen mukaan kunnan tulee kuulla asukkaitaan liikuntaa
koskevissa keskeisissä päätöksissä ja
arvioida asukkaidensa liikunta-aktiivisuutta. Voimassa olevan terveydenhuoltolain
nojalla kuntien on valtuustokausittain laadittava hyvinvointikertomus
ja raportoitava kuntalaisten hyvinvoinnista ja toteutuneista toimenpiteistä vuosittain.
Saadun selvityksen mukaan vain noin puolet kunnista on nykyisin
kuvannut kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta hyvinvointikertomuksessa.
Vertailutietoa on saatavissa myös THL:n alueellisista hyvinvointitutkimuksista.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tarkoituksenmukaisena,
että kunnan asukkaiden liikunta-aktiivisuuden
arviointi tehdään osana terveydenhuoltolain 12 §:ssä tarkoitettua
terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Valiokunta toteaa,
että terveydenhuoltolain 12 §:ää vastaava
säännös sisältyy myös
ehdotetun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain
8 §:ään (HE 324/2014
vp).
Valiokunta korostaa erityisesti liikunnan mahdollistamista kaikille
kuntalaisille mukaan lukien pienituloisten perheiden lapset, joille
tulee turvata yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua myös
ohjattuun harrasteliikuntaan. Kunnan on tärkeää turvata
liikuntamahdollisuudet myös sellaisille ryhmille, joita
yritysten ja järjestöjen liikuntapalvelut eivät
tavoita. Esimerkiksi vammaiset henkilöt tarvitsevat
yleisten liikuntapalvelujen lisäksi erityisesti heille suunnattuja
ja sovellettuja liikuntamahdollisuuksia.
Järjestöjen toiminnan rahoitus
Liikuntaa edistävien järjestöjen
valtionavustuksen piiriin hyväksymisen ja valtionavustuksen saamisen
perusteita ehdotetaan uudistettaviksi. Valtionapukelpoiseksi voidaan
ehdotetun liikuntalain 10 §:n mukaan hyväksyä sellainen rekisteröity
yhdistys, jonka tarkoituksena on liikunnan edistäminen
ja joka toimii ehdotetun lain tavoitteiden mukaisesti. Järjestön
valtionapukelpoisuus voitaisiin tarvittaessa peruuttaa, jos se ei täytä säädettyjä
valtionavustuksen
saamisen edellytyksiä. Tarkemmin perusteista säädettäisiin
valtioneuvoston asetuksella. Lakiehdotuksen 10 §:n
perustelujen mukaan avustamisen edellytyksistä ehdotetaan
poistettavaksi toiminnan valtakunnallinen tai alueellinen kattavuus, mikä mahdollistaa
nykyistä paremmin uusien lajien ja uudenlaisen
toiminnan avustamisen. Valiokunta katsoo, että lakiehdotuksen
tarkoituksena on laajentaa valtionavustusten saamisen edellytyksiä eikä lakiehdotus
rajoita esimerkiksi alueellisten liikuntajärjestöjen
mahdollisuutta avustuksen saamiseen.
Liikuntaa edistävät kansanterveys-, potilas-
ja vammaisjärjestöt ovat useissa tapauksissa ainoita
tietyille erityisryhmille liikuntamahdollisuuksia tarjoavia toimijoita.
Valiokunta pitää myönteisenä,
että liikuntajärjestöjen lisäksi
myös kansanterveys-, potilas- ja vammaisjärjestöjen
mahdollisuudet liikunnan edistämisessä on esityksessä otettu
huomioon. Perustelujen mukaan liikunnan edistämisen tulee
ilmetä valtionavustusta hakevan järjestön
sääntöjen tarkoituspykälästä tai
tehtävistä. Valiokunta esittää,
että sivistysvaliokunta harkitsee 10 §:n
sanamuodon muuttamista siten, että säännös
perustelujen mukaisesti mahdollistaa valtionavustuksen myöntämisen myös
järjestölle, jonka tarkoituksena tai tehtävänä on
liikunnan edistäminen ja joka toimii lain 2 §:ssä säädetyn
tavoitteen mukaisesti.