Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Vakuutusyhtiön lääkärin
rooli
Esityksessä ehdotetaan tapaturmavakuutuslain 41 d §:ään lisäystä,
jonka mukaan vakuutusyhtiön lääkärin
antamaan arvioon ei sovelleta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun
lain 23 §:n säännöksiä.
Esityksen perustelujen mukaan uuden säännöksen
tarkoituksena on täsmentää vakuutusyhtiön
lääkärin asemaa suhteessa terveydenhuollon
ammattihenkilölakiin. Valiokunnan käsittelyssä on
tämän esityksen ohella yhtäaikaisesti
ollut HE 39/2004 vp, jossa vastaavat muutokset on ehdotettu
tehtäviksi työn-tekijäin eläkelakiin
ja merimieseläkelakiin koskien eläkelaitosten
asiantuntijalääkäreitä.
Valiokunta toteaa, että vakuutuslaitoksen palveluksessa
oleva lääkäri osallistuu päätöksen valmisteluun
yhtenä asiantuntijana juristien, korvauslaskijoiden ja
muiden vakuutuslaitoksen asiantuntijoiden kanssa. Valiokunnan näkemyksen
mukaan on sinänsä tarkoituksenmukaisuussyistä perusteltua,
ettei asian valmistelussa laitoksen lääkärin
esittämiä kannanottoja edellytetä kirjattavaksi
asiakirjoihin noudattaen ammattihenkilölain 23 §:ssä säädettyjä lausuntojen muotovaatimuksia.
Kun lausuntoa pyydetään laitoksen ulkopuoliselta
lääkäriltä, tulisi lausunto
laatia mainitun pykälän edellyttämiä muotovaatimuksia
noudattaen.
Valiokunta painottaa kuitenkin, että vakuutusyhtiön
lääkäri osallistuu päätöksen
valmisteluun lääkärikoulutuksensa ja
ammatillisen osaamisensa perusteella. Vaikka lääkäri
ei esitä kannanottojaan ammattihenkilölaissa säädettyjä muotovaatimuksia
noudattaen, se ei merkitse sitä, etteikö kannanottoja
tule laatia sitä asianmukaisuutta ja huolellisuutta noudattaen,
jota lääkärin ammattia harjoitettaessa
edellytetään. Vakuutusyhtiön lääkäri
esittää asioiden ratkaisemiseen liittyvät
arvionsa nimenomaan lääkärin ominaisuudessa
ja vastaa antamistaan arvioista ammatinharjoittamisvastuunsa perusteella.
Esityksen perustelujen valossa jää epäselväksi,
onko säännösmuutoksen tavoitteena ollut
kokonaan sulkea pois terveydenhuollon ammattihenkilölain
soveltaminen vakuutusyhtiöiden lääkäreiden
toimintaan. Valiokunta pitää kansalaisten oikeusturvan
kannalta tärkeänä vakuutusyhtiöissä toimivien
lääkäreiden toiminnan valvontaa. Tästä syystä valiokunta
pitää tarpeellisena, että sosiaali- ja
terveysministeriö selvittää, onko terveydenhuollon
ammattihenkilölakia täsmennettävä sen
selkeyttämiseksi, että valvontaviranomaisten toimivalta
ulottuu myös vakuutusyhtiön palveluksessa oleviin
lääkäreihin.
Hallituksen esityksessä muutosehdotusta perustellaan
muun ohella sillä, ettei lääkärin
korvausasiassa antama kannanotto ole ulkopuolinen lausunto, jonka
johdosta pitäisi hakijaa kuulla erikseen. Valiokunta toteaa,
ettei ehdotettu lainmuutos, joka koskee laitoksen lääkärin kannanoton
esittämistapaa, vaikuta laitoksen velvollisuuteen kuulla
asianosaista lääkärin kannanotoista.
Asianosaisen kuulemisesta hallintoasioissa on yleissäännös
hallintolain 34 §:ssä. Sitä sovelletaan
myös tapaturmavakuutusasioissa. Säännöksen
mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus
lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista
vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa
asian ratkaisuun. Hallintolaissa lähdetään
siitä, ettei asianosaista tarvitse ennen päätöksen
antamista kuulla päätöksen tehneen viranomaisen
tai laitoksen sisäisestä asian valmistelusta eikä päätöksen
perusteluista silloinkaan, kun päätöksestä muodostuu
lopputulokseltaan asianosaisen kannalta kielteinen. Sen sijaan ulkopuoliselta
taholta hankitusta lisäselvityksestä, kuten lääkärin
lausunnosta, on hakijaa hallintolain perusteella kuultava.
Valiokunta viittaa hallituksen esityksestä HE
39/2004 vp antamaansa mietintöön (StVM 11/2004
vp), jossa valiokunta on ottanut kantaa vastaavaan eläkelaitoksen
lääkäriä koskevaan muutosehdotukseen.
Valiokunta toteaa toistamatta po. mietinnössä esittämäänsä,
että kannanotot, jotka koskevat asianosaisen oikeutta saada tieto
valmistelussa syntyneistä asiakirjoista, yhtiön
velvollisuutta perustella päätökset asianmukaisesti
sekä ratkaisuprosessien kehittämisen tarpeellisuutta, soveltuvat myös tapaturma-asioiden
käsittelyyn vakuutusyhtiöissä.