SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 14/2013 vp

StVM 14/2013 vp - HE 129/2013 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 24 päivänä syyskuuta 2013 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta (HE 129/2013 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitussihteeri Liisa Holopainen, sosiaali- ja terveysministeriö

etuuspäällikkö Suvi Onninen, Kansaneläkelaitos

erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen, Suomen Kuntaliitto

asiantuntija Tarja Arkio, Akava ry

johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari, Elinkeinoelämän keskusliitto

lainopillinen asiamies Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät

asiantuntija Marja Tallavaara, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
  • Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
  • Adoptioperheet ry.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia siten, että alle kolmevuotiaan lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle maksettava osittainen hoitoraha korvataan uudella joustavalla hoitorahalla. Etuuden määrä olisi porrastettu sen saajan keskimääräisen viikoittaisen työssäoloajan mukaan kahteen tasoon niin, että alempi määrä olisi 160 euroa ja korkeampi 240 euroa kuukaudessa. Joustavaa hoitorahaa maksettaisiin työ- tai virkasuhteessa oleville sekä yrittäjille ja maatalousyrittäjille, kuten osittaista hoitorahaakin. Osittaisesta hoitorahasta poiketen sitä maksettaisiin lisäksi myös apurahan saajille.

Osittaisen hoitorahan saantiedellytykset säilyisivät nykyisellään lapsen perusopetuksen ensimmäisen ja toisen lukuvuoden ajalta sekä oppivelvollisuuskoulun aloittamista edeltävältä lukuvuodelta, jos lapsi osallistuu silloin oppivelvollisena esiopetukseen. Jos lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitorahaa olisi edelleen oikeus saada siihen saakka, kun lapsen kolmas lukuvuosi perusopetuksessa päättyy. Osittaisen hoitorahan määrä, 96,41 euroa kuukaudessa, säilyisi niin ikään nykyisellään.

Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallituksen esityksellä tuetaan työn ja perheen yhteensovittamista tarjoamalla perheille uudenlaisia vaihtoehtoja alle 3-vuotiaiden lasten hoidon järjestämiseen nykyistä joustavammin. Uudistus kannustaa pienten lasten vanhempia vapaaehtoiseen osa-aikatyöhön joustavan hoitorahan turvin. Osa-aikatyön aloittaminen työelämästä poissaolon sijaan parantaa naisten taloudellista asemaa ja on omiaan tasaamaan lasten hoitovastuuta perheissä sekä lisäämään tasa-arvoa työelämässä. Samalla uudistus parantaa osa-aikatyön kannustavuutta, lisää työn tarjontaa ja nostaa työllisyyttä.

Joustavaa hoitorahaa maksettaisiin myös yrittäjille ja maatalousyrittäjille, kuten osittaista hoitorahaakin. Kun joustava hoitoraha on selkeästi korkeampi kuin osittainen hoitoraha, parantaa uudistus yrittäjävanhempien taloudellisia mahdollisuuksia sovittaa perhe-elämä ja yritystoiminta aiempaa joustavammin. Lisäksi joustavaa hoitorahaa maksetaan myös apurahansaajille osittaisesta hoitorahasta poiketen.

Käytännössä uudistus laajentaa nykyisen osittaisen hoitorahan saajajoukkoa. Nykyisin arviolta vajaalla puolella kotihoidon tukea saaneista on voimassa oleva työsuhde. Uusi etuus tarjoaa vaihtoehdon niille kotihoidon tuen saajille, joilla ei ole voimassa olevaa työsuhdetta, mutta jotka haluaisivat siirtyä tarjolla olevaan osa-aikatyöhön. Joustavaa hoitorahaa voidaan maksaa välittömästi uudessa työssä aloitettaessa tai vanhaan työhön palattaessa. Paluu voimassa olevaan osa-aikatyöhön olisi etuuden tasosta johtuen nykyistä kannattavampaa.

Esityksen mukaan uudistuksen arvioidaan houkuttelevan erityisesti kokoaikaisesti lasta kotona hoitavia äitejä siirtymään kotihoidon tuelta osa-aikaiseen työhön ja joustavalle hoitorahalle. Esityksessä on arvioitu tällaisia henkilöitä olevan noin 2 400. Toisaalta joustavan hoitorahan arvioidaan houkuttelevan kokoaikaisesta työstä osa-aikaiseen työhön noin 500 henkilöä.

Valiokunta huomauttaa, että lukumääräarvioiden teko uudistuksen johdosta tapahtuvista siirtymistä on erittäin vaikeaa. Ratkaisevaa on, missä määrin osa-aikaista työtä on pienten lasten vanhemmille tarjolla. Osa-aikatyöhön siirtymistä hillitsevät osaltaan työlainsäädäntö sekä työelämän käytännöt, jotka eivät riittävästi tue pienten lasten vanhempien vapaaehtoista osa-aikatyötä. Nuoret naiset työskentelevät usein määräaikaisissa työsuhteissa, jolloin kokoaikaisessa työssä aloitettaessa ei oikeutta työajan lyhentämiseen ole, jos ei työsopimuslain edellyttämä 6 kuukauden työskentely viimeisen 12 kuukauden aikana saman työnantajan palveluksessa täyty, ellei työnantajan kanssa lyhennetystä työajasta sovita.

Esityksessä arvioidaan, että kunnallisen päivähoidon tarve ja kysyntä lisääntyvät siten, että kuntien päivähoitomenot kasvavat 36 miljoonalla eurolla. Kotihoidon tuesta kunnille aiheutuvat kustannukset vähenisivät puolestaan vajaalla kuudella miljoonalla eurolla. Koska joustavan hoitorahan käytön yleistymisestä voidaan tässä vaiheessa esittää vain suuntaa-antavia arvioita, voivat päivähoidon tarve ja kuntien kustannukset kasvaa enemmän kuin mitä esityksessä on arvioitu ottaen huomioon joustavan hoitorahan osittaista hoitorahaa selvästi korkeampi taso. Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistuksen vaikutuksia pienten lasten vanhempien työssäkäyntiin sekä kuntien kustannusten kasvuun seurataan tarkkaan ja arvioidaan tulosten perusteella lainsäädännön kehittämistarpeet.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.

Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2013

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Juha Rehula /kesk
  • vpj. Anneli Kiljunen /sd
  • jäs. Laila Koskela /ps
  • Merja Kuusisto /sd
  • Merja Mäkisalo-Ropponen /sd
  • Lasse Männistö /kok
  • Hanna Mäntylä /ps
  • Annika Saarikko /kesk
  • Hanna Tainio /sd
  • Anu Urpalainen /kok
  • Anu Vehviläinen /kesk
  • Ulla-Maj Wideroos /r (osittain)
  • Erkki Virtanen /vas
  • vjäs. Ari Jalonen /ps

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Eila  Mäkipää

VASTALAUSE

Perustelut

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia siten, että alle kolmevuotiaan lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle maksettava osittainen hoitoraha korvataan uudella joustavalla hoitorahalla. Etuuden määrä olisi porrastettu sen saajan keskimääräisen viikoittaisen työssäoloajan mukaan kahteen tasoon.

Keskusta suhtautuu perheiden valinnan mahdollisuuksia lisäävään joustavaan hoitorahaan myönteisesti. On tärkeää, että sosiaaliturvajärjestelmä perheiden tukien osalta elää ajassa ja vastaa sekä perheiden arjen että muuttuvan työelämän tarpeisiin.

Keskusta kuitenkin arvioi kriittisesti nyt käsittelyssä olevan hallituksen esityksen kustannusvaikutuksia sekä siihen liittyvän lainvalmistelun ja hallinnon järjestämistä. Keskusta yhtyy valiokunnassa kuultuun Kuntaliiton ja Suomen Yrittäjien huoleen kustannusvaikutusten oikeellisuudesta. Esityksen vaikutuksia kuntataloudelle ei ole arvioitu riittävän kattavasti.

Hallituksen esityksessä on arvioitu, että 2 400 vanhempaa, jotka hoitavat lasta kotona kotihoidon tuella, siirtyisi osa-aikaiseen työhön ja joustavan hoitorahan saajaksi. Lisäksi arvioidaan, että noin 500 henkilöä siirtyisi kokopäivätyöstä osa-aikaiseen työhön ja joustavan hoitorahan saajiksi. Hallituksen esityksen taustalla olevan työryhmätyön arvion mukaan esityksen todennäköinen vaikutus on, että osa niistä vanhemmista, jotka nykyisin hoitavat lastaan kotona kotihoidon tuen avulla, siirtyy osa-aikaiseen työhön ja uuden joustavan hoitorahan saajiksi. Tämä merkitsisi nykyiseen kotihoidon tukeen käytettävän julkisen rahoituksen pienenemistä sekä verotulojen lisäystä. Samalla on toki mahdollista, että pieni osa kokoaikatyössä olevista alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmista siirtyy osa-aikatyöhön ja joustavan hoitorahan käyttäjiksi.

Keskustan mielestä hallituksen esityksen taustalla olevat käyttäjämäärien arviot perustuvat liian ohueen tietopohjaan. Uudistuksia käytännössä toteuttavien kuntien talouden kannalta on kestämätöntä, jos hallituksen esitykset perustuvat tarkoituksenmukaisesti alakanttiin tehtyihin käyttäjämääräarvioihin.

Päivähoitojärjestelmäämme kohdistuu nyt monta uudistusta, joiden yhteisvaikutuksia ja toimivuutta päivähoidon henkilökunnan ja päiväkotien arjen kannalta ei ole arvioitu riittävästi. Hallituksen rakenneuudistukseen sisältynyt esitys kotihoidontuen kiintiöittämisestä molemmille vanhemmille, päivähoitomaksun tuntiperustaisuus, nyt käsittelyssä oleva joustava hoitoraha, subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus sekä mahdolliset muut uuden varhaiskasvatuslain mukanaan tuomat päivähoidon uudistukset myllertävät nyt suomalaista päivähoitojärjestelmää perusteellisesti. Uudistuksista puuttuu kokonaisnäkemys. On hämmentävää, että samanaikaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön varhaiskasvatuslain kokonaisvalmistelun kanssa hallitus tekee useita yksittäisiä linjauksia päivähoidon tulevaisuudesta.

Päivähoitoon kohdistuvien uusien linjausten käytännön toteuttaminen saattanee pitkällä aikavälillä vastata perheiden tarpeisiin ja tuottaa jopa säästöjä, mutta ne perustuvat olettamiin. Varmaa sen sijaan on, että lyhyellä aikavälillä muutoinkin talousvaikeuksissa valtionosuusleikkauksien ja verotulojen heikennysten vuoksi painivat kunnat ovat hankaluuksissa näiden esitysten toimeenpanon kanssa. Esityksessä ei myöskään riittävästi arvioida osa-aikaisen työvoiman tarpeellisuutta työnantajan lähtökohdista eikä mahdollisia työmarkkinoita, joille kotihoidontuelta joustavalle hoitorahalle siirtyvät vanhemmat voisivat siirtyä.

Käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen osalta keskusta kohdistaa huolensa myös lainvalmistelun hallinnolliseen järjestelyyn. Keskusta ei pidä hyväksyttävänä sitä, että Kataisen hallituksen päivähoidon hallinnonalasiirron myötä tätäkin esitystä valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä irrallaan esimerkiksi siihen täysin kiinteästi liittyvästä päivähoidon maksun tuntiperustaisuudesta, josta Kataisen hallitus niin ikään on tällä kaudella päättänyt. Kokonaisnäkemys varhaiskasvatuksesta ja siten lapsen erilaisista hoitomuodoista puuttuu valtionhallinnosta. Keskusta esittää, että lapsi- ja perhepolitiikan kokonaiskuvan vahvistamiseksi varhaiskasvatusta tulisi käsitellä kokonaisuutena ja laajasti ymmärrettynä. Tämä edellyttää, että valtionhallinnossa sitä käsitellään vain yhdessä ministeriössä.

Varhaiskasvatus ja toimivat päivähoitojärjestelyt ovat jokaisen lapsen ja perheen oikeus. Varhaiskasvatus tulee nähdä ehyenä kokonaisuutena eikä muutoksia tulisi tehdä huomioimatta kokonaisuutta. Nyt hallitus tuo osauudistuksia eduskunnan käsiteltäväksi, vaikka samaan aikaan valmistellaan varhaiskasvatuslain kokonaisuudistusta.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että hyväksytään yksi lausuma.

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että joustavan hoitorahan vaikutuksia — käyttäjämäärää, perheiden suhtautumista sekä kuntatalouteen kohdistuvia kokonaisvaikutuksia — seurataan tarkoin. Lisäksi eduskunta edellyttää, että varhaiskasvatuslain kokonaisuudistus etenee ripeästi ja eduskunta saa sen pian käsiteltäväkseen.

Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2013

  • Juha Rehula /kesk
  • Annika Saarikko /kesk
  • Anu Vehviläinen /kesk

​​​​