Perustelut

Esityksen tavoitteena on tapaturmavakuutuksen rahoituksen turvaaminen uudistamalla vakuutusmaksua sekä vakuutusyhtiöiden vastuulla olevien kustannusten jakojärjestelmää koskevia säännöksiä. Kun vakuutusmaksun määräytymistä koskevat periaatteet siirretään asetuksesta lain tasolle, vähennetään samalla vakuutusmaksun yksityiskohtaista sääntelyä. Vakuutusyhtiöiden on siten mahdollista nykyistä vapaammin kilpailla vakuutusmaksuilla.

Vakuutuksenottajien oikeusturvan kannalta on merkityksellistä, että lakiin kirjataan velvoite siitä, että maksuperusteet ovat yksiselitteisiä ja että niitä on sovellettava yhdenmukaisesti kaikkiin vakuutuksenottajiin. Vakuutuksenottajan oma vahinkohistoria voidaan ottaa jo nykyisen lain mukaan maksuperusteissa huomioon silloin, jos vakuutuksenottajan teettämän työn määrä on tapaturmariskin arvioinnin tilastollisen luotettavuuden kannalta riittävän suuri (erikoismaksuperusteinen vakuutus). Säännös luo kannusteen työturvallisuuden parantamiseen, koska sattuneilla työtapaturmilla on suoraan vaikutusta työnantajan maksuun.

Valiokunta pitää myönteisenä, että esityksen mukaan myös pienille ja keskisuurille työnantajille, joiden maksu määräytyy ammattiin tai toimialaan liittyvän riskiluokituksen mukaan (taulustomaksuperusteinen maksu), tulee nyt kannuste ennalta ehkäisevään työturvallisuustyöhön. Lakisääteiset velvoitteet ylittävä työtapaturmia ehkäisevä työnantajan työsuojelutyö voi olla peruste alentaa vakuutusmaksuja ja toisaalta lakisääteisten velvoitteiden laiminlyöminen peruste korottaa maksuja. Työturvallisuuden parantamisen kannalta on hyvä, että vakuutusyhtiön on sopimusta tehdessään tai uusiessaan selvitettävä työpaikan työsuojelun taso sekä työterveyshuollon järjestäminen.

Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen perusteella maksettaville korvauksille ei ole voimassa olevassa laissa mitään ylärajaa. Nyt ehdotetaan, että 75 miljoonaa euroa ylittävät korvauskustannukset siirretään kaikkien vakuutusyhtiöiden yhteisesti rahoitettaviksi jakojärjestelmäperiaatteella. Valiokunta pitää esitystä kannatettavana, koska jakojärjestelmän avulla voidaan paitsi vähentää jälleenvakuutuksesta aiheutuvia kustannuksia myös varmistaa korvausten saaminen sekä toiminnan jatkuvuus siinäkin tapauksessa, että tällainen vahinko realisoituu.

Valiokunta pitää tärkeänä, että tapaturmavakuutuksen rahoitus on turvaavalla pohjalla, koska tapaturmavakuutus on osa lakisääteistä sosiaaliturvaa. Valiokunta korostaa Finanssivalvonnan roolia sen seurannassa, että lisääntyvän hinnoittelun vapauden tulee pitää maksut vakuutuksen riskit kattavalla tasolla. Valiokunta katsoo, että uusien säännösten vaikutusta maksujen kehitykseen, työtapaturmien määrään ja vakavuuteen on tarpeen seurata.