Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Valiokunta pitää oikeana hallituksen esityksen
tavoitetta valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi
siten, että voimavaroja suunnataan kuntien sosiaali- ja
terveydenhuollon toiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen
sekä toimintatapojen uudistamiseen. Valiokunta totesi vuonna 1999
hyväksytyn uudistuksen yhteydessä, että samanaikaisesti on kuitenkin otettava
huo-mioon, että myös investoinnit rakennuksiin,
koneisiin ja laitteisiin sekä muihin vastaaviin fyysisiin
toiminnan edellytyksiin ovat merkittäviä ja saattavat
vastaavalla tavalla edistää sosiaali- ja terveydenhuollon
toiminnan kehittämistä (StVM 18/1999
vp). Valiokunta totesi myös, että rakennushankkeita,
jotka tukevat sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallista kehittämistä,
tulee voida tukea muutoinkin kuin poikkeuksellisesti. Valiokunta
katsoi, että uudistetun järjestelmän
on myös otettava riittävässä määrin
huomioon pienet ja vähävaraiset kunnat palveluja koskevan
tasa-arvon saavuttamiseksi.
Valiokunta toteaa, että hallituksen esityksessä ehdotettu
hankejärjestelmä poikkeaa esimerkiksi opetushallinnon
linjauksista, joiden mukaan perusopetuksessa edelleen säilytettäisiin erillinen
perustamishankkeiden rahoitusjärjestelmä ja kunnilla
olisi jatkossakin mahdollisuus saada valtionosuutta perustamishankkeisiin. Opetusministeriön
työryhmä ehdotti myös, että valtionosuus
olisi edelleen enimmillään 50 prosenttia.
Valiokunta katsoo, että hankkeiden erotteleminen lakiehdotuksessa
esitetyllä tavalla saattaa johtaa toisaalta hankkeiden
tarpeettomaan pilkkomiseen kehittämis- ja perustamishankkeiksi
sekä toisaalta siihen, että perusteltuja rakentamisinvestointeja
ei voida tehdä poikkeuksellisissakaan tilanteissa, ellei
kunnan taloudellinen tilanne täytä asetettuja
edellytyksiä. Hallituksen esityksen perusteluissa on todettu,
että valtionavustus suunnattaisiin pääasiassa
kehittämishankkeisiin, ja on mahdollista, että jonain vuonna
rakentamishankkeita ei tuettaisi lainkaan. Valiokunta ei pidä tällaista
tilannetta mahdollisena ja katsoo, että perustamishankkeisiin on
edelleen varattava tarvittavat määrärahat
ja tuettava laissa säädettävät
edellytykset täyttäviä perustamishankkeita.
Hallintovaliokunnan lausunnossa on käsitelty laajasti
hallituksen esityksen vaikutuksia. Sosiaali- ja terveysvaliokunta
viittaa lausunnossa esitettyihin näkökohtiin.
Valiokunta korostaa samoin kuin hallintovaliokuntakin erityisesti
sitä, että lain toimivuuden kannalta olennainen
kysymys on määrärahojen riittävyys.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta edellyttää, että uudistuksen soveltamista
ja toimivuutta seurataan huolellisesti ja tarvittaessa ryhdytään
toimenpiteisiin mahdollisesti ilmenevien ongelmien ratkaisemiseksi.
Kehittämishankkeet
Lakiehdotuksen 6 §:n mukaan voimavara-asetuksessa voitaisiin
päättää, että osa kehittämishankkeiden
valtionavustuksesta jätetään sosiaali-
ja terveysministeriön käytettäväksi.
Valiokunta korostaa, että sosiaali- ja terveysministe-riön
käytettäväksi ehdotuksen mukaan mahdollisesti
jätettävän osan tulee olla suhteellisen
pieni.
Erityisesti pienillä kunnilla on käytettävissään
niukalti suunnittelu- ja kehittämisresursseja. Valiokunta
pitää tärkeänä, että tällaisille
kunnille voidaan antaa tukea myös kehittämishankkeiden
suunnittelukustannuksiin.
Hallituksen esityksessä on todettu, että kehittämishankkeeseen
voisi liittyä esimerkiksi laitehankintoja. Perusteluiden
mukaan edellytyksenä olisi, että nämä kustannukset
muodostaisivat pienen osan hankkeen kokonaiskustannuksista. Valiokunta
toteaa, että kehittämishankkeen kustannuksiin
tulee poikkeuksellisesti voida sisällyttää pieni
osa myös rakentamiskustannuksia.
Perustamishankkeet
Valiokunta toteaa, että perustamishankkeiden edellytysten
tiukentaminen voi tilatarpeiden osalta johtaa myös epätarkoituksenmukaiseen vuokratilojen
käyttöön. Jos toisaalta määrärahat perustamishankkeisiin
ovat liian niukat, se tulee johtamaan kasvavaan vuokratilojen käyttöön.
Lakiehdotuksen 20 §:ssä perustamishankkeiden
rahoitus on sidottu edellytykseen, että kunnan tai kuntayhtymän
taloudellinen asema huomioon ottaen hankkeen rahoitus muulla tavoin muodostuisi
erityisen rasittavaksi ja hanke on välttämätön
kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelujen
turvaamiseksi. Valiokunta toteaa, että ehdotuksen säädöstekstin
ja perustelujen valossa perustamishankkeen käsite ei ole selkeä.
Valiokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena, että lakitekstin
perusteella ei voitaisi lainkaan tukea sellaista perustamishanketta,
jolla olisi toiminnallisen kehittämisen kannalta suuri merkitys,
mutta kunta tai kuntayhtymä ei täyttäisi
taloudelliseen asemaan kohdistuvaa edellytystä. Tällaisia
tilanteita saattaa olla esimerkiksi muuttovoittokunnissa, joilla
on talousvaikeuksia huolimatta mahdollisesti voimakkaastakin asukasluvun
kasvamisesta.
Yksityiskohtaiset perustelut
2 a §. Koska myös perustamishankkeisiin on
tarkoituksenmukaista soveltaa joitakin valtionavustuslain säännöksiä,
valiokunta ehdottaa pykälään teknistä korjausta.
6 §.
Koska valiokunta ehdottaa 20 §:ssä säädettäväksi
perustamishankkeen kokonaiskustannusten vähimmäisrajan,
ei asiasta ole tarpeen säätää voimavara-asetuksessa.
Tämän vuoksi 1 momentin 3 kohta ehdotetaan kumottavaksi.
19 a §.
Valiokunta ehdottaa, että pykälästä poistettaisiin
2 momentin rajaus, jonka mukaan kehittämishankkeeseen ei
voisi saada valtionavustusta, jos siihen saadaan tukea muun lain
perusteella. Valiokunta katsoo, että muun tuen ei tule
kaikissa tapauksissa estää valtionavustuksen saamista.
Valiokunta ehdottaa kuitenkin, että enimmäismäärästä säädettäisiin
19 d §:ssä.
19 d §.
Lakiehdotuksen perusteluissa on todettu, ettei ole tarkoituksenmukaista
tukea kehittämishankkeita, joiden kokonaiskustannukset
alittavat 100 000 euroa. Valiokunta yhtyy hallintovaliokunnan lausunnossa
esitettyyn näkemykseen siitä, että myös
pienen kunnan tai muutoin pienempi kehittämishanke voi
olla merkittävä. Valiokunta ehdottaa pykälään lisättäväksi uuden
2 momentin, jossa kokonaiskustannuksen alarajaksi säädettäisiin
50 000 euroa, josta alarajastakin voitaisiin erityisestä syystä poiketa.
Lisäksi valiokunta ehdottaa pykälään
uutta 3 momenttia, jossa asetettaisiin raja valtionavustuksen ja
muiden lakien nojalla saatavien tukien enimmäismäärälle.
Raja olisi 50 prosenttia 1 momentissa määritellystä kuntien
osuudesta. Tuet eivät myöskään
saisi ylittää Euroopan yhteisön tai Suomen
lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen
tai muun julkisen tuen enimmäismäärää.
19 i §.
Valiokunta ehdottaa, että kehittämishankkeiden
valtionavustuksiin sovellettaisiin palautusvelvollisuuden lisäksi
palautusvelvollisuuden vanhenemista koskevaa valtionavustuslain
29 §:n 2 momenttia.
20 §.
Valiokunta pitää perusteltuna, ettei kehittämis-
ja perustamishankkeille asetettavia edellytyksiä erotella
niin jyrkästi kuin lakiehdotuksessa on tehty. Valiokunnan
käsityksen mukaan ei ole tarpeen lain tasolla sitoa perustamishankkeiden
rahoitusta vain taloudellisesti heikossa asemassa oleviin kuntiin.
Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että 1
momentista poistetaan edellytys, jonka mukaan valtionavustusta voidaan
suorittaa perustamishankkeisiin, jos kunnan tai kuntayhtymän
taloudellinen asema huomioon ottaen hankkeen rahoitus muulla tavoin muodostuisi
erityisen rasittavaksi. Edellytyksenä olisi edelleen lakiehdotuksen
mukaisesti, että hanke on välttämätön
kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelujen
turvaamiseksi tai 19 a §:ssä tarkoitetun toiminnallisen
kehittämishankkeen toteuttamiseksi.
Hallintovaliokunta totesi lausunnossaan, että perustamishankkeen
määritelmä jää merkittävältä osin
perustelujen varaan eikä perusteluista ilmene hankkeen
suuruuteen perustuva rajanveto 20 §:ssä ja 21 §:n
2 momentissa tarkoitettujen perustamishankkeiden välillä.
Perustamishankkeiden rajoja ei ole nykyisin määritelty
laissa vaan valtakunnallisessa suunnitelmassa ja myöhemmin
voimavara-asetuksessa. Rajat eivät ole viime vuosina muuttuneet
lukuun ottamatta arvonlisäverojärjestelmän
muutoksesta aiheutuneita muutoksia. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää rajanvedon
selkeyttämiseksi tarkoituksenmukaisena säätää lain
tasolla perustamishankkeiden kokonaiskustannusten alarajaksi 300
000 euroa.
21 §.
Hallintovaliokunta totesi, että linjaus, jonka mukaan
muun muassa home- ja kosteusvauriot tulisi jättää pois
tuen piiristä, saattaa ääritapauksissa
johtaa sekä kuntien ja kuntayhtymien että kansalaisten
kannalta kohtuuttomiin seuraamuksiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa,
että ehdotetusta 1 momentista poistettaisiin rajoitus,
jonka mukaan suunnittelu- ja rakentamisvirheistä johtuvia
korjauksia ja kunnossapitotöiden piiriin kuuluvia hankkeita
ei pidetä perustamishankkeina. Valiokunta toteaa, että lääninhallitus
voi tapauskohtaisessa arvioinnissa ottaa huomioon olosuhteet, jotka
ovat vaikuttaneet haettavan perustamishankkeen tarpeellisuuteen.
Valiokunta ehdottaa lisäksi 1 momentin kielellistä täsmentämistä.
Valiokunta ehdottaa, että edellä 20 §:ään
ehdotettu muutos perustamishankkeiden kokonaiskustannusten alarajan
säätämisestä laissa edellyttää,
että 2 momentin viittaus voimavara-asetukseen muutetaan
viittaukseksi 20 §:ään.
27 §.
Lakiehdotuksen mukaan ennen lain voimaantuloa vahvistettuihin
perustamishankkeisiin sekä vuonna 2003 vahvistettaviin
perustamishankkeisiin sovelletaan edelleen tämän
lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Vuonna 1999 annetun lainmuutoksen (1279/1999) voimaantulosäännöksen
2 momentin mukaan ennen lain voimaantuloa vahvistettuihin perustamishankkeisiin
sekä vuosina 2002 ja 2003 vahvistettaviin 22 §:n
2 momentissa tarkoitettuihin pieniin hankkeisiin suoritetaan valtionosuus
lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten
mukaisesti. Valtionosuuden määrä oli
ennen mainittua lainmuutosta 25—50 prosenttia ja valtionosuus
määräytyi kuntien valtionosuuslain 7 §:n
mukaisesti kunnan asukasta kohden lasketun tasatun laskennallisen
verotulon (tasattu verotulo) perusteella.
Valiokunta ehdottaa, että perustamishankkeiden valtionosuus
olisi edelleen 25—50 prosenttia ja määräytyisi
tasatun verotulon perusteella. Koska valtionosuusjärjestelmän
kokonaisuudistuksen aikataulusta ei tässä vaiheessa
ole varmaa tietoa, valiokunta katsoo, että 27 §:n
muutos on perusteltua tehdä pysyväksi ja muuttaa tarvittaessa
lakia tältä osin kokonaisuudistuksen sisällön
selvittyä.
30 §.
Lakiehdotuksessa on mainittu viivästyskorko ja viitattu
korkolain 4 §:n 3 momenttiin. Valiokunnan 2 a §:ään
ja 32 §:ään ehdottamien muutosten vuoksi
viittaus on tarpeeton ja valiokunta ehdottaa viittauksen poistettavaksi
3 momentista. Lisäksi ehdotetaan, että 3 momentissa viitattaisiin
valtionavustuslain 24 §:ssä säädettyyn
korkoon.
32 §.
Valiokunnan käsityksen mukaan perustamishankkeiden
valtionosuuksiin on perusteltua soveltaa valtionavustuslain säännöksiä muun muassa
perusteettoman edun palauttamisesta. Valiokunta ehdottaa pykälään lisättäväksi
uuden
2 momentin, jossa luetellaan sovellettavat valtionavustuslain säännökset.
Samalla pykälän otsikko on tarpeen muuttaa.
33 §.
Lakiehdotuksessa ei ole ehdotettu muutoksia oikaisumenettelyä koskevaan
säännökseen. Jotta oikaisumenettelyn
käyttöala ei supistuisi, valiokunta ehdottaa pykälää täydennettäväksi
siten, että myös perustamishankkeen val-tionavustusta
koskevaan päätökseen voi hakea oikaisua.