Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Hallitusohjelman mukaisesti esityksen tavoitteena on lisätä työssäolevien osuutta työikäisestä väestöstä ja myöhentää pitkällä aikavälillä keskimääräistä työmarkkinoilta poistumisikää kahdella—kolmella vuodella, lähemmäs normaalia vanhuuseläkeikää ja siten vähentää eläkemaksujen nousupainetta. Esityksen perustana on työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 12 päivänä marraskuuta 2001 tekemä sopimus yksityisalojen työeläkkeiden kehittämisen periaatteista. Sopimuksen tavoitteena on tehdä työeläkejärjestelmään tarpeelliset muutokset, joilla myöhennetään keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää ja sopeutetaan eläkejärjestelmä keskimääräisen elinajan jatkuvaan kasvuun.

Nyt eduskunnalle annettu esitys on ensimmäinen osa työelämän ja eläkejärjestelmien kehittämisen kokonaisuutta, jolla tavoitellaan eläkkeelle siirtymisiän myöhentymistä. Valiokunta to-teaa, että tavoitteen toteutumiseen tuleekin määrätietoisesti pyrkiä, koska suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään työelämästä poistuvien ja työelämään tulevien välinen suhde nopeasti heikkenee.

Hallitusohjelman mukaan työelämässä, työkykyä ylläpitävässä toiminnassa ja koulutuspolitiikassa sekä eläke- ja työttömyysturvajärjestelmässä toteutetaan muutoksia, jotka kannustavat työnantajia pitämään palveluksessaan ja ottamaan palvelukseensa myös ikääntyvää henkilöstöä sekä edistävät ikääntyvien työssä- ja työmarkkinoilla pysymistä. Valiokunta haluaakin kiinnittää huomiota erityisesti niihin vaatimuksiin, jotka kohdistuvat työhön ja työelämään, jotta kannustetta työssä jatkamiseen myös käytännössä olisi myöhemmällä iällä. Valiokunta viittaa tältä osin työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan lausuntoon, jossa on tuotu esiin työssä jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä. Valiokunta to-teaa, että ikääntyvien työntekijöiden tasavertaisella kohtelulla työelämässä voidaan vaikuttaa myös ikääntyvien haluun pysyä työelämässä.

Yksilöllinen varhaiseläke

Yksilöllisestä varhaiseläkkeestä luovutaan esityksen mukaan siten, että vuoden 1943 jälkeen syntyneillä ei enää ole oikeutta yksilölliseen varhaiseläkkeeseen. Eläkejärjestelmien kehittämistä koskevan työmarkkinajärjestöjen sopimuksen mukaan yksilöllisen varhaiseläkkeen korvaa vuonna 1944 ja sen jälkeen syntyneiden osalta mahdollisuus jäädä 63 vuoden iästä lukien ilman työkyvyttömyysedellytystä ansaitun eläkkeen suuruiselle vanhuuseläkkeelle. Tätä ikärajan muutosta ei vielä sisälly tähän hallituksen esitykseen. Sen sijaan esitykseen sisältyy yksilöllisestä varhaiseläkkeestä luopumisen vastapainoksi mainittuun periaatesopimukseen sisältyvä kohta, jonka mukaan 60 vuotta täyttäneiden työkyvyttömyyseläkeoikeuden arvioinnissa painotetaan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta silloin, kun ansiotyöura on pitkä ja työn aiheuttama rasittuneisuus ja kuluneisuus ikääntymiseen liittyviin tekijöihin yhdistyneenä tekee työn jatkamisen kohtuuttomaksi. Valiokunta toteaa, että työkyvyttömyyden arvioinnin painottaminen esitetyllä tavalla yli 60 vuotta täyttäneiden osalta on hyvin perusteltua. Samalla valiokunta kuitenkin toteaa, ettei työkyvyttömyyden arviointia ole syytä nykyisestä tiukentaa myöskään alle 60 vuotiaiden kohdalla.

Osa-aikaeläke

Osa-aikaeläkkeen alaikärajan nostaminen ja vanhuuseläkkeen karttuman alentaminen nykyisestä osa-aikaeläkkeellä ollessa ovat muutoksia, joilla pyritään osa-aikaeläkkeen houkuttavuutta vähentämään. Ehdotetut muutokset saattavat johtaa myös päinvastaiseen tulokseen kuin on tavoiteltu kuten työ- ja tasa-arvoasiainvaliokuntakin toteaa. Ikääntyvät työntekijäthän ovat käyttäneet osa-aikaeläkejärjestelmää mahdollisuutena mukauttaa työnteko voimavarojen mukaan ja pysytellä sitä kautta työelämässä pidempään kuin kokoaikatyössä olisi mahdollista. Valiokunta pitää joka tapauksessa tärkeänä, että työelämässä suhtaudutaan myönteisesti osa-aikaiseen eläköitymiseen ja että työnantajat ovat valmiita sopimaan työntekijöidensä kanssa tätä tarkoittavista työaikajärjestelyistä.

Työttömyyseläkkeen työssäoloedellytys

Valiokunta pitää myönteisenä, että esityksessä ehdotetaan työttömyyseläkkeen työssäoloedellytyksestä syntyneitä väliinputoajaongelmia korjattavaksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on edellyttänyt hallituksen ryhtyvän tätä tarkoittaviin toimenpiteisiin (StVM 23/1999 vp). Esityksessä ehdotetaan työssäoloehdon lieventämistä niille pitkän työuran omaaville, jotka laman seurauksena jäivät vaille työttömyyseläkeoikeutta. Kun työhistorian tarkastelujakso pidennetään 20 vuoteen niiden henkilöiden osalta, joille 15 vuoden tarkastelujakso ei toisi oikeutta eläkkeeseen, lievennetään työssäolovaatimusta niiltä työttömiltä, jotka ilman laman pitkittymistä ja sen seurauksena myös työttömyyden pitkittymistä olisivat saaneet oikeuden eläkkeeseen. Tämän henkilöryhmän työttömyyseläkkeen saannin helpottamisesta on myös sovittu mainitussa työmarkkinajärjestöjen välisessä sopimuksessa.

Esitykseen sisältyvä määrittely henkilöpiiristä, joka on oikeutettu työttömyyseläkkeeseen väljemmän työssäoloehdon mukaan, on vaikeaselkoinen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tämä henkilöpiiri on kuitenkin täysin yksiselitteinen. Henkilöt on selvitettävissä Eläketurvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen rekisteritietojen perusteella ja täten eläkeoikeuden tarkistaminen on mahdollista tehdä eläkelaitosten aloitteesta.

Valiokunta toteaa, että ilman työttömyyseläkettä saattavat jäädä henkilöt, jotka eivät täytä työttömyyseläkkeen ehtona olevaa työttömyyspäivärahan saamisen edellytystä ennen 1.1.1994 voimassa olleiden peruspäivärahan tarveharkintaa koskevien säännösten vuoksi. Näille henkilöille ei tuo oikeutta eläkkeeseen nyt esitetty tarkastelujakson pidentäminen. Valiokunta edellyttää, että hallitus selvittää edellä tarkoitetusta syystä johtuvat työttömyyseläkkeen saamiseen liittyvät ongelmat ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin (Valiokunnan lausumaehdotus).

Muita huomioita

Valiokunta haluaa työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan tavoin painottaa, että samalla kun työmarkkinajärjestöjen periaateratkaisun pohjalta valmistellaan lainsäädäntömuutoksia, tulee muutosehdotusten yhteydessä esittää arvio muutosten vaikutuksista eri sukupuolten eläketurvaan. Tämän esityksen yhteydessä tällaista ar-viointia ei ole tehty.

Valiokunta kiinnittää lopuksi huomiota työeläkkeiden kehittämistä koskevaan menettelytapaan. Valiokunta pitää haittana sitä, että eläkejärjestelmän ja työttömyysturvan kokonaisuutta koskeva uudistus ei ole kaikilta osin samanaikaisesti eduskunnan arvioitavana. Kokonaisuudistuksen muut osat olisi annettava eduskunnalle siten, että niitä voidaan arvioida kokonaisuutena. Valiokunta pitää perusteltuna nyt käsiteltävänä olevan esityksen hyväksymistä erillisenä erityisesti sen vuoksi, että työttömyyseläkkeen väliinputoajia koskeva uudistus saadaan pikaisesti voimaan.

Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksiin lakiteknisiä täsmennyksiä ja voimaantulosäännösten tarkistamista osa-aikaeläkettä koskevalta osalta esityksessä tarkoitetun mukaisesti.