SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 7/2005 vp

StVL 7/2005 vp - HE 48/2005 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys työllistymisen ja muutosturvan toimintamalliin liittyväksi lainsäädännöksi

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 26 päivänä huhtikuuta 2005 lähettäessään hallituksen esityksen työllistymisen ja muutosturvan toimintamalliin liittyväksi lainsäädännöksi (HE 48/2005 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan samalla määrännyt, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava asiasta lausunto työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen, työministeriö

hallitusneuvos Pasi Koskinen, sosiaali- ja terveysministeriö

lakimies Olli Häkkinen, Kansaneläkelaitos

ylitarkastaja Niina Jussila, Vakuutusvalvontavirasto

toimitusjohtaja Heikki Pohja, Työttömyysvakuutusrahasto

toiminnanjohtaja Juhani Talonen, Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö

lakimies Jarmo Pätäri, Akava ry

OTK Johan Åström, Elinkeinoelämän keskusliitto ry

johtaja Lauri Lyly, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

työmarkkina-asiamies Merja Berglund, Suomen Yrittäjät

johtaja Markku Salomaa, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK

puheenjohtaja Lea Karjalainen, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY ry

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla irtisanottujen sekä määräaikaisten työntekijöiden uudelleen työllistymisen ja muutosturvan parantamiseksi muutoksia työsopimuslakiin, yhteistoiminnasta yrityksissä annettuun lakiin, julkisesta työvoimapalvelusta annettuun lakiin, työttömyysturvalakiin, työttömyysetuuksien rahoituksesta annettuun lakiin sekä sairausvakuutuslakiin.

Esityksen mukaan työsopimuslakiin lisättäisiin työntekijälle oikeus saada irtisanomisaikana vapaata täydellä palkalla työpaikan etsimistä tai uudelleen työllistymistä edistäviin muihin toimenpiteisiin osallistumista varten. Vapaan määrä riippuisi irtisanotun henkilön irtisanomisajan pituudesta. Työnantajalle tulisi myös tiedottamis- ja selvitysvelvollisuuksia sekä henkilöstölle että työvoimatoimistolle.

Työttömyysturvalaissa säädettäisiin työllistymisen ja muutosturvan toimintamalliin sisältyvän työllistymisohjelman aikaisesta työllistymisohjelmalisästä. Työllistymisohjelmalisää maksettaisiin yhteensä 185 päivältä ja se maksettaisiin tietyin edellytyksin työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen aikaiseen koulutustukeen sekä ansiopäivärahaan ja peruspäivärahaan. Lisäksi työttömyysturvalakiin ja julkisesta työvoimapalvelusta annettuun lakiin tehtäisiin muutokset, joiden perusteella peruspäivärahaan ja perustukeen maksettaisiin korotusosaa, joka vastaa vuoteen 2003 voimassa ollutta erorahaa ja nykyistä ansiopäivärahan korotettua ansio-osaa. Työllistymisohjelmalisät ja peruspäivärahan korotusosat rahoitettaisiin työttömyysvakuutusmaksujen tuotosta.

Esitys liittyy valtion vuoden 2005 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2005.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Hallituksen esitykseen sisältyvistä lakiehdotuksista sosiaali- ja terveysvaliokunnan toimialaan kuuluvat työttömyysturvalain, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain sekä sairausvakuutuslain muuttamista koskevat lakiehdotukset. Sosiaali- ja terveysvaliokunta puoltaa oman toimialansa osalta hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä.

Valiokunta pitää esityksen lähtökohtana olevaa tavoitetta irtisanotun työntekijän mahdollisimman pikaisesta työllistämisestä tärkeänä. Työttömyyden estäminen tai sen katkaiseminen riittävän varhain palvelee tehokkaimmin tavoitetta estää pitkäaikaistyöttömyyden syntymistä. Työttömyysturvan maksaminen korotettuna työllistymistä edistävien toimenpiteiden ja omatoimisen työnhaun ajalta palkitsee työntekijää aktiivisuudesta ja samalla antaa työntekijän taloudelliseen tilanteeseen helpotusta palkkatulojen päättyessä. Näin esitys selkeästi parantaa irtisanomisen kohteeksi joutuneiden työntekijöiden asemaa.

Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitus tässä yhteydessä esittää muutosturvan toimintamalliin sinänsä liittymättömänä työttömyysturvan peruspäivärahaa saavien etuuksien parantamista. Työttömyysturvalain uudistamisen yhteydessä erorahan maksamisesta irtisanomistilanteessa luovuttiin ja eroraha korvattiin vuoden 2003 alusta alkaen työttömyyspäivärahan ansio-osan korotuksella. Koska erorahan poistaminen merkitsi vain peruspäivärahaan oikeutettujen osalta etuuksien heikentymistä irtisanomistilanteessa, on asianmukaista, että tämä epäkohta nyt korjataan.

Ehdotettu uudistus merkitsee työttömyysturvaetuuksien moninaistumista entisestään. Ansiopäiväraha voi muodostua eripituisissa jaksoissa peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja siihen lisättävästä ansio-osasta, korotetusta ansio-osasta, työllistymisohjelmalisällä korotetusta ansiopäivärahasta ja lisäpäivälisällä korotetusta ansiopäivärahasta. Päivärahaa voidaan maksaa lapsikorotuksella korotettuna taikka työtulojen vuoksi soviteltuna taikka sosiaalietuuksien vuoksi vähennettynä. Etuuksien tason muodostuminen kirjavaksi aiheuttaa järjestelmän vaikeaselkoisuutta ja siten vaikeuttaa kansalaisen mahdollisuuksia tietää oikeuksistaan ja monimutkaistaa myös etuusjärjestelmän toimeenpanoa ja nostaa toimeenpanon kustannuksia.

Valiokunta pitää hyvänä, että lakiehdotuksessa on otettu huomioon määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien asema, kun työllisyysohjemalisän saamisen edellytyksenä oleva 36 kuukauden työskentelyaika lasketaan viimeksi kuluneen 42 kuukauden ajalta. Ehdotettu uudistus tuo kuitenkin parannusta verrattain vakiintuneesti työelämässä olleiden asemaan. Valiokunta toteaa, että määräaikaisia töitä tekevien oikeutta etuuksiin tulisi jatkossa pyrkiä parantamaan joko alentamalla vaadittavien työntekokuukausien määrää tai pidentämällä työnteon tarkastelujaksoa.

Työllistymisohjelmalisän saamista rajoittaa työttömyysturvalain 6 luvun 3 a §:ssä oleva säännös, jonka mukaan työntekijän riitauttaessa työsuhteen päättymisperusteen päätöstä lisästä ei annettaisi ennen kuin asia irtisanomisen laillisuudesta on lopullisesti ratkaistu. Vastaava säännös on työttömyysturvalain 6 luvun 3 §:ssä koskien korotettua ansio-osaa. Valiokunta kiinnittää työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan huomiota siihen, että säännös voi välillisesti aikaansaada sen, ettei irtisanottu tosiasiallisesti voi riitauttaa työsuhteen päättymistä työttömyysturvan heikkenemisen takia. Kun työllisyysohjelmalisä on vielä selvästi suurempi kuin päivärahan korotusosa, on lisällä tärkeä merkitys työttömän toimeentulolle eikä sen taannehtiva saaminen vuosien jälkeen palvele enää sitä tarkoitusta, jonka lisällä on tarkoitettu olevan pitkäaikaisen työttömyyden ehkäisemiseksi. Valiokunta toteaa, että järjestelmää olisi syytä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen välisin sopimuksin kehittää jatkossa niin, ettei laillisten oikeusturvakeinojen käyttö johda irtisanotun henkilön etuuksien heikennyksiin.

Valiokunta korostaa, että uudistuksen toimeenpanon onnistuminen vaatii lisätehtäviä saavien työvoimahallinnon viranomaisten riittävää resursointia. Uudistuksen toimiminen työttömyyttä ehkäisevästi edellyttää työvoimaviranomaisilta viivyttelemätöntä toimintaa. Kun irtisanottavien työntekijöiden ja heistä työvoimahallinnon toimenpiteiden piiriin tulevien määrän tarkka ennakointi on vaikeaa, tulee uudistuksen toimeenpanoa seurata ja ryhtyä lisäresurssien turvaamiseen välittömästi, jos hallituksen esityksessä esitetyt laskelmat ja työhallinnnolle annettavat lisäresurssit osoittautuvat alimitoitetuiksi. Valiokunta korostaa, että työttöminä jo olevien henkilöiden palvelut eivät saa kärsiä uudistuksen johdosta. Pitkäaikaistyöttömille suunnattujen yksilöllisten aktivointi-, kuntoutus- ja työllistämistoimenpiteiden toteuttaminen hallitusohjelman mukaisesti vaatii jo muutoinkin työvoimaviranomaisten henkilöstöltä tehostettua toimintaa.

Lausunto

Lausuntonaan sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää

että työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ottaa huomioon, mitä edellä on esitetty.

Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2005

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Valto Koski /sd
  • vpj. Eero Akaan-Penttilä /kok
  • jäs. Sirpa Asko-Seljavaara /kok
  • Marjaana Koskinen /sd
  • Pehr Löv /r
  • Riikka Moilanen-Savolainen /kesk
  • Aila Paloniemi /kesk
  • Leena Rauhala /kd
  • Juha Rehula /kesk
  • Paula Risikko /kok
  • Osmo Soininvaara /vihr
  • Tapani Tölli /kesk
  • Raija Vahasalo /kok
  • Erkki Virtanen /vas
  • Tuula Väätäinen /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Eila  Mäkipää

​​​​