Perustelut

Valiokunta pitää vanhusten sosiaalipalvelujen tarpeen arvioinnin määräaikaistamista lähtökohtaisesti sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja yhdenvertaista kohtelua edistävänä uudistuksena. Lakiehdotuksen mukaisella positiivisella erityiskohtelulla voidaan lisätä vanhusten ja kansaneläkelain mukaista erityishoitotukea saavien henkilöiden mahdollisuutta sosiaalipalvelujen saantiin.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan suurin osa 65 vuotta täyttäneistä kokee terveytensä hyväksi ja ikääntymisen myönteiseksi asiaksi. Ikääntyneiden toimintakyky on viime vuosikymmeninä parantunut, mutta selviytyminen perustoiminnoista heikkenee nykyisinkin jyrkästi 80—85 ikävuoden jälkeen. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen hoitoilmoitusrekisterin mukaan kotipalvelujen säännöllinen käyttö alkaa keskimäärin 80-vuotiaana ja pysyvän laitoshoidon käyttö noin 82-vuotiaana.

Palvelutarpeen arvioinnin ikärajan asettaminen 80 vuoteen on valiokunnan käsityksen mukaan jossain määrin ongelmallista ehkäisevän sosiaalihuollon tarkoituksenmukaisen ja oikea-aikaisen kohdentumisen kannalta. Ehkäisevillä kotikäynneillä saattaa yksittäistapauksissa olla oleellinen merkitys avuntarpeen toteamisen ja kotona selviytymisen tukemisen kannalta. Valiokunta toteaa, että ikäraja ei estä kuntia toteuttamasta palvelutarpeen arviointia myös 80 ikävuotta nuoremmille. Tärkeintä on ennalta ehkäisevästi selvittää, millä tukipalveluilla kotona asumista pystytään jatkamaan iästä riippumatta. Nyt hyväksyttävän ikärajan tarkoituksenmukaisuutta on valiokunnan käsityksen mukaan arvioitava uudelleen, kun uudistuksen toteuttamisesta on saatu riittävästi kokemusperäistä tietoa.

Palvelujen suunnittelun ja järjestämisen kannalta palvelutarpeen arviointi on tärkeää tehdä kattavasti siten, että siinä otetaan huomioon fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen tuen tarpeet sekä asumisympäristön muutostarpeet. Palvelutarvetta arvioivan viranhaltijan tulee valiokunnan käsityksen mukaan olla sosiaali- tai terveydenhuollon ammatillisen koulutuksen saanut henkilö, jolla on riittävän laaja-alainen näkemys asiakkaan sosiaalisesta selviytymisestä. Todetun palvelutarpeen perusteella kunnan on järjestettävä tarvittavat palvelut joko omana toimintana tai ostamalla ne yksityiseltä palvelujen tuottajalta.

Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 6 §:n mukaan sosiaalihuollon järjestämisestä tulee aina tehdä joko viranomaisen päätös taikka yksityisesti järjestetyssä sosiaalihuollossa asiakkaan ja sosiaalihuollon toteuttajan välinen kirjallinen sopimus. Säännöksen tarkoituksena on ollut muuttaa erityisesti asiakaslain perusteluissa todettua käytäntöä, jossa sosiaalihuollon palveluja tai etuuksia hakevalle asiakkaalle on ilmaistu vain suullisesti, ettei hän tulisi saamaan tarvitsemaansa palvelua. Valiokunta korostaa erityisesti kielteisissä tapauksissa asiakkaalle annettavan kirjallisen päätöksen merkitystä asiakkaan oikeusturvan ja muutoksenhakumahdollisuuden toteuttamisen kannalta.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että sääntely ei koske vammaistukilain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaista tukea saavaa henkilöä. Saadun selvityksen mukaan vammaistukea maksetaan pääasiassa henkilöille, jotka ovat mukana työelämässä tai opiskelevat. Valiokunta pitää perusteltuna sitä, että palvelutarpeen arvioinnin piiriin pyritään saamaan erityisesti ne henkilöt, jotka ovat suurimmassa vaarassa jäädä palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Tämän vuoksi valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että määräajassa tehtävästä palvelutarpeen arvioinnista saadaan ensin kokemusta vanhustenhuollossa ja sosiaalityössä, minkä jälkeen järjestelmän laajentamista esimerkiksi vammaisen hoitotukea tai lapsen hoitotukea saaviin voidaan harkita. Valiokunta korostaa kuitenkin, ettei ikääntyneiden positiivinen erityiskohtelu saa johtaa muiden ryhmien palvelujen heikentymiseen. Vammaisten lasten ja heidän perheidensä erityiset oikeudet saada tarvitsemansa palvelut tulee turvata.

Aloitteet

Valiokunta on hyväksynyt lakiehdotuksen sosiaalihuoltolain muuttamisesta lakialoitteessa tarkoitetuilta osin hallituksen esittämässä muodossa. Valiokunnan kannasta seuraa, että lakialoite on hylättävä.