Yleisperustelut
Työttömyysturvan parannukset
Hallituksen esitykseen sisältyy useita työttömän työnhakijan
asemaa parantavia ehdotuksia, jotka samalla lisäävät
työn vastaanottamisen kannusteita. Sosiaali- ja terveysvaliokunta
pitää erityisen myönteisenä ehdotusta,
jonka mukaan työmarkkinatuen hakijan tuen tarvetta
harkittaessa ei jatkossa enää oteta huomioon puolison tuloja.
Valiokunta on useissa kannanotoissaan vaatinut puolison tuloihin
kohdistuvan tarveharkinnan poistamista (StVM 43/2002
vp, StVM 34/2005 vp, StVL
11/2010 vp). Uudistus poistaa selkeän
työllistymisen esteen sekä parantaa työttömän
perheen taloudellista asemaa ja lisää tasa-arvoa
naisten ja miesten välillä. Lisäksi uudistus yksinkertaistaa
työttömyysturvan toimeenpanoa tarvittavien selvitysten
vähentyessä.
Työttömyysturvan toimeenpanoa selkeyttää myös
lomakorvausten jaksotusten poisto. Uudistus paitsi aikaistaa etuuden
saantia, yksinkertaistaa työttömyysturvaa, nopeuttaa
etuuden maksatusta ja helpottaa työttömän
työnhakijan mahdollisuuksia saada selkoa omasta työttömyysturvastaan.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnan lausuntoon viitaten, että jatkossa
olisi tarpeen tarkastella lomakorvausten huomiotta jättämistä myös
soviteltua päivärahaa maksettaessa.
Työttömyysturvaan maksettavat aktiiviajan korotukset
ehdotetaan säädettäviksi toimeentulotuessa
etuoikeutetuksi tuloksi, jolloin ne eivät pienennä myönnettävää toimeentulotukea.
Valiokunta pitää ehdotusta kannatettavana, koska se
kannustaa työtöntä työnhakijaa
osallistumaan aktiivitoimenpiteisiin, kun käteen jäävä tulo myös
tosiasiallisesti kasvaa. Samalla ehdotus kuitenkin monimutkaistaa
toimeentulotuen laskentaa kunnan sosiaalitoimessa ja lisää päätöksenteossa
tarvittavien selvitysten määrää.
Asumistuen tarkistuksen lykkääminen kolmen
kuukauden sijasta kuudella kuukaudella pitkäaikaistyöttömän
työllistyessä on myös uudistus, joka
kannustaa vastaanottamaan työtä, kun asumistuki
ei työllistymisen johdosta välittömästi
pienene. Samalla se parantaa työllistyvän taloudellista
asemaa.
Työllistymisrahakokeilu
Hallitusohjelman mukaan ensi vuonna käynnistetään
kokeilu, jossa vastuu yli vuoden työttömänä olleen
työnhakijan työllistämisestä siirtyy kunnalle
kokeiluun mukaan tulevissa kunnissa. Kokeilun tavoitteena on alentaa
rakennetyöttömyyttä lisäämällä pitkään
työttöminä olleiden työelämäosallisuutta.
Kunkin kokeilun piirissä olevan työttömän
työllistymismahdollisuudet kartoitetaan, ja työllistämistä edistetään
käyttäen työvoimahallinnon, kunnan sosiaali-
ja terveystoimen sekä Kelan palveluja. Samalla kokeilukunnissa
maksetaan työllistyvälle pitkäaikaistyöttömälle
työllistymisrahaa, joka on yhden kuukauden täysimääräisen
työmarkkinatuen suuruinen. Lisäksi työllistymisrahaan
maksettaisiin työmarkkinatuen lapsikorotukset.
Valiokunta pitää erittäin hyvänä,
että työllistämiskokeilu toteutetaan
ja että siinä etsitään uusia
keinoja sosiaaliturvan ja työnteon yhteensovittamiseksi.
Työllistymisrahan ehdot
Työllistymisraha maksetaan vähintään
500 päivää työmarkkinatukea
saaneelle pitkäaikaistyöttömälle,
joka ottaa vastaan vähintään 3 kuukautta
kestävän palkansaajan työssäoloehtoon
luettavan työn. Ehdotus bonusrahan maksamisesta oli myös
yksi SATA-komitean ehdotuksista. SATA-komitean mukaan bonuksen avulla
työttömille, jotka todennäköisimmin
työllistyvät lyhytaikaisiin tai ansiotasoltaan
vaatimattomiin tehtäviin, olisi tällä menettelyllä luotavissa
mahdollisuus pysyvämpiin ja paremmin palkattuihin työsuhteisiin.
Tuki tulisi komitean mukaan kohdentaa niille työttömille
työnhakijoille, joille tuen työllistävä vaikutus
olisi mahdollisimman suuri. Tuki ei komitean mukaan saa johtaa siihen,
että sillä pidennetään työttömyyttä,
eikä siihen, että tukea maksettaisiin tilanteissa,
joissa työllistyminen olisi muutoinkin toteutunut. SATA-komitean
mukaan keinottelun estämiseksi oikeus työllistymisbonukseen
tulisi rajata siten, että edun voi saada uudestaan vasta
kuuden kuukauden kuluttua.
Hallituksen esityksessä ehdotettu malli on SATA-komitean
ehdotusta sallivampi. Työsuhteen kestoa koskevaa vaatimusta
on lyhennetty kolmeen kuukauteen. Valiokunta pitää ratkaisua perusteltuna.
Tuen maksaminen hyvin lyhyen työsuhteen perusteella ei
puolestaan tukisi tavoitetta pysyvämmästä työllistymisestä,
vaan voisi päinvastoin ohjata tekemään
tarpeettomasti määräaikaisia, esimerkiksi
yhden kuukauden työsopimuksia ja saada tällä tavoin
tukea työllistymiseen usealta kuukaudelta.
Hallituksen esityksen mukaan työllistymisrahakokeilu
lisää valtion menoja arviolta 3,7 miljoonaa euroa.
Valiokunta huomauttaa, että hallituksen esityksestä ei
ilmene, mihin arvio työllistymisrahan kustannuksista perustuu.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan työllistymisrahan
taloudellisia kustannuksia arvioitaessa on lähdetty siitä,
ettei työllistymisrahan maksamisesta seuraa käyttäytymismuutoksia
eli työllistyvien määrässä ei
juurikaan tapahdu muutosta työllistämisrahan johdosta.
Valtiolle koituvat taloudelliset kustannukset on laskettu sen perusteella,
miten pitkäaikaistyöttömät ovat viime
vuosina muutoinkin työllistyneet avoimille työmarkkinoille.
Työllistymisrahaa ei voi saada, jos työtön työllistyy
palkkatuettuun työhön. Pitkään
työttöminä olleiden kysyntä avoimilla
työmarkkinoilla on tosiasiassa varsin vähäistä.
Valiokunta katsoo, että vaikka kokeilu käynnistyy
rajautuen vain avoimille työmarkkinoille työllistyviin,
tulee kokeilua mahdollisesti jatkettaessa työllistämisrahaa
voida maksaa myös palkkatuettuun työhön
työllistyville. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokunnan
lausumaehdotus).
Työllistymisrahan hakeminen ja maksaminen
Esityksen mukaan työllistymisrahaa tulee hakea TE-toimistolta.
TE-toimisto antaa hakijasta Kelalle työvoimapoliittisen
lausunnon, jonka perusteella Kela maksaa työllistymisrahan.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on lausunnossaan edellyttänyt,
että sosiaali- ja terveysvaliokunta selvittää,
voitaisiinko työllistymisrahakokeilu toteuttaa yksinkertaisemman
mallin pohjalta siten, että työmarkkinatuen maksaminen
jatkuisi normaalisti, ilman katkoksia, yhden kuukauden ajan työllistymisen
jälkeen niiden työllistyvien työttömien
osalta, jotka ovat kokeilun piirissä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella,
että mikäli työmarkkinatuen maksamista
jatkettaisiin kuukauden ajan työllistymisen jälkeen
hallituksen esityksestä poiketen sen suuruisena kuin hakija
on sitä saanut, ei Kelassa tarvittaisi erityisiä tietojärjestelmämuutoksia.
Sen sijaan, jos TE-toimiston lausuntoa ei esityksen mukaisesti annettaisi,
Kelan pitäisi tutkia työllistymisrahan saamisen edellytykset,
mikä tarkoittaisi, että ratkaisutoiminta hidastuisi
ja käsittelyajat pitenisivät. Jos Kelan siinäkin
tapauksessa pitäisi maksaa työllistymisraha hallituksen
esityksen mukaisesti täysimääräisen
työmarkkinatuen suuruisena, vaatisi se lisäksi
Kelassa merkittäviä tietojärjestelmämuutoksia.
Tällöin kokeilun alkamisajankohtaa tulisi lykätä 6
kuukaudella.
Saadun selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että hallituksen
esityksessä ehdotettu täytäntöönpanomalli
on käytännössä sekä toimeenpanijoiden
että asiakkaan kannalta sujuvin tapa työllistymisrahan
maksamiseen. Valiokunta huomauttaa kuitenkin, että TE-toimistoissa työllistymisrahan
hakemisesta ei tule tehdä tarpeettoman byrokraattista.
Ilmoittaessaan työllistymisestään on
työmarkkinatuen saajan voitava hakea työllistymisrahaa
samalla ilmoituksella. Hakijan suullisenkin ilmoituksen tulee olla
riittävä. Kokeilun tavoitteen kannalta on olennaista,
että työllistymisraha saadaan maksuun mahdollisimman
nopeasti, koska silloin työn vastaanottamisesta ei seuraa
epävarmuutta työllistyvän toimeentuloon.
Valiokunta katsoo, että toimeenpanon sujuvuutta on syytä tarkasti
seurata.
Valiokunnan muutosehdotus
Hallituksen esityksen antamisen jälkeen työ-
ja elinkeinoministeriö on hyväksynyt työllistämiskokeiluun
mukaan Espoon ja Helsingin kaupungit. Tästä syystä valiokunta
ehdottaa 1. lakiehdotuksen 9 luvun 2 pykälää muutettavaksi.
Aloite
Valiokunta on hyväksynyt 1. lakiehdotuksen 7 luvun
6 §:n hallituksen esittämässä muodossa. Näin
lakialoite LA 48/2011 vp on osittain toteutunut ja sääntelytarve
tältä osin poistunut. Valiokunnan kannasta seuraa,
että lakialoite on hylättävä.