Perustelut

Hallitusohjelman mukaan hallituksen tavoitteena on työllisyyden parantaminen ja työurien pidentäminen. Työelämää luvataan kehittää työssä jaksamisen vahvistamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Myös työelämän joustavuutta sekä osatyökykyisten mahdollisuuksia työntekoon luvataan kehittää. Käsillä olevassa hallituksen esityksessä kuitenkin ehdotetaan, että varhennettu vanhuuseläke lopetettaisiin ja oikeus osa-aikaeläkkeeseen alkaisi nykyisen 60 vuoden iän sijasta aikaisintaan 61 vuoden iässä. Hallitusohjelmasta poiketen työelämän joustavuutta siis rajoitetaan. Esitys ei myöskään edistä työssä jaksamista eikä käytännössä edes edistä hallitukselle tärkeintä tavoitetta eli työurien pidentämistä.

Hallituksen esityksen tavoitteena on pidentää työuria ja myöhentää keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää. Hallituksen esityksessä kuitenkin todetaan, että ehdotettujen muutosten vaikutus eläkkeellesiirtymisiän odotteeseen on verraten vähäinen. Eläkkeellesiirtymisiän odotteen oletetaan nousevan vain noin 0,1 vuodella. Esityksen todetaan myös olevan työeläkemenojen kannalta neutraali. Vaikutukset yhteiskunnan kannalta ovat siis olemattomat. Yksilöiden näkökulmasta tilanne on kuitenkin toinen. Esityksen toteutuessa monet joutuvat vastoin tahtoaan ja jopa terveydentilansa vaarantaen jatkamaan työelämässä hallituksen tavoitellessa eläkkeellesiirtymisiässä 0,1 vuoden tilastollista kasvumerkintää.

Huomionarvoista on myös se, että hallituksen esitys ei kohdistu oleellisimpaan eläkeikiä nostavaan seikkaan eli työelämän laatukysymyksiin. Asiantuntijat niin työntekijä- kuin työnantajapuolellakin ovat kerta toisensa jälkeen todenneet, että tehokkain keino nostaa yleistä eläkkeellesiirtymisikää olisi puuttua niihin negatiivisiin työympäristössä oleviin tekijöihin, jotka saavat ihmiset hakeutumaan eläkkeelle mahdollisimman pian mahdollisuuden aukeamisen jälkeen. Uskommekin, että ihmiset jäisivät töihin nykyistä huomattavasti pidemmäksi ajaksi, jos hallitus ja työmarkkinaosapuolet keskittyisivät tämänkaltaisten lakiesitysten sijasta pohtimaan työelämän laatukysymyksiä.

Työuria pidennettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota myös työelämän joustavuuteen. Sosiaali- ja terveysministeriön osatyökykyisiä koskevasta selvityksestä käy ilmi, että Suomen työvoimapolitiikassa on painottunut pyrkimys kokoaikaiseen työllistämiseen, ja tästä on seurannut se, että osatyökykyisistä on tullut pitkäaikaistyöttömiä, ns. vaikeasti työllistyviä. Osatyökykyisten lisäksi on suuri joukko sellaisia, jotka oman elämäntilanteensa vuoksi haluaisivat tehdä osa-aikaista työtä. Heidän työuriensa pidentäminen edellyttää muutoksia työvoimapolitiikkaan. Työelämää on kehitettävä joustavammaksi, jotta muutkin kuin kokoaikaiseen työhön kykenevät pääsevät antamaan oman työpanoksensa.

Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota työkyvyttömyyseläkealkavuuteen. Eläketurvakeskuksen mukaan vuoden 2011 lopussa yli 200 000 henkilöä sai työkyvyttömyyseläkettä ja näitä eläkkeitä maksettiin yli kolmen miljardin euron edestä. Huomionarvoista on myös se, että valtioneuvoston kanslian työurien pidentämistä koskevassa raportissa todetaan, että työkyvyttömyyseläkealkavuuden puolittuminen perusuraan nähden nostaisi eläkkeellesiirtymisiän odotetta noin 1,5 vuodella. Työntekijöiden työkykyyn panostamalla voidaan siis myöhentää eläkkeellesiirtymisikää huomattavasti enemmän kuin nykyisellä hallituksen esityksellä. Lisäksi on syytä huomioida, että varhennetun vanhuuseläkkeen lopettaminen ja osa-aikaeläkeikärajan myöhentäminen eivät auta työntekijöitä jaksamaan töissä entistä pidempään, joten hallituksen esityksen toteutuessa työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrän voidaan olettaa kasvavan.

Työurien pidentämisessä on myös syytä huomioida, että eläkeikään jaksavien määrä on melko alhainen. Hallituksen esityksen mukaan 62-vuotiaiden työllisyysaste on miehillä enää 47 % ja naisilla 45 %. Vuonna 2011 varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyi 62-vuotiaana noin 2 400 henkilöä ja osa-aikaeläkettä puolestaan sai vuoden 2011 lopussa 27 506 henkilöä. Osa-aikaeläkejärjestelmää voitaisiin kehittää siten, että se tukee nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien työllistämistä ja työurien pidentämistä, kuten asian käsittelyyn yhdistetyssä lakialoitteessa LA 47/2011 vp esitetään.

Osa-aikaeläkejärjestelmän ikärajasääntöjä on tarpeen muuttaa siten, että jo 58—59-vuotiailla on mahdollisuus siirtyä osa-aikaeläkkeelle, mikäli sama työnantaja sitoutuu palkkaamaan vähintään yhden työttömän työnhakijan palvelukseensa. Osa-aikatyö mahdollistaa työmäärän keventämisen, jolloin työtä todennäköisesti jaksetaan tehdä paljon pidempään. Työttömän työnhakijan palkkaaminen puolestaan edesauttaa työllisyyttä ja sitä kautta tuo lisää veronmaksajia sekä vähentää työttömyysturvaan liittyviä kustannuksia. Työnantajia puolestaan kiinnostaa työllistämiskustannusten aleneminen. Kokeneiden työntekijöiden palkkakustannukset pienenevät osa-aikaeläkkeelle jäämisen myötä, ja uusien tulijoiden alkupalkkataso on matalampi kuin vuosia työelämässä olleiden, joten järjestelmä on myös työnantajalle edullinen. Lisäksi työnantajat pääsevät tehokkaammin hyödyntämään osa-aikaeläkkeelle jäävän mahdollisuutta siirtää hiljaista tietoa eteenpäin, sillä kokenut työntekijä pysyy työnantajan palveluksessa yhä osa-aikaisesti.

Perustelut

Varhennettua vanhuuseläkettä ja osa-aikaeläkettä koskeva hallituksen esitys liittyy maaliskuussa 2012 tehtyyn työurasopimukseen. Esityksen tavoitteena on pidentää työuria ja myöhentää keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää. Hallituksen esitys nostaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää kuitenkin vain 0,1 vuodella.

Keskustan mielestä hallituksen toimet työurien pidentämiseksi ovat täysin riittämättömät. Esitetyillä toimilla ei ole realistista mahdollisuutta saavuttaa hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhdessä sopimaa tavoitetta nostaa keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä 62,4 vuoteen vuona 2025. Näyttää siltä, että hallitus ei itse aktiivisesti etsi toimia työurien pidentämiseksi, vaan tyytyy kunnianhimottomasti työmarkkinajärjestöjen maaliskuussa 2012 neuvottelemaan työurasopimukseen.

Hallituksen tulee ryhdistäytyä ja laatia ripeästi toimenpideohjelma työurien pidentämiseksi ja keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nostamiseksi. Lisätoimet ovat välttämättömiä työeläkkeiden kestävän rahoituksen ja julkisen talouden kantokyvyn kannalta.