SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 17/2002 vp

StVM 17/2002 vp - HE 39/2002 vp

Tarkistettu versio 2.1

Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (HE 39/2002 vp).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta hallintovaliokunnan lausunnon (HaVL 14/2002 vp), joka on tämän mietinnön liitteenä.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitussihteeri Ritva Kujala, sosiaali- ja terveysministeriö

hallitusneuvos Arto Luhtala, sisäasiainministeriö

ylitarkastaja Matti Pelli, Itä-Suomen lääninhallitus

johtaja Esko Hänninen, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

yksikön johtaja Marjaana Seppänen, Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

toimitusjohtaja Lasse Rautniemi, Häme-Satakunnan sosiaalialan osaamiskeskus

johtaja Tarja Kauppila, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

kehitysjohtaja Leena Niemi, Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

professori Petri Kinnunen, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

kunnanjohtaja Eino Iisakka ja sosiaali- ja terveysjohtaja Hilkka Huusko, Kiimingin kunta

kunnanjohtaja Leila Pekkanen ja palvelujohtaja Reetta Suokonautio-Kuisti, Lehtimäen kunta

kehittämispäällikkö Jouko Heikkilä, Suomen Kuntaliitto

teknologia-asiantuntija Pentti Nummi, Teknologian kehittämiskeskus TEKES

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettuun lakiin lisättäväksi säännökset sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden toteuttamisesta. Tarkoituksena on muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmään sisältyvää perustamishankkeiden rahoitusta siten, että nykyisin rakentamishankkeisiin ja laitehankintoihin suunnattavista määrärahoista merkittävä osa käytettäisiin kehittämishankkeiden tukemiseen. Kunta tai kuntayhtymä voisi jatkossa saada valtionavustusta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi tarpeellisten toiminnan kehittämistä ja tehostamista sekä toimintatapojen uudistamista tukevien hankkeiden toteuttamiseen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyisen kaltaisia perustamishankkeita on jatkossa tarkoitus tukea valtionavustuksella, jonka saamisen edellytykset olisivat nykyistä selvästi rajatummat. Perustamishankkeen valtionavustuksen edellytyksenä olisi kunnan tai kuntayhtymän erityisen vaikea taloudellinen tilanne sekä se, että hanke olisi välttämätön sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi tai toiminnallisen kehittämishankkeen toteuttamiseksi.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2003 alusta. Vuonna 2003 ja sitä ennen vahvistettuihin perustamishankkeisiin sovelletaan kuitenkin nyt voimassa olevaa lainsäädäntöä.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Valiokunta pitää oikeana hallituksen esityksen tavoitetta valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi siten, että voimavaroja suunnataan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen sekä toimintatapojen uudistamiseen. Valiokunta totesi vuonna 1999 hyväksytyn uudistuksen yhteydessä, että samanaikaisesti on kuitenkin otettava huo-mioon, että myös investoinnit rakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin sekä muihin vastaaviin fyysisiin toiminnan edellytyksiin ovat merkittäviä ja saattavat vastaavalla tavalla edistää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kehittämistä (StVM 18/1999 vp). Valiokunta totesi myös, että rakennushankkeita, jotka tukevat sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallista kehittämistä, tulee voida tukea muutoinkin kuin poikkeuksellisesti. Valiokunta katsoi, että uudistetun järjestelmän on myös otettava riittävässä määrin huomioon pienet ja vähävaraiset kunnat palveluja koskevan tasa-arvon saavuttamiseksi.

Valiokunta toteaa, että hallituksen esityksessä ehdotettu hankejärjestelmä poikkeaa esimerkiksi opetushallinnon linjauksista, joiden mukaan perusopetuksessa edelleen säilytettäisiin erillinen perustamishankkeiden rahoitusjärjestelmä ja kunnilla olisi jatkossakin mahdollisuus saada valtionosuutta perustamishankkeisiin. Opetusministeriön työryhmä ehdotti myös, että valtionosuus olisi edelleen enimmillään 50 prosenttia.

Valiokunta katsoo, että hankkeiden erotteleminen lakiehdotuksessa esitetyllä tavalla saattaa johtaa toisaalta hankkeiden tarpeettomaan pilkkomiseen kehittämis- ja perustamishankkeiksi sekä toisaalta siihen, että perusteltuja rakentamisinvestointeja ei voida tehdä poikkeuksellisissakaan tilanteissa, ellei kunnan taloudellinen tilanne täytä asetettuja edellytyksiä. Hallituksen esityksen perusteluissa on todettu, että valtionavustus suunnattaisiin pääasiassa kehittämishankkeisiin, ja on mahdollista, että jonain vuonna rakentamishankkeita ei tuettaisi lainkaan. Valiokunta ei pidä tällaista tilannetta mahdollisena ja katsoo, että perustamishankkeisiin on edelleen varattava tarvittavat määrärahat ja tuettava laissa säädettävät edellytykset täyttäviä perustamishankkeita.

Hallintovaliokunnan lausunnossa on käsitelty laajasti hallituksen esityksen vaikutuksia. Sosiaali- ja terveysvaliokunta viittaa lausunnossa esitettyihin näkökohtiin. Valiokunta korostaa samoin kuin hallintovaliokuntakin erityisesti sitä, että lain toimivuuden kannalta olennainen kysymys on määrärahojen riittävyys. Sosiaali- ja terveysvaliokunta edellyttää, että uudistuksen soveltamista ja toimivuutta seurataan huolellisesti ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin mahdollisesti ilmenevien ongelmien ratkaisemiseksi.

Kehittämishankkeet

Lakiehdotuksen 6 §:n mukaan voimavara-asetuksessa voitaisiin päättää, että osa kehittämishankkeiden valtionavustuksesta jätetään sosiaali- ja terveysministeriön käytettäväksi. Valiokunta korostaa, että sosiaali- ja terveysministe-riön käytettäväksi ehdotuksen mukaan mahdollisesti jätettävän osan tulee olla suhteellisen pieni.

Erityisesti pienillä kunnilla on käytettävissään niukalti suunnittelu- ja kehittämisresursseja. Valiokunta pitää tärkeänä, että tällaisille kunnille voidaan antaa tukea myös kehittämishankkeiden suunnittelukustannuksiin.

Hallituksen esityksessä on todettu, että kehittämishankkeeseen voisi liittyä esimerkiksi laitehankintoja. Perusteluiden mukaan edellytyksenä olisi, että nämä kustannukset muodostaisivat pienen osan hankkeen kokonaiskustannuksista. Valiokunta toteaa, että kehittämishankkeen kustannuksiin tulee poikkeuksellisesti voida sisällyttää pieni osa myös rakentamiskustannuksia.

Perustamishankkeet

Valiokunta toteaa, että perustamishankkeiden edellytysten tiukentaminen voi tilatarpeiden osalta johtaa myös epätarkoituksenmukaiseen vuokratilojen käyttöön. Jos toisaalta määrärahat perustamishankkeisiin ovat liian niukat, se tulee johtamaan kasvavaan vuokratilojen käyttöön.

Lakiehdotuksen 20 §:ssä perustamishankkeiden rahoitus on sidottu edellytykseen, että kunnan tai kuntayhtymän taloudellinen asema huomioon ottaen hankkeen rahoitus muulla tavoin muodostuisi erityisen rasittavaksi ja hanke on välttämätön kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi. Valiokunta toteaa, että ehdotuksen säädöstekstin ja perustelujen valossa perustamishankkeen käsite ei ole selkeä. Valiokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena, että lakitekstin perusteella ei voitaisi lainkaan tukea sellaista perustamishanketta, jolla olisi toiminnallisen kehittämisen kannalta suuri merkitys, mutta kunta tai kuntayhtymä ei täyttäisi taloudelliseen asemaan kohdistuvaa edellytystä. Tällaisia tilanteita saattaa olla esimerkiksi muuttovoittokunnissa, joilla on talousvaikeuksia huolimatta mahdollisesti voimakkaastakin asukasluvun kasvamisesta.

Yksityiskohtaiset perustelut

2 a §. Koska myös perustamishankkeisiin on tarkoituksenmukaista soveltaa joitakin valtionavustuslain säännöksiä, valiokunta ehdottaa pykälään teknistä korjausta.

6 §.

Koska valiokunta ehdottaa 20 §:ssä säädettäväksi perustamishankkeen kokonaiskustannusten vähimmäisrajan, ei asiasta ole tarpeen säätää voimavara-asetuksessa. Tämän vuoksi 1 momentin 3 kohta ehdotetaan kumottavaksi.

19 a §.

Valiokunta ehdottaa, että pykälästä poistettaisiin 2 momentin rajaus, jonka mukaan kehittämishankkeeseen ei voisi saada valtionavustusta, jos siihen saadaan tukea muun lain perusteella. Valiokunta katsoo, että muun tuen ei tule kaikissa tapauksissa estää valtionavustuksen saamista. Valiokunta ehdottaa kuitenkin, että enimmäismäärästä säädettäisiin 19 d §:ssä.

19 d §.

Lakiehdotuksen perusteluissa on todettu, ettei ole tarkoituksenmukaista tukea kehittämishankkeita, joiden kokonaiskustannukset alittavat 100 000 euroa. Valiokunta yhtyy hallintovaliokunnan lausunnossa esitettyyn näkemykseen siitä, että myös pienen kunnan tai muutoin pienempi kehittämishanke voi olla merkittävä. Valiokunta ehdottaa pykälään lisättäväksi uuden 2 momentin, jossa kokonaiskustannuksen alarajaksi säädettäisiin 50 000 euroa, josta alarajastakin voitaisiin erityisestä syystä poiketa.

Lisäksi valiokunta ehdottaa pykälään uutta 3 momenttia, jossa asetettaisiin raja valtionavustuksen ja muiden lakien nojalla saatavien tukien enimmäismäärälle. Raja olisi 50 prosenttia 1 momentissa määritellystä kuntien osuudesta. Tuet eivät myöskään saisi ylittää Euroopan yhteisön tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai muun julkisen tuen enimmäismäärää.

19 i §.

Valiokunta ehdottaa, että kehittämishankkeiden valtionavustuksiin sovellettaisiin palautusvelvollisuuden lisäksi palautusvelvollisuuden vanhenemista koskevaa valtionavustuslain 29 §:n 2 momenttia.

20 §.

Valiokunta pitää perusteltuna, ettei kehittämis- ja perustamishankkeille asetettavia edellytyksiä erotella niin jyrkästi kuin lakiehdotuksessa on tehty. Valiokunnan käsityksen mukaan ei ole tarpeen lain tasolla sitoa perustamishankkeiden rahoitusta vain taloudellisesti heikossa asemassa oleviin kuntiin. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että 1 momentista poistetaan edellytys, jonka mukaan valtionavustusta voidaan suorittaa perustamishankkeisiin, jos kunnan tai kuntayhtymän taloudellinen asema huomioon ottaen hankkeen rahoitus muulla tavoin muodostuisi erityisen rasittavaksi. Edellytyksenä olisi edelleen lakiehdotuksen mukaisesti, että hanke on välttämätön kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi tai 19 a §:ssä tarkoitetun toiminnallisen kehittämishankkeen toteuttamiseksi.

Hallintovaliokunta totesi lausunnossaan, että perustamishankkeen määritelmä jää merkittävältä osin perustelujen varaan eikä perusteluista ilmene hankkeen suuruuteen perustuva rajanveto 20 §:ssä ja 21 §:n 2 momentissa tarkoitettujen perustamishankkeiden välillä. Perustamishankkeiden rajoja ei ole nykyisin määritelty laissa vaan valtakunnallisessa suunnitelmassa ja myöhemmin voimavara-asetuksessa. Rajat eivät ole viime vuosina muuttuneet lukuun ottamatta arvonlisäverojärjestelmän muutoksesta aiheutuneita muutoksia. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää rajanvedon selkeyttämiseksi tarkoituksenmukaisena säätää lain tasolla perustamishankkeiden kokonaiskustannusten alarajaksi 300 000 euroa.

21 §.

Hallintovaliokunta totesi, että linjaus, jonka mukaan muun muassa home- ja kosteusvauriot tulisi jättää pois tuen piiristä, saattaa ääritapauksissa johtaa sekä kuntien ja kuntayhtymien että kansalaisten kannalta kohtuuttomiin seuraamuksiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa, että ehdotetusta 1 momentista poistettaisiin rajoitus, jonka mukaan suunnittelu- ja rakentamisvirheistä johtuvia korjauksia ja kunnossapitotöiden piiriin kuuluvia hankkeita ei pidetä perustamishankkeina. Valiokunta toteaa, että lääninhallitus voi tapauskohtaisessa arvioinnissa ottaa huomioon olosuhteet, jotka ovat vaikuttaneet haettavan perustamishankkeen tarpeellisuuteen. Valiokunta ehdottaa lisäksi 1 momentin kielellistä täsmentämistä.

Valiokunta ehdottaa, että edellä 20 §:ään ehdotettu muutos perustamishankkeiden kokonaiskustannusten alarajan säätämisestä laissa edellyttää, että 2 momentin viittaus voimavara-asetukseen muutetaan viittaukseksi 20 §:ään.

27 §.

Lakiehdotuksen mukaan ennen lain voimaantuloa vahvistettuihin perustamishankkeisiin sekä vuonna 2003 vahvistettaviin perustamishankkeisiin sovelletaan edelleen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Vuonna 1999 annetun lainmuutoksen (1279/1999) voimaantulosäännöksen 2 momentin mukaan ennen lain voimaantuloa vahvistettuihin perustamishankkeisiin sekä vuosina 2002 ja 2003 vahvistettaviin 22 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin pieniin hankkeisiin suoritetaan valtionosuus lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Valtionosuuden määrä oli ennen mainittua lainmuutosta 25—50 prosenttia ja valtionosuus määräytyi kuntien valtionosuuslain 7 §:n mukaisesti kunnan asukasta kohden lasketun tasatun laskennallisen verotulon (tasattu verotulo) perusteella.

Valiokunta ehdottaa, että perustamishankkeiden valtionosuus olisi edelleen 25—50 prosenttia ja määräytyisi tasatun verotulon perusteella. Koska valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen aikataulusta ei tässä vaiheessa ole varmaa tietoa, valiokunta katsoo, että 27 §:n muutos on perusteltua tehdä pysyväksi ja muuttaa tarvittaessa lakia tältä osin kokonaisuudistuksen sisällön selvittyä.

30 §.

Lakiehdotuksessa on mainittu viivästyskorko ja viitattu korkolain 4 §:n 3 momenttiin. Valiokunnan 2 a §:ään ja 32 §:ään ehdottamien muutosten vuoksi viittaus on tarpeeton ja valiokunta ehdottaa viittauksen poistettavaksi 3 momentista. Lisäksi ehdotetaan, että 3 momentissa viitattaisiin valtionavustuslain 24 §:ssä säädettyyn korkoon.

32 §.

Valiokunnan käsityksen mukaan perustamishankkeiden valtionosuuksiin on perusteltua soveltaa valtionavustuslain säännöksiä muun muassa perusteettoman edun palauttamisesta. Valiokunta ehdottaa pykälään lisättäväksi uuden 2 momentin, jossa luetellaan sovellettavat valtionavustuslain säännökset. Samalla pykälän otsikko on tarpeen muuttaa.

33 §.

Lakiehdotuksessa ei ole ehdotettu muutoksia oikaisumenettelyä koskevaan säännökseen. Jotta oikaisumenettelyn käyttöala ei supistuisi, valiokunta ehdottaa pykälää täydennettäväksi siten, että myös perustamishankkeen val-tionavustusta koskevaan päätökseen voi hakea oikaisua.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutettuna seuraavasti (Valiokunnan muutosehdotukset):

Valiokunnan muutosehdotukset

Laki

sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (733/1992) 6 §:n 1 momentin 3 kohta, 22 §:n 1 momentti, (poist.) 24 §:n 2 momentti ja 25 §:n 2 momentti, sellaisena kuin niistä ovat 6 §:n 1 momentin 3 kohta ja 22 §:n 1 momentti laissa 1114/1998,

muutetaan 6 §:n otsikko, 1 momentin johdantokappale sekä 2 kohta ja 2 momentti, 7 ja 8 §, 4 luvun otsikko, 20 ja 21 §, 22 §:n 2 momentti, 24 §:n 1 momentti, 25 §:n 1 momentti, 26—30 § ja 31 §:n 1 ja 2 momentti, 32 §:n otsikko ja 33 §,

sellaisina kuin niistä ovat 6 §:n otsikko, 1 momentin johdantokappale ja 2 kohta sekä 2 momentti, 7 ja 21 §, (poist.) 22 §:n 2 momentti sekä 31 §:n 2 momentti mainitussa laissa 1114/1998, 8 § laissa 1150/1996 ja osaksi mainitussa laissa 1114/1998, 26 § laissa 1409/2001, 27 § laissa 1279/1999, 29 § osaksi mainitussa laissa 1150/1996 ja (poist.) laissa 1409/2001, 30 § osaksi mainitussa laissa 1150/1996, (poist.) 31 §:n 1 momentti mainitussa laissa 1150/1996, (poist.) 32 §:n otsikko laissa 1145/2000 ja 33 § laissa 125/1999, sekä

lisätään lakiin uusi 2 a §, 6 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 1114/1998, uusi 6 kohta, 6 §:ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, uusi 3 momentti, lakiin uusi 3 a luku sekä 32 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 1145/2000 uusi 2 momentti seuraavasti:

2 a §

Suhde valtionavustuslakiin

Tässä laissa tarkoitettuun valtionavustukseen sovelletaan tämän lain ohella valtionavustuslakia (688/2001) siltä osin kuin tässä laissa niin säädetään.

6 §

Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroista

Valtioneuvosto antaa kalenterivuosittain valtion talousarvioesityksen antamisen yhteydessä asetuksen sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroista (voimavara-asetus). Voimavara-asetus sisältää:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

(2 kohta kuten HE)

(3 kohta kumotaan)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

(6 kohta kuten HE)

(2 ja 3 mom. kuten HE)

7 ja 8 §

(Kuten HE)

3 a luku

Kehittämishankkeiden valtionavustus

19 a §

Kehittämishanke

(1 mom. kuten HE)

(2 mom. poist.)

19 b ja c §

(Kuten HE)

19 d §

Valtionavustuksen määrä

(1 mom. kuten HE)

Kehittämishankkeen kokonaiskustannusten tulee olla vähintään 50 000 euroa, ellei erityisistä syistä muuta johdu. (Uusi 2 mom.)

Valtionavustus ei saa yhdessä muiden julkisten tukien kanssa ylittää 1 momentissa määriteltyä 50 prosentin osuutta kuntien osuudesta eikä Euroopan yhteisön tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai muun julkisen tuen enimmäismäärää. (Uusi 3 mom.)

19 e—h §

(Kuten HE)

19 i §

Valtionavustuslain eräiden säännösten soveltaminen

Kehittämishankkeiden valtionavustukseen sovelletaan lisäksi seuraavia valtionavustuslain säännöksiä:

(1—11 kohta kuten HE)

12) 28 § takaisinperinnän määräajasta; (poist.)

13) 29 §:n 2 momentti palautusvelvollisuuden vanhenemisesta; sekä (Uusi)

(14 kohta kuten HE:n 13 kohta)

19 j §

(Kuten HE)

4 luku

Perustamishankkeiden valtionavustus

20 §

Perustamishankkeeseen suoritettavan valtionavustuksen saaja ja perustamishankkeen edellytykset

Kunnalle ja kuntayhtymälle voidaan suorittaa valtionavustusta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi tarpeellisiin perustamishankkeisiin, jos (poist.) hanke on välttämätön kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi tai edellä 3 a luvun 19 a §:ssä tarkoitetun toiminnallisen kehittämishankkeen toteuttamiseksi. Lisäksi edellytetään, että hankkeen kokonaiskustannukset ovat vähintään 300 000 euroa.

21 §

Perustamishanke

Perustamishankkeella tarkoitetaan toiminnallisen kokonaisuuden muodostavaa tilojen rakentamista, hankintaa, peruskorjausta tai muun omaisuuden hankintaa taikka niitä vastaavaa toimenpidettä, jos (poist.) toimenpiteen arvioidut kustannukset ovat vähintään voimavara-asetuksessa vahvistetun määrän suuruiset. Maa-alueen hankkimista (poist.) ei pidetä perustamishankkeena.

Perustamishankkeena voidaan pitää myös sellaista 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kustannukset ovat 20 §:ssä määriteltyä alarajaa pienemmät, jos kunnan asukkaille välttämättömän hankkeen rahoitus muodostuisi kunnan tai kuntayhtymän jäsenkuntien asukasmäärän ja taloudellisen aseman vuoksi kunnalle tai kuntayhtymälle erityisen rasittavaksi.

22 ja 24—26 §

(Kuten HE)

27 §

Valtionavustuksen suuruus

Perustamishankkeiden valtionavustus on 25—50 prosenttia 26 §:ssä tarkoitetuista kustannuksista. Valtionavustus määräytyy kuntien valtionosuuslain 7 §:n mukaisesti kunnan asukasta kohden lasketun tasatun laskennallisen verotulon (tasattu verotulo) perusteella. Kunta saa val-tionavustusta 50 prosenttia, jos sen tasattu verotulo on tasausrajalla. Jos tasattu verotulo ylittää tasausrajan, valtionavustus määräytyy siten, että kukin tasausrajasta laskettu vähintään yhden prosentin suuruinen tasatun verotulon kasvu vähentää valtionavustusta yhdellä prosenttiyksiköllä siihen saakka, kunnes valtionavustus on 25 prosenttia. Valtionavustusprosentti määräytyy perustamishankkeen vahvistamisvuodelle määritellyn tasatun verotulon perusteella. Milloin kyse on kahden tai useamman kunnan yhteisestä taikka kuntayhtymän perustamishankkeesta, valtionavustus määräytyy kunkin kunnan osuuteen tämän kunnan valtionavustusprosentin mukaan.

28 ja 29 §

(Kuten HE)

30 §

Perustamishankkeeseen saadun valtionosuuden tai -avustuksen palautus

(1 ja 2 mom. kuten HE)

Palautusvelvollisuudesta ja korvauksen vähentämisestä päättää sosiaali- ja terveysministeriö. Palautettava valtionosuus tai -avustus on suoritettava viimeistään päätöksessä määrättävänä eräpäivänä. (Poist.) Valtionosuuden tai -avustuksen saajan on ilmoitettava ministeriölle kuuden kuukauden kuluessa 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta olosuhteiden muuttumisesta. Jos myöhemmin käy ilmi, ettei ilmoitusta ole tehty määräajassa, on valtionosuutta tai -avustusta vastaava suhteellinen osa omaisuuden arvosta palautettava valtiolle valtionavustuslain 24 §:ssä säädettyine korkoineen olosuhteiden muuttumisesta lukien, jollei ministeriö erityisestä syystä toisin päätä.

31 §

(Kuten HE)

32 § (Uusi)

Kuntien valtionosuuslain ja valtionavustuslain eräiden säännösten soveltaminen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Perustamishankkeiden valtionavustuksiin sovellettaisiin lisäksi seuraavia valtionavustuslain säännöksiä:

1) 20 §:n 1 momentin säännöksiä valtionavustuksen palauttamisesta;

2) 21 §:n säännöksiä velvollisuudesta valtionavustuksen takaisinperintään;

3) 24 §:n säännöksiä korosta;

4) 25 §:n säännöksiä viivästyskorosta;

5) 26 §:n säännöksiä kohtuullistamisesta;

6) 28 §:n säännöksiä takaisinperinnän määräajasta;

7) 29 §:n 2 momentin säännöksiä vanhenemisesta; sekä

8) 30 §:n säännöksiä kuittauksesta. (Uusi 2 mom.)

33 § (Uusi)

Oikaisumenettely

Milloin kunta tai kuntayhtymä on tyytymätön kuntien valtionosuuslain 16 §:ssä tarkoitettuun päätökseen valtionosuuden myöntämisestä, perustamishankkeen valtionavustusta koskevaan päätökseen tai päätökseen lastensuojelun suurten kustannusten tasaamiseen tarkoitetuista korvauksesta, kunnalla tai kuntayhtymällä on oikeus kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan tehdä päätöksen tehneelle valtionapuviranomaiselle kirjallinen vaatimus päätöksen oikaisemisesta. Päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus.

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2002

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Marjatta Vehkaoja /sd
  • vpj. Timo Ihamäki /kok
  • jäs. Eero Akaan-Penttilä /kok
  • Merikukka Forsius /vihr
  • Tuula Haatainen /sd
  • Inkeri Kerola /kesk
  • Niilo Keränen /kesk
  • Valto Koski /sd
  • Marjaana Koskinen /sd
  • Pehr Löv /r
  • Juha Rehula /kesk
  • Päivi Räsänen /kd
  • Sari Sarkomaa /kok
  • Arto Seppälä /sd
  • Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
  • Jaana Ylä-Mononen /kesk

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

apulaissihteeri Harri  Sintonen