Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Hallitusohjelman mukaisesti esityksen tavoitteena on lisätä työssäolevien
osuutta työikäisestä väestöstä ja
myöhentää pitkällä aikavälillä keskimääräistä työmarkkinoilta
poistumisikää kahdella—kolmella vuodella,
lähemmäs normaalia vanhuuseläkeikää ja
siten vähentää eläkemaksujen
nousupainetta. Esityksen perustana on työmarkkinoiden keskusjärjestöjen
12 päivänä marraskuuta 2001 tekemä sopimus
yksityisalojen työeläkkeiden kehittämisen
periaatteista. Sopimuksen tavoitteena on tehdä työeläkejärjestelmään
tarpeelliset muutokset, joilla myöhennetään
keskimääräistä eläkkeelle
siirtymisikää ja sopeutetaan eläkejärjestelmä keskimääräisen elinajan
jatkuvaan kasvuun.
Nyt eduskunnalle annettu esitys on ensimmäinen osa
työelämän ja eläkejärjestelmien
kehittämisen kokonaisuutta, jolla tavoitellaan eläkkeelle
siirtymisiän myöhentymistä. Valiokunta to-teaa,
että tavoitteen toteutumiseen tuleekin määrätietoisesti
pyrkiä, koska suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään
työelämästä poistuvien ja työelämään
tulevien välinen suhde nopeasti heikkenee.
Hallitusohjelman mukaan työelämässä,
työkykyä ylläpitävässä toiminnassa
ja koulutuspolitiikassa sekä eläke- ja työttömyysturvajärjestelmässä toteutetaan
muutoksia, jotka kannustavat työnantajia pitämään
palveluksessaan ja ottamaan palvelukseensa myös ikääntyvää henkilöstöä sekä edistävät
ikääntyvien työssä- ja työmarkkinoilla
pysymistä. Valiokunta haluaakin kiinnittää huomiota
erityisesti niihin vaatimuksiin, jotka kohdistuvat työhön
ja työelämään, jotta kannustetta
työssä jatkamiseen myös käytännössä olisi
myöhemmällä iällä.
Valiokunta viittaa tältä osin työ- ja
tasa-arvoasiainvaliokunnan lausuntoon, jossa on tuotu esiin työssä jaksamiseen
vaikuttavia tekijöitä. Valiokunta to-teaa,
että ikääntyvien työntekijöiden
tasavertaisella kohtelulla työelämässä voidaan
vaikuttaa myös ikääntyvien haluun pysyä työelämässä.
Yksilöllinen varhaiseläke
Yksilöllisestä varhaiseläkkeestä luovutaan
esityksen mukaan siten, että vuoden 1943 jälkeen syntyneillä ei
enää ole oikeutta yksilölliseen varhaiseläkkeeseen.
Eläkejärjestelmien kehittämistä koskevan
työmarkkinajärjestöjen sopimuksen mukaan
yksilöllisen varhaiseläkkeen korvaa vuonna 1944
ja sen jälkeen syntyneiden osalta mahdollisuus jäädä 63
vuoden iästä lukien ilman työkyvyttömyysedellytystä ansaitun
eläkkeen suuruiselle vanhuuseläkkeelle. Tätä ikärajan
muutosta ei vielä sisälly tähän
hallituksen esitykseen. Sen sijaan esitykseen sisältyy
yksilöllisestä varhaiseläkkeestä luopumisen
vastapainoksi mainittuun periaatesopimukseen sisältyvä kohta,
jonka mukaan 60 vuotta täyttäneiden työkyvyttömyyseläkeoikeuden
arvioinnissa painotetaan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta
silloin, kun ansiotyöura on pitkä ja työn
aiheuttama rasittuneisuus ja kuluneisuus ikääntymiseen
liittyviin tekijöihin yhdistyneenä tekee työn
jatkamisen kohtuuttomaksi. Valiokunta toteaa, että työkyvyttömyyden
arvioinnin painottaminen esitetyllä tavalla yli 60 vuotta täyttäneiden
osalta on hyvin perusteltua. Samalla valiokunta kuitenkin toteaa,
ettei työkyvyttömyyden arviointia ole syytä nykyisestä tiukentaa
myöskään alle 60 vuotiaiden kohdalla.
Osa-aikaeläke
Osa-aikaeläkkeen alaikärajan nostaminen ja vanhuuseläkkeen
karttuman alentaminen nykyisestä osa-aikaeläkkeellä ollessa
ovat muutoksia, joilla pyritään osa-aikaeläkkeen
houkuttavuutta vähentämään.
Ehdotetut muutokset saattavat johtaa myös päinvastaiseen
tulokseen kuin on tavoiteltu kuten työ- ja tasa-arvoasiainvaliokuntakin
toteaa. Ikääntyvät työntekijäthän
ovat käyttäneet osa-aikaeläkejärjestelmää mahdollisuutena
mukauttaa työnteko voimavarojen mukaan ja pysytellä sitä kautta
työelämässä pidempään kuin
kokoaikatyössä olisi mahdollista. Valiokunta pitää joka
tapauksessa tärkeänä, että työelämässä suhtaudutaan myönteisesti
osa-aikaiseen eläköitymiseen ja että työnantajat
ovat valmiita sopimaan työntekijöidensä kanssa
tätä tarkoittavista työaikajärjestelyistä.
Työttömyyseläkkeen työssäoloedellytys
Valiokunta pitää myönteisenä,
että esityksessä ehdotetaan työttömyyseläkkeen
työssäoloedellytyksestä syntyneitä väliinputoajaongelmia korjattavaksi.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on edellyttänyt hallituksen
ryhtyvän tätä tarkoittaviin toimenpiteisiin
(StVM 23/1999 vp). Esityksessä ehdotetaan
työssäoloehdon lieventämistä niille
pitkän työuran omaaville, jotka laman seurauksena
jäivät vaille työttömyyseläkeoikeutta. Kun
työhistorian tarkastelujakso pidennetään
20 vuoteen niiden henkilöiden osalta, joille 15 vuoden
tarkastelujakso ei toisi oikeutta eläkkeeseen, lievennetään
työssäolovaatimusta niiltä työttömiltä,
jotka ilman laman pitkittymistä ja sen seurauksena myös
työttömyyden pitkittymistä olisivat saaneet
oikeuden eläkkeeseen. Tämän henkilöryhmän
työttömyyseläkkeen saannin helpottamisesta
on myös sovittu mainitussa työmarkkinajärjestöjen
välisessä sopimuksessa.
Esitykseen sisältyvä määrittely
henkilöpiiristä, joka on oikeutettu työttömyyseläkkeeseen väljemmän
työssäoloehdon mukaan, on vaikeaselkoinen. Valiokunnan
saaman selvityksen mukaan tämä henkilöpiiri
on kuitenkin täysin yksiselitteinen. Henkilöt
on selvitettävissä Eläketurvakeskuksen
ja Kansaneläkelaitoksen rekisteritietojen perusteella ja
täten eläkeoikeuden tarkistaminen on mahdollista
tehdä eläkelaitosten aloitteesta.
Valiokunta toteaa, että ilman työttömyyseläkettä saattavat
jäädä henkilöt, jotka eivät
täytä työttömyyseläkkeen
ehtona olevaa työttömyyspäivärahan
saamisen edellytystä ennen 1.1.1994 voimassa olleiden peruspäivärahan
tarveharkintaa koskevien säännösten vuoksi.
Näille henkilöille ei tuo oikeutta eläkkeeseen
nyt esitetty tarkastelujakson pidentäminen. Valiokunta
edellyttää, että hallitus selvittää edellä tarkoitetusta syystä johtuvat
työttömyyseläkkeen saamiseen liittyvät
ongelmat ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin (Valiokunnan
lausumaehdotus).
Muita huomioita
Valiokunta haluaa työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan
tavoin painottaa, että samalla kun työmarkkinajärjestöjen
periaateratkaisun pohjalta valmistellaan lainsäädäntömuutoksia,
tulee muutosehdotusten yhteydessä esittää arvio
muutosten vaikutuksista eri sukupuolten eläketurvaan. Tämän
esityksen yhteydessä tällaista ar-viointia ei
ole tehty.
Valiokunta kiinnittää lopuksi huomiota työeläkkeiden
kehittämistä koskevaan menettelytapaan. Valiokunta
pitää haittana sitä, että eläkejärjestelmän
ja työttömyysturvan kokonaisuutta koskeva uudistus
ei ole kaikilta osin samanaikaisesti eduskunnan arvioitavana. Kokonaisuudistuksen
muut osat olisi annettava eduskunnalle siten, että niitä voidaan
arvioida kokonaisuutena. Valiokunta pitää perusteltuna
nyt käsiteltävänä olevan esityksen
hyväksymistä erillisenä erityisesti sen
vuoksi, että työttömyyseläkkeen väliinputoajia
koskeva uudistus saadaan pikaisesti voimaan.
Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksiin lakiteknisiä täsmennyksiä ja
voimaantulosäännösten tarkistamista osa-aikaeläkettä koskevalta
osalta esityksessä tarkoitetun mukaisesti.