Perustelut

Valtionosuusuudistuksen tavoitteena on hallituksen esityksen perustelujen mukaan taloudelliseen toimintaan sekä tehokkaaseen palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen kannustava rahoitusmalli. Järjestelmän tulee tasata ensisijaisesti tarve- ja olosuhdetekijöistä johtuvia kuntien välisiä kustannuseroja, ei esimerkiksi erilaisesta palvelutarjonnasta syntyviä eroja. Valtionosuuskriteereiden tulee esityksen perustelujen mukaan olla sellaisia, joihin kunta ei voi omilla toimillaan vaikuttaa.

Esityksen tavoitteena on muuttaa valtionosuusjärjestelmän perusrakennetta yksinkertaisemmaksi ja siirtää painotusta kustannus- ja tarve-erojen tasauksesta tulopohjan tasaukseen. Tavoitteen mukaisesti uudistuksessa siirretään valtionosuuksia kustannusten tasauksesta verotuloihin perustuvaan valtionosuuksien tasaukseen, siten että kuntien yhdistymistilanteissa valtionosuuksien menetys jää nykyistä pienemmäksi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on useissa eri yhteyksissä kiinnittänyt huomiota valtionosuusjärjestelmän ohjausvaikutuksen puutteellisuuteen. Valiokunta on pitänyt ongelmallisena erityisesti huostaanottojen määrään perustuvan lastensuojelukertoimen ja työkyvyttömyysasteeseen perustuvan sairastavuuskertoimen käyttämistä valtionosuuden perusteina (StVL 12/2010 vp , StVL 11/2010 vp ja StVL 17/2009 vp). Valiokunta on katsonut, että valtionosuusjärjestelmää on kehitettävä kustannusvaikuttavaan toimintaan, sisällöltään laajempien palvelukokonaisuuksien muodostamiseen sekä ennalta ehkäisyyn, terveyden edistämiseen ja varhaiseen puuttumiseen kannustavaksi (StVL 2/2011 vp). Valiokunta on pitänyt lisäksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen onnistumisen kannalta tärkeänä, että valtionosuusjärjestelmää selkeytetään ja kehitetään palvelurakenneuudistusta tukevalla tavalla (StVL 20/2013 vp).

Valiokunta pitää tärkeänä, että valtionosuusperusteiden päällekkäisyyksiä poistetaan ja järjestelmää yksinkertaistetaan. Sairastavuuskertoimen määräytyminen ehdotetaan uudistettavaksi muun muassa siten, että terveydenhuollon kustannustekijöinä otetaan huomioon keskeiset erityiskorvattavat sairaudet ja niiden yleisyyteen ja hoitokustannuksiin perustuvat painokertoimet. Valiokunta katsoo, että uudistus johtaa valtionosuuden kohdentumiseen periaatteeltaan nykyistä oikeudenmukaisemmin. Valiokunta pitää uudistusta sosiaali- ja terveydenhuollon osalta parannuksena nykyiseen valtionosuusjärjestelmään ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä.

Kuntien ja valtion välisessä suhteessa valtionosuuden määräytymisperusteiden muutos on kustannusneutraali. Uudet määräytymisperusteet aiheuttavat kuitenkin yksittäisten kuntien kohdalla merkittäviä muutoksia. Lainsäädännön soveltaminen on porrastettu siten, että yksittäisten kuntien valtionosuuksien vähennykset ja lisäykset toteutetaan siirtymätasausten avulla vähitellen viiden vuoden kuluessa (33 a §). Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että valtionosuuksia menettävät kunnat saavat ehdotetun kohtuullisen ajan sopeuttaa talouttaan muutokseen. Valtionosuuksia menettävien kuntien sopeutumismahdollisuuksia on edelleen arvioitava uudistuksen täytäntöönpanon aikana.

Esityksen perustelujen mukaan ikäryhmien ja sairastavuuskriteerin kustannuspainojen osuudet perustuvat pääosin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen selvityksiin. Valiokunta pitää välttämättömänä, että määräytymistekijöiden toimivuutta seurataan huolellisesti ja arvioidaan mahdollisuudet ottaa terveyden edistämiseen ja sairauksien ennalta ehkäisyyn liittyvät tekijät nykyistä paremmin huomioon. Kuntia tulee myös valtionosuusjärjestelmän kautta kannustaa kustannusvaikuttavien ja laadukkaiden palvelujen järjestämiseen sekä hyvinvoinnin monipuoliseen lisäämiseen. Vaikuttaa ilmeiseltä, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja rahoitusta sekä kuntarakennetta koskevat valmisteilla olevat uudistukset vaativat valtionosuusjärjestelmän jatkokehittämistä.