Yleisperustelut

Työttömyysturvan parannukset

Hallituksen esitykseen sisältyy useita työttömän työnhakijan asemaa parantavia ehdotuksia, jotka samalla lisäävät työn vastaanottamisen kannusteita. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää erityisen myönteisenä ehdotusta, jonka mukaan työmarkkinatuen hakijan tuen tarvetta harkittaessa ei jatkossa enää oteta huomioon puolison tuloja. Valiokunta on useissa kannanotoissaan vaatinut puolison tuloihin kohdistuvan tarveharkinnan poistamista (StVM 43/2002 vp, StVM 34/2005 vp, StVL 11/2010 vp). Uudistus poistaa selkeän työllistymisen esteen sekä parantaa työttömän perheen taloudellista asemaa ja lisää tasa-arvoa naisten ja miesten välillä. Lisäksi uudistus yksinkertaistaa työttömyysturvan toimeenpanoa tarvittavien selvitysten vähentyessä.

Työttömyysturvan toimeenpanoa selkeyttää myös lomakorvausten jaksotusten poisto. Uudistus paitsi aikaistaa etuuden saantia, yksinkertaistaa työttömyysturvaa, nopeuttaa etuuden maksatusta ja helpottaa työttömän työnhakijan mahdollisuuksia saada selkoa omasta työttömyysturvastaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntoon viitaten, että jatkossa olisi tarpeen tarkastella lomakorvausten huomiotta jättämistä myös soviteltua päivärahaa maksettaessa.

Työttömyysturvaan maksettavat aktiiviajan korotukset ehdotetaan säädettäviksi toimeentulotuessa etuoikeutetuksi tuloksi, jolloin ne eivät pienennä myönnettävää toimeentulotukea. Valiokunta pitää ehdotusta kannatettavana, koska se kannustaa työtöntä työnhakijaa osallistumaan aktiivitoimenpiteisiin, kun käteen jäävä tulo myös tosiasiallisesti kasvaa. Samalla ehdotus kuitenkin monimutkaistaa toimeentulotuen laskentaa kunnan sosiaalitoimessa ja lisää päätöksenteossa tarvittavien selvitysten määrää.

Asumistuen tarkistuksen lykkääminen kolmen kuukauden sijasta kuudella kuukaudella pitkäaikaistyöttömän työllistyessä on myös uudistus, joka kannustaa vastaanottamaan työtä, kun asumistuki ei työllistymisen johdosta välittömästi pienene. Samalla se parantaa työllistyvän taloudellista asemaa.

Työllistymisrahakokeilu

Hallitusohjelman mukaan ensi vuonna käynnistetään kokeilu, jossa vastuu yli vuoden työttömänä olleen työnhakijan työllistämisestä siirtyy kunnalle kokeiluun mukaan tulevissa kunnissa. Kokeilun tavoitteena on alentaa rakennetyöttömyyttä lisäämällä pitkään työttöminä olleiden työelämäosallisuutta. Kunkin kokeilun piirissä olevan työttömän työllistymismahdollisuudet kartoitetaan, ja työllistämistä edistetään käyttäen työvoimahallinnon, kunnan sosiaali- ja terveystoimen sekä Kelan palveluja. Samalla kokeilukunnissa maksetaan työllistyvälle pitkäaikaistyöttömälle työllistymisrahaa, joka on yhden kuukauden täysimääräisen työmarkkinatuen suuruinen. Lisäksi työllistymisrahaan maksettaisiin työmarkkinatuen lapsikorotukset.

Valiokunta pitää erittäin hyvänä, että työllistämiskokeilu toteutetaan ja että siinä etsitään uusia keinoja sosiaaliturvan ja työnteon yhteensovittamiseksi.

Työllistymisrahan ehdot

Työllistymisraha maksetaan vähintään 500 päivää työmarkkinatukea saaneelle pitkäaikaistyöttömälle, joka ottaa vastaan vähintään 3 kuukautta kestävän palkansaajan työssäoloehtoon luettavan työn. Ehdotus bonusrahan maksamisesta oli myös yksi SATA-komitean ehdotuksista. SATA-komitean mukaan bonuksen avulla työttömille, jotka todennäköisimmin työllistyvät lyhytaikaisiin tai ansiotasoltaan vaatimattomiin tehtäviin, olisi tällä menettelyllä luotavissa mahdollisuus pysyvämpiin ja paremmin palkattuihin työsuhteisiin. Tuki tulisi komitean mukaan kohdentaa niille työttömille työnhakijoille, joille tuen työllistävä vaikutus olisi mahdollisimman suuri. Tuki ei komitean mukaan saa johtaa siihen, että sillä pidennetään työttömyyttä, eikä siihen, että tukea maksettaisiin tilanteissa, joissa työllistyminen olisi muutoinkin toteutunut. SATA-komitean mukaan keinottelun estämiseksi oikeus työllistymisbonukseen tulisi rajata siten, että edun voi saada uudestaan vasta kuuden kuukauden kuluttua.

Hallituksen esityksessä ehdotettu malli on SATA-komitean ehdotusta sallivampi. Työsuhteen kestoa koskevaa vaatimusta on lyhennetty kolmeen kuukauteen. Valiokunta pitää ratkaisua perusteltuna. Tuen maksaminen hyvin lyhyen työsuhteen perusteella ei puolestaan tukisi tavoitetta pysyvämmästä työllistymisestä, vaan voisi päinvastoin ohjata tekemään tarpeettomasti määräaikaisia, esimerkiksi yhden kuukauden työsopimuksia ja saada tällä tavoin tukea työllistymiseen usealta kuukaudelta.

Hallituksen esityksen mukaan työllistymisrahakokeilu lisää valtion menoja arviolta 3,7 miljoonaa euroa. Valiokunta huomauttaa, että hallituksen esityksestä ei ilmene, mihin arvio työllistymisrahan kustannuksista perustuu. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan työllistymisrahan taloudellisia kustannuksia arvioitaessa on lähdetty siitä, ettei työllistymisrahan maksamisesta seuraa käyttäytymismuutoksia eli työllistyvien määrässä ei juurikaan tapahdu muutosta työllistämisrahan johdosta. Valtiolle koituvat taloudelliset kustannukset on laskettu sen perusteella, miten pitkäaikaistyöttömät ovat viime vuosina muutoinkin työllistyneet avoimille työmarkkinoille.

Työllistymisrahaa ei voi saada, jos työtön työllistyy palkkatuettuun työhön. Pitkään työttöminä olleiden kysyntä avoimilla työmarkkinoilla on tosiasiassa varsin vähäistä. Valiokunta katsoo, että vaikka kokeilu käynnistyy rajautuen vain avoimille työmarkkinoille työllistyviin, tulee kokeilua mahdollisesti jatkettaessa työllistämisrahaa voida maksaa myös palkkatuettuun työhön työllistyville. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus).

Työllistymisrahan hakeminen ja maksaminen

Esityksen mukaan työllistymisrahaa tulee hakea TE-toimistolta. TE-toimisto antaa hakijasta Kelalle työvoimapoliittisen lausunnon, jonka perusteella Kela maksaa työllistymisrahan. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on lausunnossaan edellyttänyt, että sosiaali- ja terveysvaliokunta selvittää, voitaisiinko työllistymisrahakokeilu toteuttaa yksinkertaisemman mallin pohjalta siten, että työmarkkinatuen maksaminen jatkuisi normaalisti, ilman katkoksia, yhden kuukauden ajan työllistymisen jälkeen niiden työllistyvien työttömien osalta, jotka ovat kokeilun piirissä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että mikäli työmarkkinatuen maksamista jatkettaisiin kuukauden ajan työllistymisen jälkeen hallituksen esityksestä poiketen sen suuruisena kuin hakija on sitä saanut, ei Kelassa tarvittaisi erityisiä tietojärjestelmämuutoksia. Sen sijaan, jos TE-toimiston lausuntoa ei esityksen mukaisesti annettaisi, Kelan pitäisi tutkia työllistymisrahan saamisen edellytykset, mikä tarkoittaisi, että ratkaisutoiminta hidastuisi ja käsittelyajat pitenisivät. Jos Kelan siinäkin tapauksessa pitäisi maksaa työllistymisraha hallituksen esityksen mukaisesti täysimääräisen työmarkkinatuen suuruisena, vaatisi se lisäksi Kelassa merkittäviä tietojärjestelmämuutoksia. Tällöin kokeilun alkamisajankohtaa tulisi lykätä 6 kuukaudella.

Saadun selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että hallituksen esityksessä ehdotettu täytäntöönpanomalli on käytännössä sekä toimeenpanijoiden että asiakkaan kannalta sujuvin tapa työllistymisrahan maksamiseen. Valiokunta huomauttaa kuitenkin, että TE-toimistoissa työllistymisrahan hakemisesta ei tule tehdä tarpeettoman byrokraattista. Ilmoittaessaan työllistymisestään on työmarkkinatuen saajan voitava hakea työllistymisrahaa samalla ilmoituksella. Hakijan suullisenkin ilmoituksen tulee olla riittävä. Kokeilun tavoitteen kannalta on olennaista, että työllistymisraha saadaan maksuun mahdollisimman nopeasti, koska silloin työn vastaanottamisesta ei seuraa epävarmuutta työllistyvän toimeentuloon. Valiokunta katsoo, että toimeenpanon sujuvuutta on syytä tarkasti seurata.

Valiokunnan muutosehdotus

Hallituksen esityksen antamisen jälkeen työ- ja elinkeinoministeriö on hyväksynyt työllistämiskokeiluun mukaan Espoon ja Helsingin kaupungit. Tästä syystä valiokunta ehdottaa 1. lakiehdotuksen 9 luvun 2 pykälää muutettavaksi.

Aloite

Valiokunta on hyväksynyt 1. lakiehdotuksen 7 luvun 6 §:n hallituksen esittämässä muodossa. Näin lakialoite LA 48/2011 vp on osittain toteutunut ja sääntelytarve tältä osin poistunut. Valiokunnan kannasta seuraa, että lakialoite on hylättävä.