Perustelut

Valiokunnan mietinnössään hyväksymässä lapsilisälaissa lapsilisien korotus 10 eurolla kuukaudessa toteutetaan ainoastaan kolmannesta lapsesta lähtien. Tämä on sinänsä hyvä esitys, mutta se rajaa merkittävästi ja perusteettomasti perheitä korotuksen ulkopuolelle.

Siksi ehdotan lapsilisän korottamista 15 eurolla kuukaudessa vuonna 2008 voimassa olevaan tasoon nähden kaikille lapsille.

Lisäksi ehdotan lapsilisän reaaliarvon turvaamiseksi sen sitomista kansaneläkeindeksiin.

Lasten asemaa on parannettava niin toimeentulon kuin palveluidenkin osalta.

Lapsilisiä korotettiin useaan otteeseen 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa, viimeisen kerran vuonna 1991. Tämän jälkeen vuonna 1992 luovuttiin suunnitelluista järjestelmän parannuksista. Vuonna 1994 lapsilisiä korotettiin reilusti, samalla kun verotuksen lapsivähennykset poistettiin. Korotus ei kuitenkaan vastannut kokonaan verovähennysten poistamisesta koitunutta tulon menetystä. Vuonna 1995 lapsilisiä leikattiin merkittävästi, lapsiluvun mukaista porrastusta lievennettiin ja leikkaukset kohdentuivat suurimpiin perheisiin.

Lapsilisiä on korotettu viimeksi vuoden 2004 alusta. Tuolloin ensimmäisestä lapsilisään oikeuttavasta lapsesta maksettavan lapsilisän määrä korotettiin 90 eurosta nykyiseen 100 euroon kalenterikuukaudessa. Tuolloin lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostettiin 33,60 eurosta 36,60 euroon lasta kohti kuukaudessa. Vuoden 2008 alusta lukien (1071/2007) lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostettiin 10 eurolla 36,60 eurosta 46,60 euroon lasta kohden kalenterikuukaudelta.

Ensimmäisestä lapsesta maksettava lapsilisä oli 1.7.1995 lukien 535 markkaa kuukaudessa. Sittemmin lapsilisien rahallinen arvo on jäänyt jälkeen elinkustannusten noususta. Jos lapsilisän vuoden 1995 rahamääräistä tasoa korjattaisiin elinkustannusindeksin muutoksella, lapsilisän tulisi olla nyt (2008) vähintään 112 euroa, eli lapsilisän reaaliarvo on alentunut 12 prosenttia. Suurin ongelma onkin se, että lapsilisiä ei ole sidottu indeksiin.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on esittänyt, että kaikkia lapsilisiä korotetaan 15 euroa kuukaudessa ja että ne sidotaan kansaneläkeindeksiin. Samalla kun tämä esitys lisäisi valtion menoja 165 miljoonaa euroa, se vähentäisi osaltaan lapsiperheiden toimeentulo-ongelmia, joista kärsivät sekä työssä käyvät nuoret aikuiset että erilaisten sosiaalietuuksien varassa elävät lapsiperheet.

Kaikkia lapsilisiä ei korotettu edellisen hallituksen aikana. Nykyinenkään hallitus ei turvaa kaikkien lapsilisien ostovoimaa, mutta sen sijaan verotukseen tehdään vuosittain ainakin inflaatiotarkistus. Lapsilisiin on tehty vain yksittäisiä osittaismuutoksia, kuten esimerkiksi ensi vuonna vain kolmannesta lapsesta maksettavaan lapsilisään.

Lapsilisä ei saa vähentää toimeentulotukea niin kuin nyt. Tällöin kaikkein pienituloisimmatkin perheet hyötyvät myös lapsilisään tehtävistä korotuksista toisin kuin nyt. Tämä lisää menoja 100 miljoonaa euroa. Tästä muutoksesta meillä on erillinen lakialoite.

Lapsilisä toimii tulontasauksena lapsiperheiden ja lapsettomien kotitalouksien välillä. Lapsilisää maksetaan perheelle lapsesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi, ja se on lapsikohtainen kaikille lapsiperheille maksettava etuus.

Katson, että nyt korotuksen tulisi koskea myös varsinaista lapsilisää sekä useammasta lapsesta maksettavaa lapsilisää, jolloin lapsilisää korotettaisiin seuraavasti:

Lapsilisien arvon säilyttämiseksi ehdotan, että lapsilisät sidottaisiin indeksiin. Lapsilisälain 21 §:ssä on valtuus hallitukselle korottaa lapsilisää indeksiperusteisesti, mutta sillä ei ole ollut käytännön merkitystä. Ehdotan sen korotettavaksi säännöksellä, jossa lapsilisää korotettaisiin automaattisesti kansaneläkeindeksin mukaisesti.

Perustelut

Monipuolinen, perheille kohdistettu tukijärjestelmä vaatii jatkuvaa uudistamista ja kehittämistä. Tuloerojen kasvu ja sitä kautta syntyvä eriarvoisuus on pysäytettävä. Laadukkaat hyvinvointipalvelut, toimiva sosiaaliturva ja tuloeroja tasaava verotus yhdessä korkean työllisyysasteen kanssa ovat tehokkaimpia keinoja tuloerojen tasaamisessa.

Hallitus korottaa lapsilisää, mutta korotuksen saavat vain monilapsiset perheet, jolloin se jättää 80 prosenttia lapsista ilman lapsilisän korotusta. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä korottaisi lapsilisää niin, että kaikki perheet hyötyisivät tästä. Käsittelyyn otetussa lakialoitteessa LA 109/2008 vp ehdotamme perheen ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän määrän korottamista nykyisestä 100 eurosta 110,50 euroon kuukaudessa. Esityksemme pohjautuu siihen, että kuluttajatutkimusten mukaan ensimmäisestä lapsesta tulevat miltei suurimmat kustannukset.

Perheen lapsiluvun kasvaessa kulutusmenot kyllä kasvavat esimerkiksi siksi, että perhe tarvitsee suuremman asunnon. Asumista voidaan tukea kuitenkin asumistukijärjestelmän kautta, johon sosialidemokraatit niin ikään ehdottavat parannuksia.

Lapsilisän korotuksen yhteydessä tulisi huomioida myös se, että korotus leikkaa toimeentulotukea niiltä noin 50 000 lapsiperheeltä, jotka toimeentulotukea saavat. Kaikkein pienituloisimpien perheiden asema ei pelkällä lapsilisän korotuksella kohene. Tästä syystä sosialidemokraatit esittävät lapsilisän korottamisen lisäksi toimeentulotuen lapsen perusosan korottamista noin 30 eurolla kuukaudessa.

Sosialidemokraattien tavoitteena on tukea lapsiperheitä monipuolisesti. Haluamme kehittää edelleen perhevapaiden käyttöä ja kustannusten tasaamista kaikkien työnantajien kesken sekä pitää edulliset palvelut lapsiperheiden saatavilla. Kaikkien lapsiperheiden tulee hyötyä lapsilisän korotuksesta. Lapsilisän korotus tulee siis kohdistaa perheen ensimmäiseen lapseen.

Lapsilisäjärjestelmää tulee jatkossa kehittää muun muassa laajentamalla lapsilisän maksaminen 17-vuotiaille. Koska hallitus on sitonut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut indeksiin, on myös lapsilisien indeksiin sitominen syytä selvittää.

Perustelut

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on käsitellyt hallituksen esityksen yhteydessä myös ed. Palmin tekemän lakialoitteen lapsilisälain 21 §:n muuttamisesta (LA 94/2008 vp). Aloitteessa esitetään lapsilisien sitomista kansaneläkeindeksiin. Lapsilisäjärjestelmä on suomalaisen perhepolitiikan selkäranka. Sen tarkoituksena on tasata lapsiperheiden ja lapsettomien pariskuntien välisiä tuloeroja. Lapsikohtaista kaikille lapsiperheille maksettavaa lapsilisää maksetaan perheelle lapsesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. Lapsia syntyy vuosittain noin 60 000. Heidän äideistään useampi kuin joka neljäs saa minimiäitiyspäivärahaa. Äitiyspäivärahan pienuutta on perusteltu lapsilisän tuomalla kompensaatiolla. Tosiasiallisesti lapsilisä ei riitä kattamaan lapsesta aiheutuvia kuluja.

Lapsilisien reaaliarvo on kolmen vaalikauden aikana pudonnut yli 10 prosenttia. Ensi vuodelle tehtävät lapsilisien korotukset 10 eurolla alkaen kolmannesta lapsesta eivät poista sitä ongelmaa, että lapsilisien taso edelleen heikkenee. Pieni tasokorotus on nykyisillä, juuri perustoimeentuloon kohdistuvilla, hinnankorotuksilla riittämätön. Inflaation yhä kiihtyessä perhe-etuudet tosiasiallisesti reaaliarvoltaan edelleen leikkaantuvat valtaosalla lapsiperheistä. Sitomalla lapsilisä kansaneläkeindeksiin turvataan parhaiten sen reaaliarvon säilyminen nykyisellä tasolla.