Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 18 päivänä marraskuuta 2014 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laeiksi poronhoitajien sijaisavusta ja maatalousyrittäjän eläkelain 114 §:n muuttamisesta (HE 239/2014 vp).
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
hallitussihteeri Annika Parsons, sosiaali- ja terveysministeriö
yksikönpäällikkö Päivi Wallin, Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela
Kirjallisen lausunnon on antanut Paliskuntain yhdistys.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki poronhoitajien sijaisavusta. Sijaisapujärjestelmä olisi pääosin vastaava kuin vuoden 2014 sijaisapujärjestelmässä ja vuosina 2010—2012 toteutetussa määräaikaisessa kokeilussa.
Ehdotettu laki koskisi poronhoitajaa, jolla on maatalousyrittäjän eläkelaissa tarkoitettu pakollinen maatalousyrittäjän eläkevakuutus tai vireillä hakemus sen saamiseksi. Lisäksi hänen pitäisi omistaa vähintään 50 lukuporoa yksin tai yhdessä hänelle sukua suoraan alenevassa polvessa olevan alle 18-vuotiaan henkilön kanssa, joka elää vakinaisesti hänen taloudessaan.
Poronhoitaja hankkisi itselleen haluamansa sijaisen silloin, kun hän tarvitsee poronhoitotöihin sijaisapua sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden johdosta. Maatalousyrittäjien eläkelaitos maksaisi sijaisapujärjestelmän mukaisen korvauksen palvelun tuottajalle valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa. Kustannuksia voitaisiin korvata, jos ne ovat aiheutuneet sellaisten sijaisapuajankohtana välttämättömien poronhoitotöiden hoitamisesta, jotka poronhoitaja olisi itse suorittanut ilman työkyvyttömyyttä omaan, perheenjäsenensä tai paliskunnan lukuun.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjän eläkelakia siten, että Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tehtäviin lisätään poronhoitajien sijaisapujärjestelmän toimenpanoon liittyvät tehtävät.
Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
Poronhoitajilla on kokeilulain nojalla ollut vuosina 2010—2012 sekä vuonna 2014 oikeus saada valtion varoista korvausta kustannuksista, jotka aiheutuvat sijaisavun hankkimisesta poronhoitotöihin silloin, kun poronhoitaja sairauden tai tapaturman johdosta on työkyvytön. Valiokunta totesi vuoden 2014 kokeilua koskevassa mietinnössään, että vuosina 2010—2012 toteutetusta kokeilusta saadut kokemukset puoltavat poronhoitajien sijaisavun vakinaistamista (StVM 18/2013 vp).
Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitus nyt esittää poronhoitajien oikeudesta sijaisapuun säädettäväksi pysyvällä lainsäädännöllä. Vaikka porojen hoitaminen ei ympärivuotisesti ole jokapäiväistä, liittyy poronhoitotöihin hyvinkin runsastöisiä ja pitkiä työpäiviä edellyttäviä jaksoja, kuten erotukset, kesämerkinnät, aitojen korjaukset ja paimennukset. Poronhoitaja voi sairastua tai hänelle voi sattua tapaturma, kun poronhoidossa on meneillään työjakso, jonka toteuttamista ei voida siirtää. Tällöin sijaisavun saaminen on välttämätöntä. Valiokunta toteaa, että sijaisapujärjestelmän vakinaistaminen esitetysti tukee poronhoitajien työssä jaksamista, terveyttä ja toimintakykyä ja vahvistaa siten koko poronhoitoelinkeinon toimintaedellytyksiä.
Oikeus sijaisapuun määräytyisi nyt esitetyssä laissa pääsääntöisesti samoin edellytyksin kuin kuluvana vuonna toteutuneessa kokeilussa. Sijaisapuun oikeutettujen piiri, sijaisavun saamisen perusteet sekä sijaisavusta aiheutuneiden kustannusten korvaaminen määräytyisivät samoin perustein kuin kokeilussa. Kokeilujen aikana on tullut esiin, että sijaisavun hakeminen tulisi olla mahdollisimman helposti toteutettavissa. Kun työkyvyttömyys sattuu kiireiseen aikaan, tulisi sijaisapu pystyä järjestämään viivytyksettä. Järjestelmää täytäntöön pantaessa tuleekin kiinnittää huomiota siihen, että hakemus olisi saatettavissa vireille mahdollisimman helposti, esimerkiksi tekstiviestillä, vaikka hakemusta myöhemmin täydennettäisiin lain edellyttämillä selvityksillä.
Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa,
että lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina.
Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2014
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Eila Mäkipää