Perustelut
Valiokunnan mietinnössään
hyväksymässä lapsilisälaissa
lapsilisien korotus 10 eurolla kuukaudessa toteutetaan ainoastaan
kolmannesta lapsesta lähtien. Tämä on
sinänsä hyvä esitys, mutta se rajaa merkittävästi
ja perusteettomasti perheitä korotuksen ulkopuolelle.
Siksi ehdotan lapsilisän korottamista 15
eurolla kuukaudessa vuonna 2008 voimassa olevaan tasoon nähden
kaikille lapsille.
Lisäksi ehdotan lapsilisän reaaliarvon turvaamiseksi
sen sitomista kansaneläkeindeksiin.
Lasten asemaa on parannettava niin toimeentulon kuin palveluidenkin
osalta.
Lapsilisiä korotettiin useaan otteeseen 1980-luvulla
ja 1990-luvun alussa, viimeisen kerran vuonna 1991. Tämän
jälkeen vuonna 1992 luovuttiin suunnitelluista järjestelmän
parannuksista. Vuonna 1994 lapsilisiä korotettiin reilusti, samalla
kun verotuksen lapsivähennykset poistettiin. Korotus ei
kuitenkaan vastannut kokonaan verovähennysten poistamisesta
koitunutta tulon menetystä. Vuonna 1995 lapsilisiä leikattiin
merkittävästi, lapsiluvun mukaista porrastusta
lievennettiin ja leikkaukset kohdentuivat suurimpiin perheisiin.
Lapsilisiä on korotettu viimeksi vuoden 2004 alusta.
Tuolloin ensimmäisestä lapsilisään
oikeuttavasta lapsesta maksettavan lapsilisän määrä korotettiin
90 eurosta nykyiseen 100 euroon kalenterikuukaudessa. Tuolloin lapsilisän
yksinhuoltajakorotusta nostettiin 33,60 eurosta 36,60 euroon lasta
kohti kuukaudessa. Vuoden 2008 alusta lukien (1071/2007)
lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostettiin 10 eurolla
36,60 eurosta 46,60 euroon lasta kohden kalenterikuukaudelta.
Ensimmäisestä lapsesta maksettava lapsilisä oli
1.7.1995 lukien 535 markkaa kuukaudessa. Sittemmin lapsilisien rahallinen
arvo on jäänyt jälkeen elinkustannusten noususta. Jos
lapsilisän vuoden 1995 rahamääräistä tasoa
korjattaisiin elinkustannusindeksin muutoksella,
lapsilisän tulisi olla nyt (2008) vähintään
112 euroa, eli lapsilisän reaaliarvo on alentunut 12 prosenttia.
Suurin ongelma onkin se, että lapsilisiä ei ole sidottu
indeksiin.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on esittänyt,
että kaikkia lapsilisiä korotetaan 15 euroa kuukaudessa ja että ne
sidotaan kansaneläkeindeksiin. Samalla kun tämä esitys
lisäisi valtion menoja 165 miljoonaa euroa, se vähentäisi osaltaan
lapsiperheiden toimeentulo-ongelmia, joista kärsivät
sekä työssä käyvät
nuoret aikuiset että erilaisten sosiaalietuuksien varassa
elävät lapsiperheet.
Kaikkia lapsilisiä ei korotettu edellisen hallituksen
aikana. Nykyinenkään hallitus ei turvaa kaikkien lapsilisien ostovoimaa, mutta
sen sijaan verotukseen
tehdään vuosittain ainakin inflaatiotarkistus.
Lapsilisiin on tehty vain yksittäisiä osittaismuutoksia,
kuten esimerkiksi ensi vuonna vain kolmannesta lapsesta maksettavaan lapsilisään.
Lapsilisä ei saa vähentää toimeentulotukea niin
kuin nyt. Tällöin kaikkein pienituloisimmatkin
perheet hyötyvät myös lapsilisään
tehtävistä korotuksista toisin kuin nyt. Tämä lisää menoja
100 miljoonaa euroa. Tästä muutoksesta meillä on
erillinen lakialoite.
Lapsilisä toimii tulontasauksena lapsiperheiden ja
lapsettomien kotitalouksien välillä. Lapsilisää maksetaan
perheelle lapsesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi,
ja se on lapsikohtainen kaikille lapsiperheille maksettava etuus.
Katson, että nyt korotuksen tulisi koskea myös
varsinaista lapsilisää sekä useammasta lapsesta maksettavaa lapsilisää, jolloin
lapsilisää korotettaisiin seuraavasti:
Euroa kk |
Nyt |
Vastalause |
1. lapsi |
100 |
115 |
2. lapsi |
110,50 |
125,50 |
3. lapsi |
131 |
146 |
4. lapsi |
151,50 |
166,50
|
seuraavat |
172 |
187 |
Lapsilisien arvon säilyttämiseksi ehdotan,
että lapsilisät sidottaisiin indeksiin. Lapsilisälain 21 §:ssä on
valtuus hallitukselle korottaa lapsilisää indeksiperusteisesti,
mutta sillä ei ole ollut käytännön
merkitystä. Ehdotan sen korotettavaksi säännöksellä,
jossa lapsilisää korotettaisiin automaattisesti
kansaneläkeindeksin mukaisesti.