Yleisperustelut

Yleistä

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan julkisen talouden kestävyyttä turvataan vaalikauden aikana tehtävillä etupainotteisilla menojen ja tulojen sopeuttamistoimilla. Hallitusohjelman mukaan lakisääteisen sairausvakuutuksen lääkekorvausmenoja vähennetään siten, että säästö valtiontalouteen on 113 miljoonaa euroa vuositasolla vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi hallitusohjelman mukaan sairausvakuutuksen matkakorvausten omavastuuta korotetaan niin, että säästö valtiontalouteen on vuositasolla 20 miljoonaa euroa. Vuosia 2012—2015 koskevassa valtiontalouden kehyspäätöksessä näiden hallitusohjelmassa sovittujen säästöjen voimaantuloajankohtaa aikaistettiin niin, että säästöt toteutetaan pääosin ensi vuoden alusta lukien. Hallitusohjelmassa mainittujen säästöjen lisäksi sairaanhoitovakuutuksesta korvattavia menoja vähennetään vuosille 2013—2016 annetun kehyspäätöksen mukaan siten, että valtion menot alenevat vuositasolla 20 miljoonaa euroa. Yhteensä 153 miljoonan euron säästö kohdennetaan täysimääräisesti valtion rahoitusosuuteen määräaikaisella lainmuutoksella.

Esityksen tavoitteena on valtion talouden tasapainottaminen hidastamalla menojen kasvua ja hillitsemällä kustannuksia hallitusohjelmassa ja valtiontalouden kehyspäätöksessä sovituin tavoin. Samalla kuitenkin pyritään helpottamaan paljon lääkkeitä käyttävien asemaa. Tavoitteena on myös selkeyttää sairaanhoitovakuutuksen lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon korvausperusteita sekä parantaa vakuutetun mahdollisuutta ennakoida saamansa sairaanhoitokorvauksen määrää. Valiokunta toteaa, että kyseessä on esityksen perusteluista ilmenevällä tavalla neljäs 2000-luvulla lääkekustannusten hallitsemiseksi tehty lääkekorvausjärjestelmän muutos. Valiokunta pitää lakiehdotuksia tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina ja ehdottaa niiden hyväksymistä muuttamattomina.

Lääkekorvaukset

Lääkekorvauksiin nyt ehdotettujen säästöjen yhteydessä ei tehdä rakenteellisia muutoksia korvausjärjestelmään. Säästöt toteutetaan alentamalla peruskorvaus 35 prosenttiin ja erityiskorvaus 65 prosenttiin. Samalla kuitenkin parannetaan paljon lääkkeitä käyttävien asemaa alentamalla lääkekorvausten vuotuinen omavastuuosuus 670 euroon. Viitehintajärjestelmään kuulumattomien lääkkeiden tukkuhintojen alentaminen viidellä prosentilla kohdistuu kaikkiin lääkkeiden toimitusketjun toimijoihin ja alentaa korvausmenojen säästön lisäksi myös potilaan näistä lääkkeistä maksamaa hintaa.

Lääkkeiden sairausvakuutuskorvauksiin ehdotetut säästöt on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä on lääkekorvausjärjestelmän kehittäminen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo, että ehdotetut säästöt ovat valtion taloudellisen tilanteen vuoksi tarpeellisia, vaikka pitääkin valitettavana, että säästöt joudutaan aikataulusyistä toteuttamaan erillään lääkekorvausjärjestelmän kokonaisuudistuksesta.

Hallitusohjelman mukaan lääkekorvausjärjestelmää uudistetaan siten, että lääkekorvauksista hyötyvät erityisesti paljon lääkkeitä käyttävät henkilöt, ja varmistetaan, etteivät kustannukset muodostu pienituloisille esteeksi tarpeellisen lääkehoidon saamiselle. Valiokunta katsoo, että lääkekorvausjärjestelmän uudistuksen yhteydessä on pyrittävä toteuttamaan hallitusohjelman tavoitetta terveyserojen kaventamisesta ja tarkasteltava kokonaisvaltaisesti lääkehoidon osuutta terveydenhoidossa.

Vakuutettujen maksuosuus lääkekustannuksista on kansainvälisessä vertailussa Suomessa keskimääräistä suurempi. Hallitusohjelman mukaan on luotava terveydenhuollon yhtenäinen maksukattojärjestelmä yhdistämällä kunnallisen terveydenhuollon maksukatto ja lakisääteisen sairausvakuutuksen lääkekustannusten enimmäisvuosiomavastuuosuus. Lääkekorvausjärjestelmän kokonaisuudistuksessa on tarpeen lisäksi turvata lääkkeiden saatavuus ja lääketeollisuuden toimintaedellytykset Suomessa. Korvausjärjestelmän tulee myös osaltaan ohjata vain tarpeellisten lääkkeiden käyttöön.

Sairaanhoitokorvaukset

Sairausvakuutuksen lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon korvausperusteita ja taksajärjestelmää voidaan pitää monimutkaisena ja hallinnollisesti työläänä. Korvausjärjestelmän läpinäkyvyyden ja selkeyden kannalta on perusteltua siirtyä euromääräiseen korvaukseen lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioiden korvaamisessa. Euromääräinen korvaus helpottaa hintojen vertailtavuutta, ja potilaalla on tällöin jo palveluihin hakeutuessaan tiedossa sekä korvauksen määrä että hänen maksettavakseen jäävä osuus.

Valiokunta pitää myös perusteltuna ehdotettua 20 miljoonan euron säästöä laboratoriotutkimusten ja radiologisten tutkimusten korvaustaksoista, joiden on todettu olevan niiden tuotantohintaan nähden suhteellisesti korkeampia kuin osassa muita sairaanhoitokorvauksia.

Euromääräinen korvaus sekä tutkimuksen ja hoidon korvauksiin kohdistuva säästö voivat kuitenkin aiheuttaa ennalta vaikeasti arvioitavia seurauksia julkisten ja yksityisten palvelujen kysyntään. Valiokunta pitää tarpeellisena, että uudistuksen vaikutuksia tältä osin seurataan.

Matkakorvaukset

Matkakorvausten omavastuuosuuden korottaminen 14,25 euroon (nyt 9,25 euroa) perustuu hallitusohjelmassa sovittuun 20 miljoonan euron säästötavoitteeseen. Myös vuosittaista omavastuuta korotetaan 242,25 euroon (nyt 157,25 euroa).

Matkakorvaukset ovat erityisen tärkeitä monisairaille henkilöille, jotka asuvat harvaan asutuilla alueilla. Valiokunta pitää tarpeellisena, että esityksen vaikutuksia kansalaisten yhdenvertaisuuteen ja mahdolliseen toimeentulotukimenojen kasvuun arvioidaan.