Perustelut

Valtion talouden tilanne on perussuomalaisten mielestä erittäin huolestuttava. Tasapainottamistoimia on tehtävä. Hallituksen säästötoimet ja säästöihin ottama linja kurittaa kuitenkin kaikista pahiten pienituloisia, joista monilla on jo nyt vaikeuksia tulla taloudellisesti toimeen. Tätä perussuomalaiset eivät hyväksy.

Kansaneläke- ja työeläkeindeksien korottaminen vain 0,4:llä 1,1 prosentin sijaan heikentää monien kansalaisten ostovoimaa. Eläkkeiden lisäksi indeksikorotusten alentaminen heikentää myös monia muita näihin indekseihin sidottuja etuuksia, kuten työttömyysturvan peruspäivärahaa, työmarkkinatukea, vammaisetuuksia, opintorahaa, lapsikorotusta sekä rintamalisiä. Julkinen sektori säästää indeksikorotuksia heikentämällä noin 125 miljoonaa euroa, mutta kansalaisten ostovoima heikkenee arviolta 230 miljoonaa euroa. Kansalaisten ostovoima siis heikkenee enemmän kuin julkiselle taloudelle koituu säästöjä. Tämä säästötoimi ei helpota talouden elpymistä, vaan vie monien pienituloisten kukkaroista elintärkeitä euroja. Indeksikorotusten alentaminen on vastuutonta politiikkaa, jossa hallitus maksattaa tekemänsä virheet yhteiskunnan heikompiosaisten kustannuksella. Tämän päätöksen vastuuttomuutta kuvastaa myös se, että indeksikorotusten alentamista ei ole suunniteltu korvattavan myöhemminkään, vaan vaikutus on tarkoitettu pysyväksi.

Hallitus vetoaa lakiehdotuksen perustuslainmukaisuutta arvioitaessa aiempiin perustuslakivaliokunnan lausuntoihin. Hallitus katsoo, että perustuslainmukaisuutta arvioitaessa merkitystä on ollut esimerkiksi sillä, että muutoksen taso on vastannut palkkakehitystä (PeVL 28/1992 vp), ja sillä, että muutos on ollut vähäinen (PeVL 13/1995 vp). Perussuomalaiset katsovat, että nämä eivät ole kestäviä perusteita. Eläkkeiden sekä muiden etuuksien taso on jäänyt jälkeen yleisestä palkkakehityksestä jo vuosia huolimatta elinkustannusten rajusta noususta samaan aikaan. Perussuomalaiset eivät myöskään pidä esityksen vaikutuksia vähäisinä. Lisäksi perussuomalaiset katsovat, että koska kunnollisia vaikutusarviointeja ei ole aiempien vastaavien päätösten vaikutuksista, on hallituksen esitys vastuuton. Elämisen kustannusten nousu ja erityyppisten veropäätösten vaikutukset ovat perussuomalaisten mielestä vähäistä suuremmat, kun puhutaan ihmisten toimeentulon edellytyksistä. Köyhyys on lisääntynyt voimakkaasti, ja tällaiset päätökset lisäävät entisestään köyhyyden syvenemistä.

Lisäksi perussuomalaiset pitävät lähtökohtaisesti asetelmaa, jossa toimeentulotuen perusosaa korotetaan eli ts. tarkistuksen heikennystä kompensoidaan, epäoikeudenmukaisena muita ryhmiä kohtaan, joita indeksitarkistuksen heikennys koskettaa. On myös huomioitava, että toimeentulotuen tulisi olla aina viimesijainen toimeentulon muoto, ja mielestämme sen kompensoiminen on väärä signaali myös, kun puhutaan kannustinloukkujen purkamisesta. Perussuomalaiset eivät vastusta lähtökohtaisesti toimeentulotuen perusosan korottamista, vaan vaativat, että yhtä tukimuotoryhmää ei tule asettaa eri asemaan suhteessa muihin.

Hallituksen esityksen vaikutusarvioinnit tuesta riippuvaisten näkökulmasta puuttuvat, samoin kokonaistaloudellinen tarkastelu. Perussuomalaiset moittivat asian valmistelua kokonaisuudessaan ja katsovat, että indeksikorotus olisi tullut tehdä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti täysimääräisenä eli 1,1 prosentin mukaisesti.

Perustelut

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että kansaneläke- ja työeläkeindeksejä korotetaan vuonna 2015 pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vain 0,4 prosenttia. Ilman hallituksen tekemää indeksileikkausta korotus olisi ollut ensi vuonna 1,1 prosenttia.

Hallituksen alentamat indeksikorotukset ovat myös vuoden 2016 eläkeindeksien laskennan pohjana, joten nyt tehtävän indeksileikkauksen vaikutus jää pysyväksi. Eläketurvakeskus on arvioinut, että ehdotettu poikkeuksellinen indeksileikkaus jättää eläkemenoon pysyvän alentavan vaikutuksen, joka vaimenee pikkuhiljaa ja on poistuu kokonaan vasta vuoteen 2050 mennessä.

Indeksiturvan tarkoitus on yksiselitteinen: vuotuisella indeksikorotuksella turvataan eläkkeiden ja muun perusturvan ostovoimaa. Hallituksen päätös leikata vallitsevan lainsäädännön mukaista eläkeindeksiä on erittäin harvinaista. Nyt tehtävä indeksileikkaus horjuttaa eläkeläisten ja muiden sosiaaliturvan saajien luottamusta eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmän toimivuuteen ja oikeudenmukaisuuteen.

Kevään kehysriihessä tehdyn indeksileikkauksen jälkeen hallitus päätyi elokuun budjettiriihessään hyvittämään indeksileikkausta pieni- ja keskituloisille työeläkkeen saajille eläketulovähennyksellä. Sen sijaan 110 000 takuueläkeläiselle ja pelkän kansaneläkkeen saajille hallitus jätti hyvittämättä mitenkään indeksileikkauksen. Myös niiden ostovoima kapeutuu, joiden perusturva on sidottu kansaneläkeindeksiin. Hallituksen indeksileikkaus tulee tämän vuoksi koskemaan esimerkiksi työttömyysturvan peruspäivärahaa, työmarkkinatukea, vammaisetuuksia, opintorahaa ja rintamalisää. Hallituksen indeksileikkaus pienentää pysyvään lainsäädäntöön verrattuna työttömän peruspäivärahaa kuukausitasolla 4,73 euroa, kansaneläkettä 4,28 euroa ja takuueläkettä 5,02 euroa.

Hallitus kuitenkin korottaa toimeentulotuen perusosan tasoa pysyvän indeksilainsäädännön mukaisesti 1,1 prosentilla. Hallituksen viesti indeksikorotuksessa on täysin väärä: ensisijaista perusturvaa heikennetään, mutta viimesijaiseksi tarkoitettua toimeentulotukea korotetaan. Näin hallitus on vahvistamassa omalla toiminnallaan toimeentulotukeen liittyvää kannustinloukkuongelmaa.

Hallituksen budjettiriihen päätökset eriarvoistavat eläkeläisiä keskenään. Riihessä hallitus päätti kompensoida pieni- ja keskisuurta työeläkettä saaville indeksileikkausta eläketulovähennyksellä. Sen sijaan kaikkein pienituloisimmat eläkeläiset eli takuu- ja kansaneläkkeen saajat jätettiin indeksileikkauksen kompensaation ulkopuolelle. Tämä on hallitukselta huono arvovalinta. Hallitus ei tiedosta, että eläkeläisten keskuudessa tuloerot ovat kasvussa. Nyt hallitus omilla toimillaan eriarvoistaa eläkeläisiä ja perusturvan varassa olevia yhä lisää.

Hallituksen toiminta on suuri pettymys takuueläkeläisten kannalta. Heillehän lupailtiin valtiovarainministerin suulla ennen budjettiriihtä kymmenen euron korotusta eläkkeeseen indeksileikkauksen kompensoimiseksi. Lopulta hallitus hautasi budjettiriihessään takuueläkkeen korotuksen.

Perustelut

Kaikkia maksussa olevia eläkkeitä tarkistetaan joka vuosi työeläkeindeksillä, joka määräytyy palkka- ja hintatason mukaan. Vastaavasti suurta osaa Kelan etuuksista tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan poikkeuksellista eläkeindeksien jäädytystä vuonna 2015. Eläke- ja työeläkeindeksejä aiotaan korottaa pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vain 0,4 prosenttia, mikä hintojen noustessa tätä enemmän heikentää eläkkeiden ja etuuksien ostovoimaa.

Jäädytetty indeksikorotus koskee kaikkia, myös kaikkein pienimpiä eläkkeitä. Muutos koskisi myös etuuksia, joita tarkistetaan kansaneläkeindeksin perusteella tai jotka ovat muuten sidottuja kansaneläkkeen määrään. Indeksijäädytys koskisi siten myös esimerkiksi vammaisetuuksia, työmarkkinatukea, lapsikorotusta ja toimeentulotukea. Näin ollen jäädytys kohdistuu kaikkein voimallisimmin köyhiin ja pienituloisiin, joiden tuloista valtaosa kohdistuu välttämättömyyshyödykkeisiin.

Pääministeri Kataisen johtamassa hallituksessa viisi muuta puoluetta hyväksyivät maaliskuun 2014 kehysriihessä sosiaalietuuksien osittaisen indeksileikkauksen. Tämän päätöksen ja lapsilisäleikkausta koskevan päätöksen seurauksena hallitus poikkesi hallitusohjelmastaan olla leikkaamatta pienimpiä sosiaalietuuksia. Vasemmistoliitto ei voinut näitä leikkauksia hyväksyä ja siksi Vasemmistoliitto pakotettiin lähtemään hallituksesta.

Eläkkeiden indeksiturvan tavoitteena on varmistaa eläkkeiden ja indeksiin sidottujen etuuksien ostovoima. Indeksijäädytys tulee heikentämään eläkeläisten ostovoimaa entisestään, mitä ei voi pitää perusteltuna, sillä jo nyt eläkkeet ja erityisesti kaikkein pienimmät eläkkeet ovat jääneet jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. Toimenpide myös vaikeuttaa elvytystä, sillä pienituloisimpien tulot menevät yleensä suoraan kulutukseen.

Hallitus ilmoittaa kompensoivansa leikkausta pieni- ja keskituloisille suunnattavalla verovähennyksellä. On hyvä, että yritetään kompensoida, mutta esitetty malli on monimutkainen ja sekava, eikä sen kohtaannon oikeudenmukaisuudesta ole takeita. Lisäksi sen käytännön toimeenpanoon kuluu useampi miljoona euroa.

Kaikkein pienituloisimmille hallitus lupaa kompensoida leikkauksen toimeentulotuen korotuksella. Toimeentulotuki ei kuitenkaan ole etuus, vaan osa sosiaalihuoltoa. Se on viimesijainen turva tilanteessa, jossa ihminen ei muilla tuloillaan pysty selviytymään välttämättömimmästäkään. Samalla se kuitenkin muodostaa suomalaisen sosiaaliturvan ehkä pahimman tulo- ja kannustinloukun. Sitä saadakseen on joka kuukausi tehtävä totaalinen selvitys kaikista omista ja perheensä tuloista ja menoista. Siksi perusturvaetuuksien tulisi olla riittävän suuret, ettei ihmisten tarvitsisi alistua nöyryytettäviksi viimesijaiselle toimeentulotuelle.

Nyt hallitus kuitenkin esittää juuri päinvastaista. Perusturvaa leikataan ja toimeentulotuen käyttö sekä toimeentulotukiriippuvuus lisääntyvät. Tämä on vastoin kaikkia suomalaisen sosiaalipolitiikan keskeisimpiä periaatteita. Vasemmistoliiton ollessa Jyrki Kataisen hallituksessa perusturvaa korotettiin 120 eurolla ja työmarkkinatuen puolison tulojen tarveharkinta poistettiin köyhyyden ja toimeentulotukiriippuvuuden vähentämiseksi. Nyt Alexander Stubbin hallitus aikoo avata portit perusturvan leikkauksille ja pienituloisten pakottamiselle viimesijaiselle ja nöyryyttävälle toimeentulotuelle. Vasemmistoliitto ei sitä hyväksy.