Yleisperustelut

Esityksen tavoitteena on vahvistaa muistutuksen asemaa ensisijaisena menettelynä suhteessa hallintokanteluun. Esityksellä pyritään siihen, että asia käsiteltäisiin mahdollisimman usein muistutuksena siinä toimintayksikössä, jonka toiminnasta on kyse ja jossa asia voidaan tarvittaessa nopeimmin korjata. Terveydenhuollossa jo pitkään käytössä olleen muistutusmenettelyn käytön lisäämisellä voidaan valvonnan voimavaroja suunnata ennalta ehkäisevään ohjaukseen ja riskinarvioinnin mukaan perusteltuun valvontaan. Ehdotettu muutos on muistutusmenettelyn alkuperäisen tarkoituksen mukainen ja on omiaan edistämään asiakkaan ja potilaan oikeusturvaa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutoksin.

Muistutuksen käyttö on ollut erityisesti sosiaalihuollossa melko vähäistä muun muassa sen vuoksi, että asiakkaalla on käytettävissään muutoksenhakumahdollisuus etuuspäätöksen korjaamiseksi. Toisaalta sosiaaliasiamiesten kokemusten mukaan tyytymättömyyden ilmaisemisen pelätään voivan johtaa aikaisempaa huonompaan kohteluun. Valiokunta pitää tärkeänä, että muistutusmenettelystä tehokkaasti tiedotetaan ja toimintayksiköiden henkilökunnalle annetaan koulutusta asiakkaiden ja potilaiden oikeuksista. Lakiehdotusten mukaan tiedottamisen lisäksi toimintayksikön on järjestettävä muistutuksen tekeminen asiakkaalle mahdollisimman vaivattomaksi. Asiakkaille suunnatussa tiedottamisessa on myös tärkeää ottaa huomioon eri tavoin kommunikaatio- tai aistiongelmaiset henkilöt. Muistutusmenettelyn kehittämisen lisäksi on välttämätöntä kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon omavalvontaa ja asiakaspalautejärjestelmiä siten, että niiden avulla voidaan tehokkaasti parantaa toiminnan laatua.

Esityksen mukaan asiakkaalla ja potilaalla on oikeus tehdä muistutus kirjallisesti tai suullisesti. Mahdollisuus suullisen muistutuksen tekemiseen on tärkeää esimerkiksi hyvin iäkkäiden henkilöiden kohdalla tai jos kirjallinen menettely aiheuttaa henkilölle kohtuuttomia vaikeuksia. Sosiaaliasiamiesten ja potilasasiamiesten tehtäviin sisältyy myös avustaminen muistutusten tekemisessä. Esityksen perustelujen mukaan kirjallinen muistutus on edelleen ensisijainen, mutta suullinen muistutus olisi mahdollinen erityisestä syystä. Valiokunta ehdottaa lakiehdotusten muuttamista siten, että tämä tarkoitus ilmenee säännöksistä.

Lakiehdotusten mukaan muistutuksen voi tehdä asiakas tai potilas. Käytännössä myös omaisten tekemät muistutukset on käsitelty ja niihin on vastattu salassapitosäännösten asettamissa rajoissa. Valiokunta ehdottaa, että säännöksiä täsmennetään siten, että esimerkiksi omaisen mahdollisuus muistutuksen tekemiseen otetaan huomioon.

Hallituksen esityksessä asiakaslakiin ja potilaslakiin ehdotetaan kantelua koskevia säännöksiä ja sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön sisältyvien kanteluiden käsittelyn määräaikaa koskevien säännösten kumoamista. Perustelujen mukaan tarkoituksena on täydentää hallintolain sääntelyä kantelujen siirtomenettelyn osalta. Säännöksiä on kuitenkin mahdollista tulkita siten, että erityislaissa rajataan hallintokantelun tekemiseen oikeutettujen piiriä ja sitä, mille viranomaisille kantelun voi tehdä. Koska tämä ei ole ollut esityksen tarkoitus, valiokunta ehdottaa asiakaslain 23 a §:n 1 momentin ja potilaslain 10 a §:n 1 momentin muuttamista viittauksiksi hallintolakiin.

Esityksen perustelujen mukaan Valviran on arvioitava, onko sille lähetetty, mutta työnjaon mukaan aluehallintovirastolle kuuluva kantelu käsiteltävä muistutusmenettelyssä. Valiokunta toteaa, että aluehallintovirastolla on myös Valviran sille siirtämien kantelujen osalta toimivalta asian edelleen siirtämisestä muistutuksena käsiteltäväksi. Valiokunta pitää kuitenkin tarkoituksenmukaisena, että Valvira voi säännösten perusteella selvissä tapauksissa siirtää asian myös suoraan toimintayksikköön.