SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 15/2002 vp

StVM 15/2002 vp - HE 62/2002 vp

Tarkistettu versio 2,0

Hallituksen esitys laiksi eräiden työeläkkeiden tarkistamisesta työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovittamisen johdosta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 8 päivänä toukokuuta 2002 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi eräiden työeläkkeiden tarkistamisesta työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovittamisen johdosta (HE 62/2002 vp).

Eduskunta-aloitteet

Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä seuraavat aloitteet:

  • lakialoitteen laiksi työntekijäin eläkelain 8 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen ja valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (LA 78/2001 vp — Irja Tulonen /kok ym.), joka on lähetetty valiokuntaan 20 päivänä syyskuuta 2001.
  • toimenpidealoitteen kansaneläkkeen pohjaosan leikkaamisesta luopumisesta (TPA 76/2001 vp — Sulo Aittoniemi /alk), joka on lähetetty valiokuntaan 11 päivänä toukokuuta 2001,
  • toimenpidealoitteen eläkkeensaajien toimeentulon turvaamisesta (TPA 183/2001 vp —Valto Koski /sd ym.), joka on lähetetty valiokuntaan 19 päivänä lokakuuta 2001 ja
  • toimenpidealoitteen kansaneläkkeen pohjaosan kaksinkertaisen leikkauksen hyvittämisestä (TPA 192/2001 vp — Leena Rauhala /kd ym.), joka on lähetetty valiokuntaan 19 päivänä lokakuuta 2001.

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunta on antanut asiasta lausunnon (PeVL 22/2002 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitusneuvos Tuulikki Haikarainen, sosiaali- ja terveysministeriö

eläketurvapäällikkö Markku Hänninen, Eläketurvakeskus

osastopäällikkö Eeva Ahokas, Kansaneläkelaitos

yksikönjohtaja Heikki Kammonen, Valtiokonttori

osastopäällikkö Tarja Hurskainen, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

rekisterijohtaja Helena Luoma, Kuntien eläkevakuutus

osastopäällikkö Jyrki Rasi, Varma-Sampo

lakimies Markku Kojo, Akava

sosiaalipoliittinen asiamies Vesa Rantahalvari, Palvelutyönantajat, edustaen myös Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT:tä

sosiaalipoliittinen sihteeri Kaija Kallinen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

lainopillinen asiamies Risto Tuominen, Suomen Yrittäjät

toiminnanjohtaja Hannu Partanen ja tiedotuspäällikkö Seppo Suominen, Valtakunnallinen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta

HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITTEET

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan niitä työeläkkeitä tarkistettaviksi, joissa kansaneläkkeen pohjaosa on aiheuttanut vähennystä työeläkkeeseen. Työeläkkeen tarkistus koskee niitä yksityisen työeläkejärjestelmän ja julkisen ansioeläkejärjestelmän työeläkkeitä, jotka ovat alkaneet kesäkuun 30 päivän 1975 jälkeen, mutta ennen tammikuun 1 päivää 1996 ja joissa kansaneläkkeen pohjaosan laskusääntö on vaikuttanut työeläkkeen määrään. Tarkistus tehdään työeläkkeisiin eläkejärjestelmän toimesta 1 päivästä lokakuuta 2003 alkaen. Tarkistuksen seurauksena työeläkettä korotetaan vähintään viidellä eurolla ja enintään kuitenkin 50 eurolla kuukaudessa. Eläkkeen korotus ei vähennä eläkkeensaajan kansaneläkkeen määrää.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2003 alusta.

Lakialoite

Lakialoitteessa ehdotetaan työntekijäin eläkelain 8 §:n muuttamisesta annetun lain (1495/1995) voimaantulosäännöksen muuttamista siten, että jos ennen lain voimaantuloa voimassa ollutta vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä on yhteensovitusrajan ylityksen johdosta vähennetty, eläkkeiden yhteensovitus toimitetaan uudelleen 1 päivästä tammikuuta 2003 siten, että yhteensovitusraja saadaan ottamalla 60 prosenttia yhteensovitusperusteesta ja, jos yhteensovitusperuste ylittää 586 markkaa kuukaudessa, vähentämällä 6 prosenttia ylitteestä, kuitenkin enintään se kansaneläkkeen määrä, jonka eläkkeensaaja saa 18 päivänä joulukuuta 1996 kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain (1491/1995) ja sen voimaantulosäännösten mukaisesti. Lisäksi lakialoitteessa ehdotetaan valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (1671/1995) voimaantulosäännöksen muuttamista siten, että täydennysosan määrä maksetaan 1 päivästä tammikuuta 2003 lukien sen suuruisena kuin se oli joulukuun 31 päivänä 1995.

Toimenpidealoitteet

Toimenpidealoitteessa TPA 76/2001 vp ehdotetaan, että hallitus kiireesti ryhtyy toimenpiteisiin kansaneläkkeen pohjaosan kaksinkertaisen menetyksen korvaamiseksi.

Toimenpidealoitteessa TPA 183/2001 vp ehdotetaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin eläkkeensaajien, mm. kansaneläkkeen pohjaosan ns. kaksinkertaisen leikkauksen piirissä olevien, toimeentulon turvaamiseksi.

Toimenpidealoitteessa TPA 192/2001 vp ehdotetaan, että hallitus ryhtyy mahdollisimman nopeasti toimenpiteisiin kansaneläkkeen pohjaosan kaksinkertaisen leikkauksen kompensoimiseksi.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Hallituksen esitys perustuu joulukuussa 2001 hallituksessa tuolloin olleiden hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajien tekemään ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmien hyväksymään sopimukseen, jonka mukaan työeläkkeiden yhteensovitus tarkistetaan niiden eläkeläisten osalta, joilta työeläkettä on kansaneläkkeen yhteensovituksen johdosta aikoinaan alennettu ja joilta kansaneläkkeen maksussa ollut pohjaosa on asteittain vähennetty. Vuoden 1996 kansaneläkelain muutoksen johdosta pohjaosan määrää alettiin alentaa kaikilta eläkkeensaajilta, jotka vuonna 1995 saivat kansaneläkkeenä pelkkää pohjaosaa. Kansaneläkelain muutos perustui vuoden 1995 hallitusohjelmaan, jossa oli sovittu työ- ja kansaneläkejärjestelmien kehittämisestä kokonaisuutena muun muassa siten, että kansaneläkkeiden pohjaosan eläkevähenteisyys toteutetaan. Eläkkeensaajat ovat kokeneet vääräksi sen, että heidän työeläkkeessään jo poistetun pohjaosan vaikutus on jäänyt työeläkettä alentavaksi. Esityksessä on siten kyse työeläkkeiden määrän tarkistuksesta eikä pohjaosan palauttamisesta. Valiokunta toteaa, että ratkaisu ei perustu sosiaalipoliittiseen ar-viointiin, vaan ensisijaisesti tavoitteeseen turvata eläkkeensaajien ansaitseman työeläkkeen täysimääräinen maksaminen ja sitä kautta säilyttää työeläkejärjestelmään kohdistuva luottamus.

Valiokunta toteaa, että vuoden 1995 ratkaisuun kansaneläkkeiden pohjaosan eläkevähenteisyydestä vaikuttivat aikanaan keskeisesti valtiontaloudelliset perustelut. Vastaavasti valtiontaloudelliset näkökohdat vaikuttavat siihen, että työeläkkeen korotukselle on asetettu enimmäisraja ja korotus maksetaan vasta 1.10.2003 al-kaen eikä korotusta makseta takautuvasti. Enimmäisrajan asettamiseen vaikuttavat myös käytännön näkökohdat, koska yksityiskohtaisilta teknisiltä laskelmilta voidaan välttyä noudattamalla kaavamaista korvausta tietyistä rahamääristä ylös- ja alaspäin.

Valiokunnan näkemyksen mukaan hallituksen tulee jatkossa kiinnittää huomiota erityisesti pienituloisimpien eläkeläisten aseman parantamiseen esimerkiksi kansaneläkkeen tasokorotuksen kautta.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, ettei lakia sovellettaisi työeläkelain 11 §:n eikä 31.12.2000 voimassa olleen yrittäjäin eläkelain 11 §:n tai maatalousyrittäjien eläkelain 11 §:n mukaiseen vähimmäisehtoja parempaan eläketurvaan, jos eläkejärjestely sisältää eläkkeen korotuksen. Ehdotettu laki siis koskee julkisten alojen lisäeläketurvaa, mutta ei yksityistä lisäeläketurvaa.

Julkisten alojen lisäeläketurva on sisällytetty ehdotettuun lakiin, koska se on lakisääteisesti kaikkia laissa säädetyt lisäeläkkeen ehdot täyttäviä julkisten alojen työntekijöitä koskeva lisäeläkejärjestely. Yksityinen lisäeläke sen sijaan on vapaaehtoinen ja perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen silloinkin, kun se on työeläkelaissa tarkoitettu rekisteröity lisäeläkejärjestely. Työnantajan ja työntekijäin välisissä järjestelyissä on voitu sopia, että lisäeläkettä määrättäessä kansaneläkkeen pohjaosaa ei oteta lainkaan huomioon. Toisaalta on voitu sopia järjestelystä, jossa pohjaosa otetaan huomioon joko kokonaan tai osittain. Koska kansaneläkkeen pohjaosan vaikutus rekisteröityyn lisäeläkkeeseen on alun alkaenkin jätetty työnantajan ja työntekijöiden sopimuksen varaan, ei sitä nyt tässäkään yhteydessä voida säädellä lailla.

Valiokunnan saaman tiedon mukaan enemmistö yksityisen sektorin lisäeläkejärjestelyistä on ollut sellaisia, joissa lisäeläkettä määrättäessä pohjaosaa ei ole otettu lainkaan huomioon. Näissä tilanteissa perusturvan eläkkeeseen mahdollisesti tullut pohjaosavähennys on kokonaisuudessaan korvautunut lisäeläkkeellä.

Vaikka ehdotettua lakia ei sovelleta yksityiseen lisäeläketurvaan, voidaan pohjaosakor-vauksesta tällaista eläkettä saavien osalta sopia, jos pohjaosan yhteensovittaminen on pienentänyt heidän peruseläketurvaansa. Tämä koskee myös henkilöitä, joilla lisäeläke on jo korvannut pohjaosavähennyksen.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan pitänyt tarpeellisena arvioida lakiehdotuksen 6 §:n 2 momentissa olevan säännöksen asianmukaisuutta. Lainkohdan mukaan korotuksen maksamiseen ei sovelleta säännöksiä viivästyskorotuksesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa mainitun rajauksen poistamista lakiehdotuksesta. Viivästyskorotus määräytyy näin eri työeläkelakien normaalisäännön mukaan. Oikeus viivästyskorotukseen alkaa, jos maksu viivästyy 1.10.2003 alkaen, ja viivästyskorotus voi siten tulla ensimmäisen kerran maksuun 1.1.2004.

Ehdotuksen lähtökohta on, että eläkelaitokset tekevät eläkkeentarkistuksen viran puolesta ilman hakemusta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta viittaa tältä osin perustuslakivaliokunnan lausuntoon, jonka mukaan on selvää, että eläkkeensaaja voi saattaa asian vireille myös omalla hakemuksellaan esimerkiksi silloin, jos tarkistusta ei ole tehty laitoksen aloitteesta.

Valiokunta ehdottaa lakialoitteeseen sisältyvän lakiehdotuksen hylättäväksi, koska hallituksen esitys ja valiokunnan ehdotus poikkeavat siitä, mitä käsiteltävänä olevassa lakialoitteessa ehdotetaan.

Hallituksen esityksellä toteutetaan toivomusaloitteiden sisältö osittain, joten ne ehdotetaan hylättäviksi.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi 6 § muutettuna seuraavasti (Valiokunnan muutosehdotus),

että lakialoite LA 78/2001 vp hylätään ja

että toimenpidealoitteet TPA 76/2001 vp, TPA 183/2001 vp ja TPA 192/2001 vp hylätään.

Valiokunnan muutosehdotus
6 §

(1 mom. kuten HE)

(2 mom. poist.)

(2 mom. kuten HE:n 3 mom.)

_______________

Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2002

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Marjatta Vehkaoja /sd
  • vpj. Timo Ihamäki /kok
  • jäs. Eero Akaan-Penttilä /kok
  • Merikukka Forsius /vihr
  • Tuula Haatainen /sd (osittain)
  • Inkeri Kerola /kesk
  • Niilo Keränen /kesk
  • Valto Koski /sd
  • Marjaana Koskinen /sd (osittain)
  • Pehr Löv /r
  • Juha Rehula /kesk
  • Päivi Räsänen /kd
  • Sari Sarkomaa /kok
  • Arto Seppälä /sd
  • Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
  • Raija Vahasalo /kok
  • Jaana Ylä-Mononen /kesk
  • vjäs. Erkki Kanerva /sd (osittain)

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Eila  Mäkipää

VASTALAUSE

Perustelut

Kansaneläkkeen pohjaosan leikkaaminen on ollut suurin eläkepoliittinen virhe, joka on tehty 1990-luvulla. Olemme vastustaneet alkuaankin pohjaosan poistamista ja vaatineet eri tilanteissa pohjaosan leikkauksen pysäyttämistä. Hallituksen päätös kansaneläkkeiden pohjaosan ns. kaksinkertaisen leikkauksen osittaisesta korvaamisesta ei tätä perusvirhettä korvaa, sillä siinä on kysymys vain leikatun työeläkkeen korvauksesta, ei pohjaosan palauttamisesta. Tällä esityksellä hallitus tulee kuitenkin myöntäneeksi, että se on tehnyt virheen poistaessaan kansaneläkkeen pohjaosan.

Kansaneläkkeen pohjaosan leikkaus alkoi vuoden 1996 alusta ja se poistui kokonaan vuonna 2001. Pohjaosan leikkaus kosketti kaikkiaan 420 000 eläkeläistä, joista 340 000 odottaa korjausta menettämäänsä kansaneläkkeen pohjaosaan.

Hallituksen esityksen tarkoituksena on maksaa korvausta vain niille noin 115 000 eläkeläiselle, joiden työeläkettä aikoinaan pohjasäännön vuoksi leikattiin. Tämän ns. kaksinkertaisen leikkauksen kohteeksi joutuneet ovat useimmiten valtion ja kuntien työntekijöitä, esimerkiksi terveydenhuollon henkilöstöä, siivoojia, opettajia, kirjastonhoitajia ja liikennevälineiden kuljettajia. Eläkekorjauksen ulkopuolelle jää vielä runsaat 200 000 muuta eläkeläistä, joilta kansaneläkkeen pohjaosa otettiin myös kokonaan pois.

Hallituksen esityksen mukaan eläkeläiset saavat hyvitystä vähintään 5 euroa mutta enintään 50 euroa. Tämä merkitsee sitä, että läheskään kaikki eivät saa täyttä korvausta.

Korvauksia ryhdytään maksamaan vasta vuoden 2003 loppupuolella, eikä hyvityksiä makseta takautuvasti. Eläkeläiset joutuvat odottamaan vielä puolitoista vuotta ennen kuin heidän eläkeleikkauksiaan aletaan korjata.

Esitämme, että kansaneläkkeen pohjaosan ns. kaksinkertainen leikkaus korvataan täysimääräisesti, jolloin korvaus olisi 5—83,75 euroa. Lisäksi esitämme, että korvausten maksaminen aloitetaan 1.1.2003 lähtien. Kysymys on tehdyn epäoikeudenmukaisuuden oikaisemisesta.

Kansaneläkkeen pohjaosan poistamisella on heikennetty selvästi suomalaisten peruseläketurvaa ja murrettu kansanvakuutuksen perustaa. Universaalin kansanvakuutuksen perusajatus on ollut, että kaikki maksavat sitä ja myös kaikki sitä saavat. Kansanvakuutus pohjautuu tasa-arvon ja yhteisvastuun periaatteille. Esitämme, että hallitus selvittää pikaisesti mahdollisuudet kansaneläkkeen palauttamiseksi ja tekee tarvittavat esitykset 31.10.2002 mennessä.

Kansaneläkkeen pohjaosan leikkaukset ovat vaikuttaneet siihen, että useiden satojentuhan-sien eläkeläisten reaalitulot eivät ole nousseet viime vuosien talouskasvusta huolimatta. Eläkeläiset eivät ole päässeet osalliseksi kuluttajien yleisestä myönteisestä ostovoiman kehityksestä.

Kansaneläkejärjestelmämme suurin ongelma on pienimpien eläkkeiden matala taso. Yksi tärkeimmistä eläkepoliittisista tavoitteistamme onkin saada 150 000—200 000 eläkeläisistä pois köyhyysrajan alapuolelta. Kysymys on silloin kansaneläkkeiden jälkeenjääneisyyden korjaamisesta. Kelan laskelmien mukaan ne ovat noin 50 euroa jäljessä työeläkkeiden ansiokehityksestä.

Pienten kansaneläkkeiden merkitys vähimmäisturvan takaajana on heikentynyt myös sen takia, että niitä tarkistetaan työeläkkeitä pienemmillä indekseillä. Jos kansaneläkkeiden indeksikorotuksissa otettaisiin huomioon myös ansiotason nousu, ei erillisiä tasokorotuksia tarvittaisi, kun eläke pysyisi paremmin mukana yleisessä tulokehityksessä.

Kansaneläkkeisiin tulee tehdä riittävä tasokorotus. Kysymys on ennen muuta oikeudenmukaisuudesta ja eri elämänvaiheiden kattavan vähimmäisturvan huolehtimisesta. Kansaneläkkeen tasokorotuksen merkitys kokonaiseläkemenoissa on suhteellisen pieni. Esitämme, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin pienimpien eläkkeiden tason korottamiseksi jo ensi vuoden talousarviota koskien.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että valiokunnan mietintöön sisältyvä lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Vastalauseen muutosehdotus) ja

että hyväksytään vastalauseen mukaiset kaksi lausumaa (Vastalauseen lausumaehdotukset):

Vastalauseen muutosehdotus

Laki

eräiden työeläkkeiden tarkistamisesta työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovittamisen johdosta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Soveltamisala

1—4 §

(Kuten StVM)

2 luku

Yhteiset säännökset

5 §

Kuhunkin 2 §:n mukaiseen eläkkeeseen tuleva korotus lasketaan erikseen siten kuin jäljempänä 9—16 §:ssä säädetään. Korotusten yhteismäärä on kuitenkin vähintään viisi euroa ja enintään 83,75 euroa kuukaudessa. Korotus lisätään 2 §:ssä tarkoitettuun eläkkeeseen, minkä jälkeen korotus tulee osaksi eläkettä.

(2 mom. kuten StVM)

6 §

(Kuten StVM)

7 §

Jos eläkettä maksetaan 1 päivänä tammikuuta 2003 kahden tai useamman 2 §:ssä mainitun lain, eläkesäännön ja eläkeohjesäännön perusteella, määrätään ensin yksityisten alojen peruseläkkeiden perusteella syntyvä korotus. Tämän jälkeen määrätään 11 §:n mukainen korotus ja sen jälkeen 12—15 §:n mukaiset korotukset. Viimeiseksi lasketaan korotus 16 §:n mukaisesti.

(2 mom. kuten StVM)

8 §

(Kuten StVM)

3 luku

Yksityisten alojen peruseläkkeiden tarkistuksen laskeminen

9 §

(1 ja 2 mom. kuten StVM)

Jos 2 momentissa laskettu erotus on vähintään yksi sentti ja enintään viisi euroa kuukaudessa, kokonaiskorotus on viisi euroa. Kokonaiskorotus on enintään 83,75 euroa kuukaudessa. Muutoin kokonaiskorotus on 2 momentin mukaisesti laskettu määrä.

(4 mom. kuten StVM)

4 luku

Julkisten alojen eläkkeiden tarkistuksen laskeminen

Yhteiset säännökset

10 §

(Kuten StVM)

Julkisten alojen perusturva

11 §

(1 mom. kuten StVM)

Kokonaiskorotus muunnetaan vastaamaan vuodelle 2003 vahvistettuja työntekijäin eläkelain 9 §:n 2 momentissa säädettyjä indeksilukuja. Jos kokonaiskorotus tällöin on vähintään yksi sentti ja enintään viisi euroa, on kokonaiskorotus kuukaudessa kuitenkin viisi euroa. Kokonaiskorotus on enintään 83,75 euroa kuukaudessa.

(3 ja 4 mom. kuten StVM)

Julkisten alojen lisäturva

12 §

(1 mom. kuten StVM)

Edellä 1 momentin mukaisesti laskettu kokonaiskorotuksen määrä muunnetaan vastaamaan vuodelle 2003 vahvistettuja työntekijäin eläkelain 9 §:n 2 momentissa säädettyjä indeksilukuja. Jos kuitenkin kokonaiskorotus on vähintään yksi sentti ja enintään viisi euroa kuukaudessa, kokonaiskorotus on viisi euroa. Kokonaiskorotus on enintään 83,75 euroa kuukaudessa.

13 §

Jos eläkettä maksetaan valtion eläkelain 12 §:n 3 momentin, sellaisena kuin se oli voimassa 1 päivänä tammikuuta 1975 ja 30 päivänä huhtikuuta 1985 välisenä aikana, mukaisesti yhteensovitettuna ja eläkettä on yhteensovituksen takia alennettu ja jos eläkesumma on suurempi kuin 864,10 euroa kuukaudessa, kokonaiskorotuksen määrä on 83,75 euroa kuukaudessa. Rahamäärä vastaa vuodelle 2003 vahvistettuja työntekijäin eläkelain 9 §:n 2 momentissa säädettyjä indeksilukuja.

14 ja 15 §

(Kuten StVM)

16 §

Jos henkilö saa kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain 2 §:n mukaista lisäeläkettä, jonka määrää on kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännön lisäeläkkeen yhdistämistä koskevien määräysten mukaisesti alennettu ja jos eläkesumma on suurempi kuin 864,10 euroa kuukaudessa, kokonaiskorotus on 83,75 euroa kuukaudessa, jollei 2 ja 3 momentista muuta johdu. Rahamäärä vastaa vuodelle 2003 vahvistettuja työntekijäin eläkelain 9 §:n 2 momentissa säädettyjä indeksilukuja.

(2 ja 3 mom. kuten StVM)

5 luku

Voimaantulo

17 §

(1 mom. kuten StVM)

(Poist.) Korotusta ei makseta lain voimaantuloa edeltävältä ajalta.

(3 mom. kuten StVM)

Edellä 5 §:n 1 momentissa, 9 §.n 3 momentissa ja 11 §.n 2 momentissa säädetyt viiden euron ja 83,75 euron määrät vastaavat vuodelle 2003 vahvistettuja työntekijäin eläkelain 9 §:n 2 momentissa säädettyjä indeksilukuja.

_______________

Vastalauseen lausumaehdotukset

1.

Eduskunta edellyttää, että hallitus pikaisesti selvittää mahdollisuudet kansaneläkkeen pohjaosan palauttamiseksi ja tekee tarvittavat esitykset 31.10.2002 mennessä.

2.

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin pienimpien eläkkeiden tason korottamiseksi vuoden 2003 valtion talousarviosta päätettäessä.

Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2002

  • Juha Rehula /kesk
  • Inkeri Kerola /kesk
  • Niilo Keränen /kesk
  • Jaana Ylä-Mononen /kesk
  • Päivi Räsänen /kd