Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Hallituksen esitys perustuu joulukuussa 2001 hallituksessa tuolloin olleiden hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajien tekemään ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmien hyväksymään sopimukseen, jonka mukaan työeläkkeiden yhteensovitus tarkistetaan niiden eläkeläisten osalta, joilta työeläkettä on kansaneläkkeen yhteensovituksen johdosta aikoinaan alennettu ja joilta kansaneläkkeen maksussa ollut pohjaosa on asteittain vähennetty. Vuoden 1996 kansaneläkelain muutoksen johdosta pohjaosan määrää alettiin alentaa kaikilta eläkkeensaajilta, jotka vuonna 1995 saivat kansaneläkkeenä pelkkää pohjaosaa. Kansaneläkelain muutos perustui vuoden 1995 hallitusohjelmaan, jossa oli sovittu työ- ja kansaneläkejärjestelmien kehittämisestä kokonaisuutena muun muassa siten, että kansaneläkkeiden pohjaosan eläkevähenteisyys toteutetaan. Eläkkeensaajat ovat kokeneet vääräksi sen, että heidän työeläkkeessään jo poistetun pohjaosan vaikutus on jäänyt työeläkettä alentavaksi. Esityksessä on siten kyse työeläkkeiden määrän tarkistuksesta eikä pohjaosan palauttamisesta. Valiokunta toteaa, että ratkaisu ei perustu sosiaalipoliittiseen ar-viointiin, vaan ensisijaisesti tavoitteeseen turvata eläkkeensaajien ansaitseman työeläkkeen täysimääräinen maksaminen ja sitä kautta säilyttää työeläkejärjestelmään kohdistuva luottamus.

Valiokunta toteaa, että vuoden 1995 ratkaisuun kansaneläkkeiden pohjaosan eläkevähenteisyydestä vaikuttivat aikanaan keskeisesti valtiontaloudelliset perustelut. Vastaavasti valtiontaloudelliset näkökohdat vaikuttavat siihen, että työeläkkeen korotukselle on asetettu enimmäisraja ja korotus maksetaan vasta 1.10.2003 al-kaen eikä korotusta makseta takautuvasti. Enimmäisrajan asettamiseen vaikuttavat myös käytännön näkökohdat, koska yksityiskohtaisilta teknisiltä laskelmilta voidaan välttyä noudattamalla kaavamaista korvausta tietyistä rahamääristä ylös- ja alaspäin.

Valiokunnan näkemyksen mukaan hallituksen tulee jatkossa kiinnittää huomiota erityisesti pienituloisimpien eläkeläisten aseman parantamiseen esimerkiksi kansaneläkkeen tasokorotuksen kautta.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, ettei lakia sovellettaisi työeläkelain 11 §:n eikä 31.12.2000 voimassa olleen yrittäjäin eläkelain 11 §:n tai maatalousyrittäjien eläkelain 11 §:n mukaiseen vähimmäisehtoja parempaan eläketurvaan, jos eläkejärjestely sisältää eläkkeen korotuksen. Ehdotettu laki siis koskee julkisten alojen lisäeläketurvaa, mutta ei yksityistä lisäeläketurvaa.

Julkisten alojen lisäeläketurva on sisällytetty ehdotettuun lakiin, koska se on lakisääteisesti kaikkia laissa säädetyt lisäeläkkeen ehdot täyttäviä julkisten alojen työntekijöitä koskeva lisäeläkejärjestely. Yksityinen lisäeläke sen sijaan on vapaaehtoinen ja perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen silloinkin, kun se on työeläkelaissa tarkoitettu rekisteröity lisäeläkejärjestely. Työnantajan ja työntekijäin välisissä järjestelyissä on voitu sopia, että lisäeläkettä määrättäessä kansaneläkkeen pohjaosaa ei oteta lainkaan huomioon. Toisaalta on voitu sopia järjestelystä, jossa pohjaosa otetaan huomioon joko kokonaan tai osittain. Koska kansaneläkkeen pohjaosan vaikutus rekisteröityyn lisäeläkkeeseen on alun alkaenkin jätetty työnantajan ja työntekijöiden sopimuksen varaan, ei sitä nyt tässäkään yhteydessä voida säädellä lailla.

Valiokunnan saaman tiedon mukaan enemmistö yksityisen sektorin lisäeläkejärjestelyistä on ollut sellaisia, joissa lisäeläkettä määrättäessä pohjaosaa ei ole otettu lainkaan huomioon. Näissä tilanteissa perusturvan eläkkeeseen mahdollisesti tullut pohjaosavähennys on kokonaisuudessaan korvautunut lisäeläkkeellä.

Vaikka ehdotettua lakia ei sovelleta yksityiseen lisäeläketurvaan, voidaan pohjaosakor-vauksesta tällaista eläkettä saavien osalta sopia, jos pohjaosan yhteensovittaminen on pienentänyt heidän peruseläketurvaansa. Tämä koskee myös henkilöitä, joilla lisäeläke on jo korvannut pohjaosavähennyksen.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan pitänyt tarpeellisena arvioida lakiehdotuksen 6 §:n 2 momentissa olevan säännöksen asianmukaisuutta. Lainkohdan mukaan korotuksen maksamiseen ei sovelleta säännöksiä viivästyskorotuksesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa mainitun rajauksen poistamista lakiehdotuksesta. Viivästyskorotus määräytyy näin eri työeläkelakien normaalisäännön mukaan. Oikeus viivästyskorotukseen alkaa, jos maksu viivästyy 1.10.2003 alkaen, ja viivästyskorotus voi siten tulla ensimmäisen kerran maksuun 1.1.2004.

Ehdotuksen lähtökohta on, että eläkelaitokset tekevät eläkkeentarkistuksen viran puolesta ilman hakemusta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta viittaa tältä osin perustuslakivaliokunnan lausuntoon, jonka mukaan on selvää, että eläkkeensaaja voi saattaa asian vireille myös omalla hakemuksellaan esimerkiksi silloin, jos tarkistusta ei ole tehty laitoksen aloitteesta.

Valiokunta ehdottaa lakialoitteeseen sisältyvän lakiehdotuksen hylättäväksi, koska hallituksen esitys ja valiokunnan ehdotus poikkeavat siitä, mitä käsiteltävänä olevassa lakialoitteessa ehdotetaan.

Hallituksen esityksellä toteutetaan toivomusaloitteiden sisältö osittain, joten ne ehdotetaan hylättäviksi.