Perustelut

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia siten, että alle kolmevuotiaan lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle maksettava osittainen hoitoraha korvataan uudella joustavalla hoitorahalla. Etuuden määrä olisi porrastettu sen saajan keskimääräisen viikoittaisen työssäoloajan mukaan kahteen tasoon.

Keskusta suhtautuu perheiden valinnan mahdollisuuksia lisäävään joustavaan hoitorahaan myönteisesti. On tärkeää, että sosiaaliturvajärjestelmä perheiden tukien osalta elää ajassa ja vastaa sekä perheiden arjen että muuttuvan työelämän tarpeisiin.

Keskusta kuitenkin arvioi kriittisesti nyt käsittelyssä olevan hallituksen esityksen kustannusvaikutuksia sekä siihen liittyvän lainvalmistelun ja hallinnon järjestämistä. Keskusta yhtyy valiokunnassa kuultuun Kuntaliiton ja Suomen Yrittäjien huoleen kustannusvaikutusten oikeellisuudesta. Esityksen vaikutuksia kuntataloudelle ei ole arvioitu riittävän kattavasti.

Hallituksen esityksessä on arvioitu, että 2 400 vanhempaa, jotka hoitavat lasta kotona kotihoidon tuella, siirtyisi osa-aikaiseen työhön ja joustavan hoitorahan saajaksi. Lisäksi arvioidaan, että noin 500 henkilöä siirtyisi kokopäivätyöstä osa-aikaiseen työhön ja joustavan hoitorahan saajiksi. Hallituksen esityksen taustalla olevan työryhmätyön arvion mukaan esityksen todennäköinen vaikutus on, että osa niistä vanhemmista, jotka nykyisin hoitavat lastaan kotona kotihoidon tuen avulla, siirtyy osa-aikaiseen työhön ja uuden joustavan hoitorahan saajiksi. Tämä merkitsisi nykyiseen kotihoidon tukeen käytettävän julkisen rahoituksen pienenemistä sekä verotulojen lisäystä. Samalla on toki mahdollista, että pieni osa kokoaikatyössä olevista alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmista siirtyy osa-aikatyöhön ja joustavan hoitorahan käyttäjiksi.

Keskustan mielestä hallituksen esityksen taustalla olevat käyttäjämäärien arviot perustuvat liian ohueen tietopohjaan. Uudistuksia käytännössä toteuttavien kuntien talouden kannalta on kestämätöntä, jos hallituksen esitykset perustuvat tarkoituksenmukaisesti alakanttiin tehtyihin käyttäjämääräarvioihin.

Päivähoitojärjestelmäämme kohdistuu nyt monta uudistusta, joiden yhteisvaikutuksia ja toimivuutta päivähoidon henkilökunnan ja päiväkotien arjen kannalta ei ole arvioitu riittävästi. Hallituksen rakenneuudistukseen sisältynyt esitys kotihoidontuen kiintiöittämisestä molemmille vanhemmille, päivähoitomaksun tuntiperustaisuus, nyt käsittelyssä oleva joustava hoitoraha, subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus sekä mahdolliset muut uuden varhaiskasvatuslain mukanaan tuomat päivähoidon uudistukset myllertävät nyt suomalaista päivähoitojärjestelmää perusteellisesti. Uudistuksista puuttuu kokonaisnäkemys. On hämmentävää, että samanaikaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön varhaiskasvatuslain kokonaisvalmistelun kanssa hallitus tekee useita yksittäisiä linjauksia päivähoidon tulevaisuudesta.

Päivähoitoon kohdistuvien uusien linjausten käytännön toteuttaminen saattanee pitkällä aikavälillä vastata perheiden tarpeisiin ja tuottaa jopa säästöjä, mutta ne perustuvat olettamiin. Varmaa sen sijaan on, että lyhyellä aikavälillä muutoinkin talousvaikeuksissa valtionosuusleikkauksien ja verotulojen heikennysten vuoksi painivat kunnat ovat hankaluuksissa näiden esitysten toimeenpanon kanssa. Esityksessä ei myöskään riittävästi arvioida osa-aikaisen työvoiman tarpeellisuutta työnantajan lähtökohdista eikä mahdollisia työmarkkinoita, joille kotihoidontuelta joustavalle hoitorahalle siirtyvät vanhemmat voisivat siirtyä.

Käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen osalta keskusta kohdistaa huolensa myös lainvalmistelun hallinnolliseen järjestelyyn. Keskusta ei pidä hyväksyttävänä sitä, että Kataisen hallituksen päivähoidon hallinnonalasiirron myötä tätäkin esitystä valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä irrallaan esimerkiksi siihen täysin kiinteästi liittyvästä päivähoidon maksun tuntiperustaisuudesta, josta Kataisen hallitus niin ikään on tällä kaudella päättänyt. Kokonaisnäkemys varhaiskasvatuksesta ja siten lapsen erilaisista hoitomuodoista puuttuu valtionhallinnosta. Keskusta esittää, että lapsi- ja perhepolitiikan kokonaiskuvan vahvistamiseksi varhaiskasvatusta tulisi käsitellä kokonaisuutena ja laajasti ymmärrettynä. Tämä edellyttää, että valtionhallinnossa sitä käsitellään vain yhdessä ministeriössä.

Varhaiskasvatus ja toimivat päivähoitojärjestelyt ovat jokaisen lapsen ja perheen oikeus. Varhaiskasvatus tulee nähdä ehyenä kokonaisuutena eikä muutoksia tulisi tehdä huomioimatta kokonaisuutta. Nyt hallitus tuo osauudistuksia eduskunnan käsiteltäväksi, vaikka samaan aikaan valmistellaan varhaiskasvatuslain kokonaisuudistusta.