Perustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Hallituksen esitys perustuu joulukuussa 2001 hallituksessa tuolloin
olleiden hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajien tekemään
ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmien hyväksymään
sopimukseen, jonka mukaan työeläkkeiden yhteensovitus
tarkistetaan niiden eläkeläisten osalta, joilta
työeläkettä on kansaneläkkeen
yhteensovituksen johdosta aikoinaan alennettu ja joilta kansaneläkkeen
maksussa ollut pohjaosa on asteittain vähennetty. Vuoden 1996
kansaneläkelain muutoksen johdosta pohjaosan määrää alettiin
alentaa kaikilta eläkkeensaajilta, jotka vuonna 1995 saivat
kansaneläkkeenä pelkkää pohjaosaa.
Kansaneläkelain muutos perustui vuoden 1995 hallitusohjelmaan,
jossa oli sovittu työ- ja kansaneläkejärjestelmien kehittämisestä kokonaisuutena
muun muassa siten, että kansaneläkkeiden pohjaosan
eläkevähenteisyys toteutetaan. Eläkkeensaajat
ovat kokeneet vääräksi sen, että heidän
työeläkkeessään jo poistetun
pohjaosan vaikutus on jäänyt työeläkettä alentavaksi.
Esityksessä on siten kyse työeläkkeiden
määrän tarkistuksesta eikä pohjaosan
palauttamisesta. Valiokunta toteaa, että ratkaisu ei perustu
sosiaalipoliittiseen ar-viointiin, vaan ensisijaisesti tavoitteeseen
turvata eläkkeensaajien ansaitseman työeläkkeen
täysimääräinen maksaminen ja
sitä kautta säilyttää työeläkejärjestelmään
kohdistuva luottamus.
Valiokunta toteaa, että vuoden 1995 ratkaisuun kansaneläkkeiden
pohjaosan eläkevähenteisyydestä vaikuttivat
aikanaan keskeisesti valtiontaloudelliset perustelut. Vastaavasti
valtiontaloudelliset näkökohdat vaikuttavat siihen,
että työeläkkeen korotukselle on asetettu
enimmäisraja ja korotus maksetaan vasta 1.10.2003 al-kaen
eikä korotusta makseta takautuvasti. Enimmäisrajan
asettamiseen vaikuttavat myös käytännön
näkökohdat, koska yksityiskohtaisilta teknisiltä laskelmilta
voidaan välttyä noudattamalla kaavamaista korvausta
tietyistä rahamääristä ylös-
ja alaspäin.
Valiokunnan näkemyksen mukaan hallituksen tulee jatkossa
kiinnittää huomiota erityisesti pienituloisimpien
eläkeläisten aseman parantamiseen esimerkiksi
kansaneläkkeen tasokorotuksen kautta.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, ettei lakia sovellettaisi
työeläkelain 11 §:n eikä 31.12.2000
voimassa olleen yrittäjäin eläkelain 11 §:n
tai maatalousyrittäjien eläkelain 11 §:n mukaiseen
vähimmäisehtoja parempaan eläketurvaan,
jos eläkejärjestely sisältää eläkkeen
korotuksen. Ehdotettu laki siis koskee julkisten alojen lisäeläketurvaa,
mutta ei yksityistä lisäeläketurvaa.
Julkisten alojen lisäeläketurva on sisällytetty ehdotettuun
lakiin, koska se on lakisääteisesti kaikkia laissa
säädetyt lisäeläkkeen ehdot
täyttäviä julkisten alojen työntekijöitä koskeva
lisäeläkejärjestely. Yksityinen lisäeläke
sen sijaan on vapaaehtoinen ja perustuu työnantajan ja työntekijän
väliseen sopimukseen silloinkin, kun se on työeläkelaissa
tarkoitettu rekisteröity lisäeläkejärjestely.
Työnantajan ja työntekijäin välisissä järjestelyissä on
voitu sopia, että lisäeläkettä määrättäessä kansaneläkkeen
pohjaosaa ei oteta lainkaan huomioon. Toisaalta on voitu sopia järjestelystä,
jossa pohjaosa otetaan huomioon joko kokonaan tai osittain. Koska kansaneläkkeen
pohjaosan vaikutus rekisteröityyn lisäeläkkeeseen
on alun alkaenkin jätetty työnantajan ja työntekijöiden
sopimuksen varaan, ei sitä nyt tässäkään
yhteydessä voida säädellä lailla.
Valiokunnan saaman tiedon mukaan enemmistö yksityisen
sektorin lisäeläkejärjestelyistä on
ollut sellaisia, joissa lisäeläkettä määrättäessä pohjaosaa
ei ole otettu lainkaan huomioon. Näissä tilanteissa
perusturvan eläkkeeseen mahdollisesti tullut pohjaosavähennys
on kokonaisuudessaan korvautunut lisäeläkkeellä.
Vaikka ehdotettua lakia ei sovelleta yksityiseen lisäeläketurvaan,
voidaan pohjaosakor-vauksesta tällaista
eläkettä saavien osalta sopia, jos pohjaosan yhteensovittaminen
on pienentänyt heidän peruseläketurvaansa.
Tämä koskee myös henkilöitä,
joilla lisäeläke on jo korvannut pohjaosavähennyksen.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan pitänyt tarpeellisena
arvioida lakiehdotuksen 6 §:n 2 momentissa olevan säännöksen
asianmukaisuutta. Lainkohdan mukaan korotuksen maksamiseen ei sovelleta
säännöksiä viivästyskorotuksesta.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa mainitun rajauksen poistamista
lakiehdotuksesta. Viivästyskorotus määräytyy
näin eri työeläkelakien normaalisäännön
mukaan. Oikeus viivästyskorotukseen alkaa, jos maksu viivästyy 1.10.2003
alkaen, ja viivästyskorotus voi siten tulla ensimmäisen
kerran maksuun 1.1.2004.
Ehdotuksen lähtökohta on, että eläkelaitokset tekevät
eläkkeentarkistuksen viran puolesta ilman hakemusta. Sosiaali-
ja terveysvaliokunta viittaa tältä osin perustuslakivaliokunnan
lausuntoon, jonka mukaan on selvää, että eläkkeensaaja
voi saattaa asian vireille myös omalla hakemuksellaan esimerkiksi
silloin, jos tarkistusta ei ole tehty laitoksen aloitteesta.
Valiokunta ehdottaa lakialoitteeseen sisältyvän
lakiehdotuksen hylättäväksi, koska hallituksen
esitys ja valiokunnan ehdotus poikkeavat siitä, mitä käsiteltävänä olevassa
lakialoitteessa ehdotetaan.
Hallituksen esityksellä toteutetaan toivomusaloitteiden
sisältö osittain, joten ne ehdotetaan hylättäviksi.