Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Valiokunta toteaa, että hallituksen esittämä uudistus
on tärkeä, koska sen tarkoituksena on saattaa
Kansaneläkelaitoksen hoitamia etuuksia koskeva lainsäädäntö tietojen
saamista ja luovuttamista sekä salassapitoa koskevin osin uuden
perustuslain, henkilötietolain ja julkisuuslain edellyttämälle
tasolle. Valiokunta pitää sekä toimeenpanon
että asiakkaan kannalta selkeänä parannuksena
sitä, että säännökset
eri etuuksien osalta ovat yhtenäiset. Kansaneläkelaitokselle
ehdotettu oikeus käyttää toista etuutta
varten saatuja tietoja toisen etuuden käsittelyssä joustavoittaa
ratkaisutoimintaa ja vähentää päällekkäistä tiedonkeruuta.
Asiakkaan kannalta on hyvä, ettei samoja tietoja tarvitse
toimittaa useampaan kertaan.
Esityksessä ehdotetaan Kansaneläkelaitokselle
hyvin laajoja oikeuksia saada ja luovuttaa tietoja. Valiokunta toteaa,
että Kansaneläkelaitoksen tietojensaantioikeus
voi koskea vain sellaisia tietoja, jotka ovat Kansaneläkelaitoksessa etuusasioita
tai muita tehtäviä käsiteltäessä ja hoidettaessa
tarpeellisia. Vastaavasti Kansaneläkelaitokselle säädettävä oikeus
tietojen luovuttamiseen koskee vain sellaisia tietoja, joita tietojen
saaja tarvitsee säännöksessä mainittuun
tarkoitukseen ja joita sillä on oikeus käsitellä.
Kansaneläkelaitoksen tiedonsaantioikeussäännökset
eivät sinänsä luo tietojen antajalle
oikeutta tietojen keräämiseen tai tallettamiseen.
Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada vain sellaisia tietoja,
joita tietojen luovuttajalla itsellään on ollut
laillinen oikeus kerätä. Esimerkiksi asumistukilakia
koskevan lakiehdotuksen 25 §:n 1 momentissa mainittu vuokranantajan
sekä asunto-osake- tai kiinteistöyhtiön
oikeus henkilötietojen keräämiseen ja
tallettamiseen määräytyy henkilötietolain
mukaan, ja niillä on oikeus kerätä vain
omassa toiminnassaan tarpeellisia tietoja.
Esityksessä on ehdotettu myös hyvin laajaa mahdollisuutta
saada ja luovuttaa tietoja teknisen käyttöyhteyden
avulla. Valiokunta toteaa, että teknisen yhteyden käyttöön
sisältyy tietoturvallisuusriskejä, jotka edellyttävät
luovuttajalta korostettua huolellisuutta. Perustuslakivaliokunta
on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että käytettäessä teknistä käyttöyhteyttä
vastuukysymykset
saattavat olla ongelmallisia. Teknistä käyttöyhteyttä käytettäessä luovutuksensaaja
joutuu määrittämään
etukäteen itselleen tarpeelliset tiedot ja esittämään
sen mukaisen pyynnön tietojen luovuttajalle. Luovuttajan pitäisi
pystyä varmistumaan, että luovutuksensaaja kysyy
tietoja olemassa olevaa asiakassuhdetta varten. Perustuslakivaliokunta
on huo-mauttanut, että säännösten
tulkitseminen jää merkittävästi
riippumaan osapuolten välisistä käytänteistä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta viittaa perustuslakivaliokunnan lausuntoon ja
to-teaa, että teknisen käyttöyhteyden
käyttäminen edellyttää erityisen
tarkkaa henkilötietojen suojaamista ja luovutettavien tietojen
rajaamista siten, ettei tietoa luovuteta automaattisesti enemmän
kuin on tarpeen.
Ehdotuksen mukaan Kansaneläkelaitoksen on annettava
asiakkaalle etukäteen tiedot siitä, mistä häntä koskevia
tietoja voidaan hankkia ja mihin niitä voidaan luovuttaa.
Valiokunnan mielestä on hyvä, että asiasta
ehdotetaan erityistä säännöstä.
Myös ennaltaehkäisevässä mielessä on tärkeää,
että asiakas saa informaation tietojensa käsittelystä.
Valiokunta painottaa tässä yhteydessä sitä, että asiakkaan
näkökulmasta on ensiarvoista saada riittävästi
tietoa omista oikeuksistaan ja oman asiansa ratkaisuun vaikuttavista
seikoista. Esimerkiksi eläkkeenhakijan kannalta on ensiarvoista
tietää, millaista selvitystä eläkehakemuksen
tueksi kaivataan tai mihin seikkoihin hylkäävä päätös
perustuu ja minkälaista lisäselvitystä asiassa
tarvitaan. Eläkkeenhakijan riittävä tiedonsaanti
ja mahdollisuus tulla kuulluksi tulee käsittelykäytännössä turvata.
Esitykseen sisältyvän usean lakiehdotuksen mukaan
Kansaneläkelaitoksella on oikeus salassapitosäännösten
estämättä ja asianomaisen henkilön
suostumuksesta riippumatta saada käsiteltävänä olevan
asian ratkaisemista varten välttämättömät
tiedot rahalaitoksilta. Tiedonsaannin edellytyksiltä vastaavanlainen
sääntely sisältyy sosiaalihuollon asiakkaan
asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 20 §:ään,
joka on aikanaan käsitelty sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.
Hyväksyessään kyseisen sääntelyn
valiokunta edellytti, että hallitus selvittää miten
pankkisalaisuuden piiriin kuuluvien tietojen luovuttamista koskevat
säännökset voidaan yhtenäistää siten,
että eri hallinnonalojen viranomaisille (mm. vero-, elinkeino-,
työvoima- ja sosiaaliviranomaiset) annetut oikeudet rahalaitostietoihin säädetään
yhtenäisin periaattein siten, että kansalaisten
yhdenvertaisuus ja yksityisyydensuoja turvataan (StVM
18/2000 vp). Valiokunta to-teaa, että se
ei ole vielä saanut mainittua selvitystä. Edellytetty
selvitys olisi ollut tarpeellinen arvioitaessa nyt ehdotetun sääntelyn
asianmukaisuutta. Valiokunta kiirehtii mainitun selvityksen tekemistä.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. Laki kansaneläkelain muuttamisesta
35 §.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa pykälän
1 momenttiin lisättäväksi säännöksen,
jossa yleisesti määritellään
hakemuksessa ilmoitettavat tiedot.
46 b §.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan pitänyt tavallisen
lain säätämisjärjestyksen edellytyksenä,
että pykälän 1 momentin jälkimmäisessä osassa
tarkoitettu tietojensaantioikeus rajataan koskemaan ainoastaan välttämättömiä tietoja.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa tätä tarkoittavaa
muutosta säännökseen.
Valiokunta ehdottaa pykälän 2 momentissa ehdotettua
täsmällisemmin ilmaistavaksi tietojen luovuttamistarkoituksen.
Lisäksi valiokunta ehdottaa säännökseen
muutosta, joka ilmaisee sen, että asianosainen ensisijaisesti
toimittaa itse mainitut tiedot. Ilmaisu sosiaalipalvelun tuottajasta
ehdotetaan lisättäväksi säännöksiin,
koska tällöin ilmaisu kattaa sekä sosiaalihuollon
laitokset, avohuollon toimintayksiköt, perhekodit samoin
kuin sosiaalihuollon palveluita antavat yksityiset ammatinharjoittajat.
Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi
2 momenttia vastaavasti lisäys sosiaalipalvelun tuottajan
oikeudesta korvaukseen.
46 d §.
Valiokunta ehdottaa täsmennettäväksi lain
42 a §:ään kohdistuvaa viittausta.
46 e §.
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa on kiinnitetty huomiota
tarpeeseen turvata henkilötietojen suojan vähimmäistaso
myös niissä tilanteissa, joissa tietoja luovutetaan
ulkomaille ja erityisesti sellaisiin maihin, jotka eivät
kuulu kansainvälisten tietosuojaa koskevien säädösten soveltamisalan
piiriin. Perustuslakivaliokunta pitää asianmukaisimpana
säännöksen sanamuodon täsmentämistä.
Ehdotettu säännös merkitsee poikkeusta
salassapitosäännöksistä ja muista
tiedon saantia koskevista rajoituksista. Se ei siten sanamuotonsakaan
mukaan muodosta poikkeusta niistä säännöksistä,
jotka koskevat henkilötietojen suojaa henkilötietoja
käsiteltäessä ja joissa on kysymys rekisterinpitäjän
velvollisuuksista varmistaa tietosuoja käsittelyn eri vaiheissa.
Hallituksen esityksessä on lähtökohtana
henkilötietolain soveltaminen, jollei ehdotetuissa säännöksissä nimenomaisesti
toisin säädettäisi. Mainittujen syiden
vuoksi sekä henkilötietojen suojaa koskevan direktiivin
kansainvälisiä tiedonsiirtoja koskevien säännösten
yksityiskohtaisuuden vuoksi voidaan pitää selvänä,
että henkilötietoja voidaan ehdotetun säännöksen
perusteella luovuttaa vain, jos se on sallittua henkilötietolain 22,
22 a tai 23 §:n perusteella. Sosiaali- ja terveysvaliokunta
pitää edellä olevan perusteella sääntelyä riittävänä,
eikä ehdota muutosta pykälän 1 momentin
2 kohtaan.
46 h §.
Valiokunta ehdottaa pykälän 2 momenttiin
lisättäväksi ilmaisun sosiaalipalvelun
tuottajasta vastaavasti kuin edellä 46 b §:ään.
46 i §.
Valiokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta
pykälän 1 momentissa mainitun viranomaismäärittelyn
täsmentämistä sekä pykälän
perusteluissa mainitun tietojen yhdistämismahdollisuuden
kirjaamista säännökseen. Lisäksi
valiokunta ehdottaa, että terveydentilaa koskevien tietojen
lisäksi luovutuskiellon piiriin kuuluisivat tiedot, jotka
ovat tarkoitetut kuvaamaan henkilön sosiaalihuollon tarpeen perustetta.
46 j §.
Valiokunta ehdottaa säännöksessä olevan
eläkelaitoksen informointivelvollisuuden täsmentämistä.
2. Laki perhe-eläkelain muuttamisesta
Lakiehdotuksen 38 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan Kansaneläkelaitoksella
ja muutoksenhakuelimellä on oikeus salassapitosäännösten estämättä ja
asianomaisen henkilön suostumuksesta riippumatta saada käsiteltävänä olevan asian
ratkaisemista varten välttämättömät
tiedot rahalaitoksilta. Säännös tarkoittaa
etuuden hakijan tai saajan pankkisalaisuuden murtamista. Perustuslakivaliokunta
ei ole pitänyt pankkisalaisuutta yksityiselämän
ydinalueeseen kuuluvana seikkana (PeVL 7/2000
vp). Valiokunta on katsonut, että pankkisalaisuuden
murtamista merkitsevällä sääntelyllä on
sinänsä hyväksyttävä tarkoitus,
koska edellytyksenä on perusteltu syy epäillä asiakkaan
antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta.
Asiakkaan oikeusturvan takaamiseen tähtää mainitussa
lainkohdassa oleva sääntely etuuden hakijan informoimisesta
ennen kuin pyyntö tietojen saamisesta rahalaitokselle esitetään.
Tietopyynnön tekemisen edellytyksenä on lisäksi,
ettei etuuden hakija tai saaja ole antanut suostumustaan tietojen
saamiseen. Jos hakija ei anna suostumustaan, Kansaneläkelaitoksen tulee antaa
hänelle ennen tietopyynnön esittämistä tieto
siitä, että eläkelaitos tekee talletuksia
koskevan tietopyynnön rahalaitokselle. Kirjallisen pyynnön
perusteella tietojen luovuttaja voi tietojenantovelvollisuuden riitauttaa.
Asiakkaan oikeussuojan tarve tulee arvioitavaksi viime kädessä perustuslain
21 §:n perusteella. Etuuspäätöksen
saatuaan asiakas voi joka tapauksessa valittaa myös käsittelyyn
liittyneestä menettelystä.
Valiokunta toteaa kuitenkin, että lainkohdassa tarkoitetun
keinon selvittää tietojen luotettavuus ja varmistaa
niiden riittävyys tulee olla viimekätinen ja poikkeuksellinen
keino tiedonhankkimiseen. Tästä syystä Kansaneläkelaitoksen
sisäisellä ohjeistuksella on syytä määrätä, että pyynnön
tekemiseen olisivat oikeutettuja vain etuuskäsittelijöihin
nähden esimiesasemassa olevat toimihenkilöt. Etuuden
hakijan kannalta on sinänsä selvää,
että oikeiden tietojen toimittaminen heti hakemuksen yhteydessä nopeuttaa
ratkaisun ja siten myös etuuden saamista.
Perustuslakivaliokunta on pitänyt välttämättömänä rahalaitoksilta
saatavia tietoja koskevan säännöksen
täsmentämistä siten, että säännöksestä käy
ehdotettua täsmällisemmin ilmi, keiden talletusta
koskevista tiedoista on kysymys. Sosiaali- ja terveysvaliokunta
ehdottaa tätä tarkoittavan lisäyksen
tekemistä säännökseen.
3. Laki eläkkeensaajien asumistukilain muuttamisesta
Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 13 a §:n 3 kohtaan
perustuslakivaliokunnan edellyttämää täsmennystä siitä,
keiden talletuksia koskevia tietoja rahalaitoksilta Kansaneläkelaitos
tai muutoksenhakuelin voi saada. Lisäksi valiokunta ehdottaa
lakiehdotuksen 14 §:ssä olevien viittaussäännösten
tarkistamista.
8. Laki asumistukilain muuttamisesta
Lakiehdotuksen 25 §:ään ehdotettava
muutos rahalaitoksilta satavien tietojen osalta vastaa eläkkeensaajien
asumistukilakiin tehtyä muutosta. Lakiehdotuksen 25 c ja
25 e §:ään ehdotettavat muutokset vastaavat
edellä kansaneläkelain 46 i ja 46 j §:ään
ehdotettuja muutoksia.
9. Laki sotilasavustuslain muuttamisesta
Lakiehdotuksen 22 a §:ään ehdotettava
muutos rahalaitoksilta saatavien tietojen osalta vastaa edellä eläkkeensaajien
asumistukilakiin ja asumistukilakiin ehdotettua muutosta ja 22 c
ja 22 e §:n muutokset kansaneläkelain
46 i ja 46 j §:ään
ehdotettuja muutoksia.
10. Laki opintotukilain muuttamisesta
Perustuslakivaliokunta on ehdottanut opinto-tuen muutoksenhakulautakunnassa
toimitettavaa suullista käsittelyä koskevan säännöksen muotoilemista
tavalla, joka vastaa sanonnallisesti paremmin käsittelyn
julkisuutta yhtenä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin
osatekijänä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa
säännöksen muotoilemista perustuslakivaliokunnan
esittämän sanamuodon mukaisesti ja sen lisäämistä opintotukilain
32 §:ään uudeksi 5 momentiksi, jolloin
ehdotettu 32 a § poistetaan.
Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota lakiehdotuksen
41 §:n sanonnalliseen epätäsmällisyyteen.
Valiokunta ehdottaa pykälän muuttamista sen selventämiseksi,
että ilmoitusvelvollisuus koskee yhtäältä etuutta
hakevaa opiskelijaa ja toisaalta etuutta saavaa opiskelijaa, jonka
olosuhteissa on tapahtunut jo myönnettyyn etuuteen vaikuttavia
muutoksia.
Lakiehdotuksen 43 a ja b §:ään ehdotettavat muutokset
vastaavat edellä kansaneläkelain 46 i ja 46 j §:ään
ehdotettuja muutoksia.
12. Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun
lain muuttamisesta
Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 23 a §:n 2 momenttiin,
joka koskee Kansaneläkelaitoksen oikeutta saada tietoja
rahalaitokselta, vastaavaa täsmennystä kuin edellä perhe-eläkelain
38 §:n kohdalla on esitetty. Lakiehdotuksen 24 b §:ään valiokunta
ehdottaa vastaavia muutoksia kuin edellä on esitetty kansaneläkelain
46 i §:n kohdalla. Valiokunta ehdottaa lisäksi
lakiin lisättäväksi uuden 24 c §:n,
jossa säädettäisiin Kansaneläkelaitoksen
informointivelvollisuudesta vastaavasti kuin kansaneläkelain
46 j §:ssä.
13. Laki lapsilisälain muuttamisesta
Lakiehdotuksen 16 §:ää koskeva täsmennysehdotus
vastaa kansaneläkelain 46 b §:ään
ehdotettua täsmennystä. Lisättäväksi ehdotettava 16 b §,
jossa säädettäisiin Kansaneläkelaitok-sen
informointivelvollisuudesta vastaa kansaneläkelain 46 j §:ää.
14. Laki äitiysavustuslain muuttamisesta
Ehdotettavat muutokset ovat vastaavat kuin edellä lapsilisälain
16 ja 16 b §:n kohdalla.
15. Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta
Valiokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan esittämin
tavoin sosiaalivakuutuslautakuntaa ja tarkastuslautakuntaa koskeviin
säännöksiin lisättäväksi
säännöksen suullisen käsittelyn
toimittamisesta muotoiltuna vastaavalla tavalla kuin edellä opintotukilain
kohdalla on ehdotettu. Säännökset ehdotetaan
lisättäväksi lain 52 ja 54 §:ään
uusiksi 4 momenteiksi, jolloin ehdotettu 54 b § poistetaan.
Valiokunta ehdottaa 68 a §:n 4 momenttiin lisättäväksi säännöksen
Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen
oikeudesta saada korvaus tietojen luovuttamisesta aiheutuvista kustannuksista
silloin, kun tiedot tarvitaan tietyssä muodossa ja siitä aiheutuu
olennaisia lisäkustannuksia. Muutoin ehdotettavat muutokset
vastaavat edellä kansaneläkelakiin ehdotettuja
muutoksia.
16. Laki kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta
annetun lain muuttamisesta
Lakiehdotuksen 4 §:n 3 momentti ehdotetaan muotoiltavaksi
niin, että siitä ilmenee erikseen suunnitelman
laatimisvelvollisuus ja sen lisäksi valtuus antaa valtioneuvoston
asetuksella tarkempia säännöksiä suunnitelman
sisällöstä. Valiokunta ehdottaa 9 §:ään
muutosta, joka vastaa kansaneläkelain 46 b §:ään
ehdotettua muutosta ja 9 a §:n 6 momenttiin muutosta, joka
vastaa edellä sairausvakuutuslain 68 a §:n 4 momenttiin
ehdotettua muutosta.
17. Laki kuntoutusrahalain muuttamisesta
Ehdotettavat muutokset vastaavat kansaneläkelain 46
b, 46 i ja 46 j §:ään ehdotettuja muutoksia.
18. Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön
soveltamisesta annetun lain muuttamisesta
Lakiehdotukseen ehdotetaan lisättäväksi
uusi 15 a §, jossa säädetään
vastaavasti kuin kansaneläkelain 46 j §:ssä Kansaneläkelaitoksen
velvollisuudesta informoida hakijaa tietojen hankkimisesta ja luovuttamisesta.