Yleisperustelut
Yleistä
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman
mukaan julkisen talouden kestävyyttä turvataan
vaalikauden aikana tehtävillä etupainotteisilla
menojen ja tulojen sopeuttamistoimilla. Hallitusohjelman mukaan
lakisääteisen sairausvakuutuksen lääkekorvausmenoja
vähennetään siten, että säästö valtiontalouteen
on 113 miljoonaa euroa vuositasolla vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi
hallitusohjelman mukaan sairausvakuutuksen matkakorvausten omavastuuta
korotetaan niin, että säästö valtiontalouteen
on vuositasolla 20 miljoonaa euroa. Vuosia 2012—2015 koskevassa
valtiontalouden kehyspäätöksessä näiden
hallitusohjelmassa sovittujen säästöjen voimaantuloajankohtaa
aikaistettiin niin, että säästöt
toteutetaan pääosin ensi vuoden alusta lukien.
Hallitusohjelmassa mainittujen säästöjen
lisäksi sairaanhoitovakuutuksesta korvattavia menoja vähennetään
vuosille 2013—2016 annetun kehyspäätöksen
mukaan siten, että valtion menot alenevat vuositasolla
20 miljoonaa euroa. Yhteensä 153 miljoonan euron säästö kohdennetaan
täysimääräisesti valtion rahoitusosuuteen
määräaikaisella lainmuutoksella.
Esityksen tavoitteena on valtion talouden tasapainottaminen
hidastamalla menojen kasvua ja hillitsemällä kustannuksia
hallitusohjelmassa ja valtiontalouden kehyspäätöksessä sovituin
tavoin. Samalla kuitenkin pyritään helpottamaan paljon
lääkkeitä käyttävien
asemaa. Tavoitteena on myös selkeyttää sairaanhoitovakuutuksen lääkärin-
ja hammaslääkärinpalkkioiden sekä tutkimuksen
ja hoidon korvausperusteita sekä parantaa vakuutetun mahdollisuutta
ennakoida saamansa sairaanhoitokorvauksen määrää.
Valiokunta toteaa, että kyseessä on esityksen
perusteluista ilmenevällä tavalla neljäs
2000-luvulla lääkekustannusten hallitsemiseksi
tehty lääkekorvausjärjestelmän
muutos. Valiokunta pitää lakiehdotuksia tarpeellisina
ja tarkoituksenmukaisina ja ehdottaa niiden hyväksymistä muuttamattomina.
Lääkekorvaukset
Lääkekorvauksiin nyt ehdotettujen säästöjen
yhteydessä ei tehdä rakenteellisia muutoksia korvausjärjestelmään.
Säästöt toteutetaan alentamalla peruskorvaus
35 prosenttiin ja erityiskorvaus 65 prosenttiin. Samalla kuitenkin
parannetaan paljon lääkkeitä käyttävien
asemaa alentamalla lääkekorvausten vuotuinen omavastuuosuus
670 euroon. Viitehintajärjestelmään kuulumattomien
lääkkeiden tukkuhintojen alentaminen viidellä prosentilla
kohdistuu kaikkiin lääkkeiden toimitusketjun toimijoihin
ja alentaa korvausmenojen säästön lisäksi
myös potilaan näistä lääkkeistä maksamaa
hintaa.
Lääkkeiden sairausvakuutuskorvauksiin ehdotetut
säästöt on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön
asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä on
lääkekorvausjärjestelmän kehittäminen.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo, että ehdotetut säästöt
ovat valtion taloudellisen tilanteen vuoksi tarpeellisia, vaikka
pitääkin valitettavana, että säästöt
joudutaan aikataulusyistä toteuttamaan erillään
lääkekorvausjärjestelmän kokonaisuudistuksesta.
Hallitusohjelman mukaan lääkekorvausjärjestelmää uudistetaan
siten, että lääkekorvauksista hyötyvät
erityisesti paljon lääkkeitä käyttävät henkilöt,
ja varmistetaan, etteivät kustannukset muodostu pienituloisille
esteeksi tarpeellisen lääkehoidon saamiselle.
Valiokunta katsoo, että lääkekorvausjärjestelmän
uudistuksen yhteydessä on pyrittävä toteuttamaan
hallitusohjelman tavoitetta terveyserojen kaventamisesta ja tarkasteltava
kokonaisvaltaisesti lääkehoidon osuutta terveydenhoidossa.
Vakuutettujen maksuosuus lääkekustannuksista
on kansainvälisessä vertailussa Suomessa keskimääräistä suurempi.
Hallitusohjelman mukaan on luotava terveydenhuollon yhtenäinen maksukattojärjestelmä
yhdistämällä kunnallisen
terveydenhuollon maksukatto ja lakisääteisen sairausvakuutuksen
lääkekustannusten enimmäisvuosiomavastuuosuus.
Lääkekorvausjärjestelmän kokonaisuudistuksessa
on tarpeen lisäksi turvata lääkkeiden saatavuus
ja lääketeollisuuden toimintaedellytykset Suomessa. Korvausjärjestelmän
tulee myös osaltaan ohjata vain tarpeellisten lääkkeiden
käyttöön.
Sairaanhoitokorvaukset
Sairausvakuutuksen lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioiden
sekä tutkimuksen ja hoidon korvausperusteita ja taksajärjestelmää voidaan
pitää monimutkaisena ja hallinnollisesti työläänä. Korvausjärjestelmän
läpinäkyvyyden ja selkeyden kannalta on perusteltua
siirtyä euromääräiseen korvaukseen
lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioiden
korvaamisessa. Euromääräinen korvaus
helpottaa hintojen vertailtavuutta, ja potilaalla on tällöin
jo palveluihin hakeutuessaan tiedossa sekä korvauksen määrä että hänen
maksettavakseen jäävä osuus.
Valiokunta pitää myös perusteltuna
ehdotettua 20 miljoonan euron säästöä laboratoriotutkimusten
ja radiologisten tutkimusten korvaustaksoista, joiden on todettu
olevan niiden tuotantohintaan nähden suhteellisesti korkeampia
kuin osassa muita sairaanhoitokorvauksia.
Euromääräinen korvaus sekä tutkimuksen
ja hoidon korvauksiin kohdistuva säästö voivat kuitenkin
aiheuttaa ennalta vaikeasti arvioitavia seurauksia julkisten ja
yksityisten palvelujen kysyntään. Valiokunta pitää tarpeellisena,
että uudistuksen vaikutuksia tältä osin
seurataan.
Matkakorvaukset
Matkakorvausten omavastuuosuuden korottaminen 14,25 euroon (nyt
9,25 euroa) perustuu hallitusohjelmassa sovittuun 20 miljoonan euron säästötavoitteeseen.
Myös vuosittaista omavastuuta korotetaan 242,25 euroon
(nyt 157,25 euroa).
Matkakorvaukset ovat erityisen tärkeitä monisairaille
henkilöille, jotka asuvat harvaan asutuilla alueilla. Valiokunta
pitää tarpeellisena, että esityksen vaikutuksia
kansalaisten yhdenvertaisuuteen ja mahdolliseen toimeentulotukimenojen
kasvuun arvioidaan.