Perustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Ehdotetut muutokset toimeentulotukilakiin
parantavat asiakkaan oikeusturvaa ja korostavat sosiaalityön
merkitystä toimeentulotuen myöntämisessä ja
asiakkaan tilanteen kokonaisarvioinnissa. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen
hyväksymistä muuttamattomana.
Perustuslain ja hallintolain säännökset
velvoittavat viranomaisia pyrkimään kaikissa käsittelemissään
asioissa mahdollisimman joutuisaan käsittelyyn. Toimeentulotukiasioiden
kiireellistä käsittelyä on erikseen korostettu
vuonna 2001 voimaan tulleella toimeentulotukilain 14 §:n
muutoksella, jonka mukaan toimeentulotukiasiat on käsiteltävä kunnassa
viivytyksettä. Voimassa olevaan lakiin ei ole kirjattu
aikarajaa viivytyksettömälle käsittelylle,
mutta sosiaali- ja terveysvaliokunta on pitänyt tärkeänä pääsemistä valtakunnallisen
suosituksen tavoitteeseen, jonka mukaan toimeentulotukiasia olisi otettava
käsiteltäväksi viimeistään
viikon sisällä tuen tarpeen ilmoittamisesta (StVM
23/2000 vp).
Eduskunnan oikeusasiamies on kanteluratkaisuissaan katsonut,
että sellaisissa tapauksissa, joissa päätöksen
tekeminen ei edellytä lisäselvityksiä,
hakemus tulisi ottaa käsiteltäväksi ja myös
ratkaista lähtökohtaisesti viikon kuluessa. Niissä tapauksissa,
joissa päätöksen tekeminen edellyttää lisäselvityksiä,
niitä tulisi oikeusasiamiehen mukaan pyytää tai
hankkia lähtökohtaisesti viimeistään
viikon kuluessa ja tehdä päätös välittömästi
tarpeellisten selvitysten saavuttua (esimerkiksi EOA:n ratkaisu
27.8.2007, dnro 868/4/06).
Lakiehdotuksen lähtökohtana on toimeentulotukiasian
käsittely siten, että asiakkaan oikeus välttämättömään
toimeentuloon ja huolenpitoon ei vaarannu. Valiokunta pitää hyvänä lakiehdotuksen
14
a §:n mukaista kiireellisten toimeentulotukiasioiden käsittelyä samana
tai seuraavana arkipäivänä. Ehdotuksen
mukaan muissa kuin kiireellisissä tapauksissa päätös
toimeentulotuesta on tehtävä viivytyksettä,
kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen
saapumisesta. Käsittelyaika voi näin ollen käytännössä olla kalenteriviikkoa pidempi.
Viranomaisen
tulee hakemuksen kiireellisyyttä arvioidessaan ottaa huomioon
myös päätöksenteon jälkeen
tuen maksatukseen kuluva aika.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että toimeentulotukiasiat käsitellään
ripeästi niissäkin tilanteissa, joissa tuen tarve
ei ole niin välitön, että olisi tarpeen
käsitellä asia kiireellisenä. Valiokunta korostaa,
että laissa säilyy edelleen lähtökohtana
kaikkien toimeentulotukiasioiden viivytyksetön käsittely.
Laissa asetettavien määräaikojen toteutumista ja vaikutusta
nykyisiin käsittelyaikoihin verrattuna on tarpeen seurata
ja varmistaa, ettei säädetyistä määräajoista
muodostu käytännössä vähimmäisaikoja.
Lakiehdotuksen aiheuttamaksi henkilöstön lisätarpeeksi
arvioidaan 50 henkilöä koko maassa. Valiokunnan
näkemyksen mukaan tämäkään ei ole
riittävä määrä ainakaan
ylimenokauden aikana. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tällä hetkellä 87
prosenttia kunnista saavuttaa seitsemän arkipäivän
keskimääräisen odotusajan uusien asiakkaiden
osalta. Kahdestakymmenestä asiakasmäärältään
suurimmasta kunnasta 50 prosenttia täyttää enintään
seitsemän arkipäivän vaatimuksen. Erityisesti
suurimmissa kunnissa uudistus siis aiheuttaa alkuvaiheessa lisätyötä ehdotettuihin
määräaikoihin pääsemiseksi. Mikäli kunta
ei hoida lakisääteistä velvollisuuttaan
ja tämän voidaan osoittaa johtuneen virkamiesten
tai luottamushenkilöiden laiminlyönnistä tai
muusta menettelystä, se voi johtaa syytteeseen virkarikoksesta.
Valiokunta korostaa, että kunnissa tulee turvata riittävät
voimavarat muutoksen toteuttamiseen.
Lakiehdotuksen 14 a §:ssä säädetään
seitsemän arkipäivän määräaika
myös henkilökohtaiseen asiointiin sosiaalityöntekijän
tai sosiaaliohjaajan kanssa. Sosiaalityön merkitys korostuu silloin,
kun kysymys on muusta kuin lyhytaikaisesta tai tilapäisestä toimeentulotuen
tarpeesta. Aikuisten sosiaalipalvelujen asiakasprosessin keskeisiä vaiheita
ovat palvelutarpeen arviointi, palvelusuunnitelman laatiminen tarvittaessa, päätöksenteko,
toimenpiteiden toteuttaminen ja vaikutusten arviointi. Määräaikojen
säätäminen toimeentulotukiasioiden käsittelylle
ei saa johtaa aikuissosiaalityön sisällölliseen
kapeutumiseen. Valiokunnan käsityksen mukaan sosiaalihuollon
toimintakäytäntöjä ja työnjakoa
on tarpeen kehittää siten, että sosiaalityön,
sosiaaliohjauksen ja etuuskäsittelyn tehtävät
muodostavat tarkoituksenmukaisen ja toimivan kokonaisuuden. Tehtävärakenteen
kehittämisen ja työpaikkakoulutuksen avulla voidaan
asiakasprosessissa saatua tietoa hyödyntää ehkäisevässä työssä ja
parantaa sosiaalipalvelujen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.
Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa on kiinnitettävä huomiota
niihin tekijöihin, jotka aiheuttavat toimeentulotukiasioiden
käsittelyn ruuhkautumista. Valiokunta on toistuvasti korostanut
ensisijaisten etuuksien riittävän tason turvaamista toimeentulotuen
tarpeen vähentämiseksi. Valiokunta pitää myös
tarpeellisena sosiaaliturvan ja työssäkäynnin
yhteensovittamista nykyistä joustavammin siten, että työn vastaanottaminen
lisää tukea saavan henkilön käytettävissä olevia
tuloja.