Yleisperustelut
Hallituksen esitysten perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esityksiä tarpeellisina
ja tarkoituksenmukaisina. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Hallituksen esityksellä sairausvakuutuslakia selkeytetään
osana toimeentuloturvaa koskevan lainsäädännön
selkeyttämistavoitetta. Sairausvakuutuslain säännökset
ovat merkittäviä muun muassa perustoimeentulon
ja riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen
sekä väestön terveyden edistämisen
ja lasten hyvinvoinnin turvaamisen kannalta. Perustuslakivaliokunta
on lausunnossaan laajasti käsitellyt sairausvakuutuslain
turvajärjestelmän merkitystä valtiosääntöoikeudellisesta
näkökulmasta. Ehdotetulla kokonaisuudistuksella
ei ole tarkoitus merkittävästi puuttua nykyisen
turvajärjestelmän perussisältöön
vaan saattaa sen säännökset perustuslain edellyttämälle
säädöstasolle ja selkeyttää lain kirjoitustapaa.
Hallituksen esityksessä sairausvakuutuslaiksi ei ole
sellaisia korvaus- tai etuusjärjestelmää koskevia
muutoksia, jotka lisäisivät sairausvakuutuksen
kustannuksia. Täydentävässä esityksessä hallitus
on esittänyt lisäpanostuksia sai-rausvakuutuslain
mukaisiin etuuksiin. Täydentävässä esityksessä päivärahaetuuksien
vähimmäismäärää korotettaisiin
ja lyhytkestoisissa työsuhteissa työllistyneiden
vakuutettujen päivärahaetuuksien määräytymisperusteita
muutettaisiin siten, että etuuksien taso paranee. Lisäksi matkakustannusten
korvaamista muutettaisiin matkojen yhdistelyä tukevaksi.
Täydentävän esityksen päivärahaetuuksien
ja vuosilomakustannuskorvausten muutokset lisäisivät
valtion menoja yhteensä 18,8 miljoonaa euroa vuonna 2005.
Valiokunnan tietoon on asian käsittelyn yh-teydessä tuotu
useita sairausvakuutusjärjestelmän kehittämisehdotuksia,
joiden toteuttaminen merkitsisi sairausvakuutuksen kustannusten
lisäämistä. Ehdotukset ovat koskeneet
muun muassa hoidon korvattavuutta, lääkärin-
ja hammaslääkärinpalkkioiden taksoja,
lääkekorvauksia sekä yksityisen ja julkisen
terveydenhuollon välisen vastuunjaon muuttamista. Tällaisten
ehdotusten toteuttamisella olisi vaikutusta sairausvakuutuksen rahoitukseen.
Hallitusohjelman mukaisesti sairausvakuutusjärjestelmän
rahoituksen uudistus on parhaillaan valmisteltavana yhdessä työmarkkinajärjestöjen
kanssa. Valiokunta toteaa, että järjestelmän
tarkoituksenmukaisuutta edellä mainittujen seikkojen suhteen on
vakuutettujen etujen ja sairausvakuutusjärjestelmän
kustannusten kannalta tarpeen jatkossa selvittää.
Julkisen terveydenhuollon ja sairausvakuutuslain mukaisten
korvausten rajapinta
Esityksen tarkoituksena on selkiyttää sitä,
mitkä julkisesta terveydenhuollosta määrätyt
tutkimukset, hoidot ja lääkkeet eivät
kuulu sairausvakuutuslain mukaisten korvausten piiriin. Valiokunnan
saaman selvityksen mukaan kunnallisessa terveydenhuollossa ei ole
kaikissa tapauksissa noudatettu säännöksiä ja
vakiintunutta käytäntöä. Tämä on
johtanut esimerkiksi tilanteisiin, joissa potilas on joutunut kokonaisuudessaan
kustantamaan lääkärin määräämät
potilaalle välttämättömät
tutkimukset ja lääkkeet saamatta niistä korvausta
julkisesta terveydenhuollosta tai sairausvakuutuksesta. Eduskunnan
oikeusasiamies ei antamissaan kanteluratkaisuissa ole pitänyt
tätä hyväksyttävänä ihmisten
yhdenvertaisen kohtelun kannalta ja on esittänyt sosiaali-
ja terveysministeriölle sairausvakuutuslain selkeyttämistä näiltä osin.
Hallituksen esityksen lähtökohtana on, että lääkkeet,
joiden käyttö edellyttää terveydenhuollon
ammattihenkilön toimenpiteitä ja valvontaa ja
jotka annetaan kunnallisen terveydenhuollon tiloissa, ovat sellaisia
annettavaan hoitoon kuuluvia aineita, joiden tulee kuulua hoitokokonaisuuteen
ja siitä suoritettavaan asiakasmaksuun. Valiokunta pitää rajausta
perusteltuna potilaiden yhdenvertaisuuden ja kustannusvastuun selkeyttämisen
kannalta. Valiokunta toteaa kuitenkin, että tällaiset
rajanvedot ovat joissakin tapauksissa ongelmallisia sen vuoksi,
että ne voivat aiheuttaa kannustimia kustannusten siirtämiseen
yhdeltä julkisen sektorin rahoittajalta toiselle myös
tavalla, joka ei ole perusteltua kokonaistaloudellisuuden tai hoidon
tuloksellisuuden kannalta. Näitä ongelmia olisi
valiokunnan käsityksen mukaan ensisijaisesti pyrittävä ratkaisemaan
kehittämällä terveydenhuollon rahoitusjärjestelmää.
Valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä,
että sosiaali- ja terveysministeriö pikaisesti
selvittää, pitäisikö kunnallisen
terveydenhuollon ja sairausvakuutuksen rajanvetoa edelleen selkeyttää,
jotta perusteeton kustannusten siirto estyisi. Valiokunta ehdottaa
asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus).
Valiokunnan tietoon on saatettu, että esimerkiksi reumahoidossa
käytettävien lääkkeiden valintaan
on käytännössä vaikuttanut se,
mitä kautta lääkekustannusten rahoitus
on toteutettu. Rahoitustavalla voi tätä kautta
olla vaikutusta yksittäisen lääkkeen
hintaan ja siten yhteiskunnalle aiheutuviin kokonaiskustannuksiin.
Valiokunta ei kuitenkaan pidä tarkoituksenmukaisena poikkeussäännösten
laatimista yksittäisten lääkkeiden hintatilanteeseen
perustuen. Valiokunta korostaa, että lääkkeen
valinnan tulisi perustua hoidollisiin seikkoihin ja yleisesti hyväksyttyihin
hoito-ohjeisiin eikä esimerkiksi lääkkeen
antotavasta johtuvaan kustannusten siirtämiseen sairausvakuutukselle.
Lääkkeiden aiheuttamat sairausvakuutusmenot ovat
jatkuvasti kasvaneet. Lääkekorvausjärjestelmän
uudistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan, ja sitä koskeva hallituksen
esitys on valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarkoitus antaa
eduskunnalle kevätistuntokaudella 2005.
Useiden eri ammattiryhmien taholta on tuotu valiokunnan tietoon
hoidon korvattavuuden laajentamista koskevia ehdotuksia. Tällaisia
ammattiryhmiä ovat esimerkiksi ravitsemusterapeutit, jalkojenhoitajat,
osteopaatit, suuhygienistit ja psykologit. Valiokunta toteaa, että hoidon
korvattavuuden laajentamisella on suora vaikutus sairausvakuutuksen
rahoitustarpeeseen. Valiokunta korostaa tässä yhteydessä,
että hoidon korvattavuus tulee ratkaista ennen muuta hoidon
vaikuttavuuden, lääketieteellisen tarkoituksenmukaisuuden
ja ehkäisevän vaikutuksen perusteella. Valiokunta
toteaa, että eri ammattiryhmien sisällyttämistä sairausvakuutuslaissa
tarkoitettujen ammattihenkilöiden luetteloon on tarpeen
arvioida uudelleen.
Matkakustannusten korvaukset
Myös matkakustannusten korvausten suhteen on
valiokunnan tietoon tuotu muutosesityksiä, jotka merkitsisivät
sairausvakuutuskustannusten kasvamista nykyisestään.
Valiokunta ei ole pitänyt niiden toteuttamista mahdollisena
tämän asian käsittelyn yhteydessä.
Hallituksen esityksessä HE 166/2004 vp on esitetty
yhdistettäväksi sairausvakuutuslain ja kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta
annetun lain mukaiset matkojen omavastuut sekä kertaomavastuun
että vuotuisen omavastuuosuuden kohdalla. Valiokunta pitää esitystä tarkoituksenmukaisena
ja katsoo, että omavastuiden yhdistäminen edellyttää myös
sairausvakuutuslain muutosta.
Vakuutetun ulkomaille tai ulkomailla tekemän matkan
kustannukset on rajattu sairausvakuutuskorvauksen ulkopuolelle.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan voimassa olevan käytännön
mukaan ulkomailta hankittujen ostopalvelujen kohdalla hoidon ostaja
on kustantanut paitsi hoidon myös siihen liittyvät
matkat. Valiokunta pitää tätä käytäntöä jatkossakin asianmukaisena.
Matkakustannusten korvausvastuun siirtäminen sairausvakuutuksen
vastuulle aiheuttaisi tältä osin kustannusvastuun
siirtämistä osittain myös yksittäisten
potilaiden kannettavaksi. Valiokunta pitää hallituksen
esitystä tältä osin tarkoituksenmukaisena.
Täydentävässä esityksessä 4
luvun 5 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi,
että vakuutetun matkakustannukset korvataan erityisajoneuvon
käytöstä aiheutuneiden kustannusten perusteella, jos
vakuutetun sairaus tai liikenneolosuhteet edellyttävät
erityisajoneuvon käyttöä. Vakuutetun
vammaa ei mainita lainkohdassa.
Hallituksen esityksessä HE 166/2004 vp ehdotetaan,
että matkojen yhdistelyä ei sovelleta vaikeavammaisen
lääkinnällisen kuntoutuksen matkoihin,
mistä seuraa oikeus erityisajoneuvon käyttöön.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sairausvakuutuslain vakiintuneessa
soveltamiskäytännössä vakuutetun
vamma on sairauden lisäksi otettu huomioon harkittaessa
erityisajoneuvon käytön tarvetta. Valiokunta ehdottaa 4
luvun 5 §:ää selkeytettäväksi
tältä osin. Valiokunta toteaa, että matkakustannusten
korvausten ja matkojen yhdistelemisen toteutumista on erityisesti
seurattava ja arvioitava, miten uudistetuilla säännöksillä päästään
asetettuun tavoitteeseen kustannusten kasvun hillitsemisestä asiakaspalvelua
heikentämättä.
Sairauspäivärahat
Täydentävässä esityksessä vähimmäismääräiseen
päivärahaetuuteen ehdotetaan hallitusohjelman
mukaisesti tehtäväksi tasokorotus. Korotuksen
kustannusvaikutus olisi 14,8 miljoonaa euroa vuonna 2005. Valiokunta
pitää ensisijaisten etuuksien korottamista myönteisenä lapsiperheiden
ja pienimmällä sairauspäivärahalla olevien
aseman parantamisen kannalta. Tasokorotus on tärkeä myös
sen vuoksi, että se vähentää tarvetta
viimesijaiseen turvaan eli toimeentulotukeen.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan sairauspäivärahan
55 päivän omavastuuajan yhteydessä todennut,
että julkiselle vallalle perustuslain 22 §:ssä säädetty
velvollisuus turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen
samoin kuin uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan määräys
sopimuspuolten pyrkimyksestä asteittain nostaa sosiaaliturvajärjestelmänsä tasoa
puoltavat ehdotetun 55 päivän omavastuuajan lyhentämistä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo, että omavastuuajan
lyhentämiseen tulee jatkossa pyrkiä.
Perustuslakivaliokunta on käsitellyt lausunnossaan 300 päivän
enimmäisajan jälkeen sairauspäivärahan
saamisen edellytyksenä olevaa 12 kuukauden työkykyisyyttä.
Perustuslakivaliokunta korosti lausunnossaan painokkaasti sitä,
että sairausvakuutuslain ja työttömyysturvalain
säännöksiä on käytännön
tilanteissa välttämätöntä soveltaa
tavalla, jolla varmistetaan henkilön pysyminen perustoimeentuloturvan
piirissä myös etuusjärjestelmästä toiseen
siirtymistä merkitsevän välivaiheen aikana.
Perustuslakivaliokunnan mielestä sosiaali- ja terveysvaliokunnan
on arvioitava, onko työttömyysturvaan perustuva
sääntely tarkoituksenmukainen tapa huolehtia vakuutettujen
oikeuksien toteutumisesta pitkään jatkuvan sairauden
aikana.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että työttömyysturvalakiin
tehdyllä muutoksella, joka mahdollistaa työttömyysetuuden
maksamisen vakuutetulle, jolla on työsuhde voimassa, mutta
jolle työnantajalla ei ole tarjota terveydentilaan soveltuvaa
työtä, on pyritty estämään
vakuutetun jääminen ilman ensisijaista sosiaaliturvaa.
Vaikka vakuutettu olisi saanut enimmäisajan sairauspäivärahaa,
työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen ehkäisee
väliinputoamistilanteen, koska vakuutetulla on oikeus työttömyysturvaetuuteen,
jos eläkehakemus on vireillä tai hylätty.
Nyt annetulla hallituksen esityksellä parannetaan vakuutetun
mahdollisuuksia pysyä sairausvakuutusjärjestelmän
piirissä, koska työkykyisyysaikaan rinnastetaan
myös aika, jona henkilö on ollut oikeutettu työttömyysturvalain mukaiseen
etuuteen edellä tarkoitetun työttömyysturvalain
säännöksen nojalla. Valiokunta pitää olennaisen
tärkeänä sitä, että väliinputoamistilanteet
estetään perustuslakivaliokunnan esittämällä tavalla
käytännön soveltamistilanteissa. Järjestelmän
toimivuuden kannalta on jatkossa syytä selvittää mahdollisuudet
turvata pitkäaikaisen sairauden aikainen toimeentulo muun kuin
työttömyysturvajärjestelmän
kautta.
Vanhempainpäivärahat
Valiokunnan käsiteltävinä olleissa
aloitteissa on esitetty vanhempainpäivärahojen
korottamista, niiden saamisperusteiden väljentämistä sekä muun
muassa adoptiovanhempien aseman parantamista. Valiokunta toteaa, että lapsiperheiden
toimeentuloedellytyksiä tarkastellaan parhaillaan
sosiaalialan kehittämishankkeen yhteydessä. Valmisteilla
on kokonaisselvitys lapsiperheiden taloudellisesta tilanteesta ottaen
huomioon sosiaalietuuksien sekä tulojen, palveluiden, maksujen,
verojen ja perhevapaiden yhteisvaikutus. Tavoitteena on tuottaa
sellaista tietoa, jonka perusteella voidaan parantaa lapsiperheiden
hyvinvointia ja taloudellista asemaa.
Erityishoitoraha
Erityishoitorahamenot olivat yhteensä 2,8 miljoonaa
euroa vuonna 2002. Yli 150 päivältä etuutta maksettiin
noin yhdelle prosentille etuuden saajista. Hallituksen esityksen 10 luvun 3
§:ään
sisältyviä täsmennyksiä sen
suhteen, milloin erityishoitorahaa voidaan maksaa yli 150 päivältä,
on perusteltu sillä, että erityishoitoraha on
pääsääntöisesti tarkoitettu
korvaamaan lyhytkestoista ansionmenetystä. Esityksessä ei
ole ehdotettu säädettäväksi
ehdotonta enimmäismaksuaikaa. Maksuaika voisi olla ehdotuksen
mukaan pidempi esimerkiksi silloin, jos lapsen vaikeaan sairauteen
liittyvän hoidon toteuttaminen edellyttäisi vakuutetun
jatkuvaa läsnäoloa. Myös esimerkiksi
sairauden pahentuminen tai nopeaa reagointia edellyttävät
hengenvaaralliset hoidot olisivat pidennysperusteita.
Valiokunta pitää lakiehdotusta
erityisesti asiassa ilmenneiden epäyhtenäisten
käytäntöjen vähentämisen
vuoksi tarpeellisena. Valiokunta pitää tärkeänä,
että vanhempien mahdollisuudet osallistua lapsen sairaudesta
tai vammasta johtuvaan tarpeelliseen hoitoon tulevat turvatuiksi. Ehdotukseen
sisältyvät enimmäismaksuajat koskevat
erityishoitorahan maksamista saman sairauden perusteella. Valiokunta
korostaa, että samana sairautena ei esityksen perustelujen
mukaan pidettäisi tilannetta, jossa lapsella puhkeaa aiempi
sairaus uudelleen, tai tilannetta, jossa on kyse saman sairauden
aktiivisesta uudesta hoitovaiheesta. Tällöin kyseessä olisi
uusi tilanne, joka oikeuttaisi hoitorahaan aiemmin maksetun erityishoitorahan
kestosta riippumatta.
Työpaikkakassat
Työpaikkakassoille on 16 luvun 1 §:n 1 momentin
nojalla annettu oikeus toimia korvausten ja etuuksien antajana jäsenilleen.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan todennut, että kysymys
on perustuslaissa tarkoitetun julkisen hallintotehtävän
antamisesta muulle kuin viranomaiselle, mikä tässä tapauksessa
on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Perustuslakivaliokunta
on kuitenkin todennut, että asian jatkokäsittelyssä on
selvitettävä hallinnon yleislakien noudattaminen
työpaikkakassoissa ja että asioita käsittelevät
toimivat virkavastuulla.
Hallintolain 2 §:n nojalla työpaikkakassat ovat
velvollisia noudattamaan kyseistä lakia julkista tehtävää hoitaessaan.
Työpaikkakassoista tehdyt kantelut tutkii perustuslain
108 §:n nojalla oikeuskansleri ja 109 §:n nojalla
eduskunnan oikeusasiamies. Työpaikkakassat ovat velvollisia
noudattamaan myös kielilakia (423/2003) sen 24 §:n
nojalla, samoin työpaikkakassat ovat velvollisia noudattamaan
saamen kielilakia (1086/2003) soveltuvin osin. Tältä osin
työpaikkakassoja koskeva säätely kuitenkin
perustuu vakuutuskassalakiin (1164/1992).
Yksityiskohtaiset perustelut
1 luvun 2 §. Lain soveltamisala
Valiokunta ehdottaa, että pykälässä otetaan
huomioon hallituksen esityksen antamisen jälkeen lailla
639/2004 sairausvakuutuslain soveltamisalaan tehdyt muutokset.
Valiokunta ehdottaa lisäksi, että pykälään
lisätään uusi 6 momentti, jossa säädettäisiin
lain soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnan järjestämään
hoitoon.
1 luvun 4 §. Määritelmät
Valiokunta ehdottaa säännökseen lisättäväksi työntekijän
ja yrittäjän määritelmät,
jotka on lisätty sairausvakuutuslakiin lailla 639/2004.
2 luvun 4 §. Julkisen laitoshoidon määritelmä.
Valiokunta ehdottaa 3 momentin asetuksenantovaltuutta täsmennettäväksi
lakia tarkempien säännösten antamista
tarkoittavaksi. Lisäksi ehdotetaan selkeytettäväksi
momentin säännöstä kuntien ja
Kansaneläkelaitoksen neuvottelu- ja lausuntomenettelystä,
kun on tarpeen selvittää, onko toiminta avo- vai
laitoshoitoa. Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota
säännöksen täsmentämistarpeeseen.
2 luvun 6 §. Ulkomailla annettu hoito
Valiokunta ehdottaa 2 momentin täsmentämistä, koska
vakuutetuilla on oikeus saada Suomesta korvausta siltä osin
kuin sairausvakuutuslain mukainen korvaus ylittää vakuutetulle
muun valtion järjestelmän mukaisesti maksettavan korvauksen.
3 luvun 6 §. Sairaanhoitokorvauksen enimmäismäärä ja
perusteet sekä korvaustaksan vahvistaminen
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan katsonut, että 1
momentissa sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotettu
valtuus lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioiden
perusteiden säätämisestä on asiallisesti
täysin avoin. Perustuslakivaliokunta piti tavallisen lain
säätämisjärjestyksen edellytyksenä sitä,
että valtuuden käyttö sidotaan ehdotettua
täsmällisemmillä säännöksillä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa 2 momenttia täsmennettäväksi
siten, että korvaustaksojen perusteet ja vahvistettavat
korvaustaksat perustuvat tutkimus- ja hoitotoimenpiteen laatuun,
sen vaatimaan työhön ja aiheuttamaan kustannukseen,
korvattavan palvelun hoidolliseen arvoon sekä korvauksiin
käytettävissä oleviin varoihin. Lisäksi
valiokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten,
että korvaustaksojen perusteista ja enimmäismääristä säädettäisiin
valtioneuvoston eikä ministeriön asetuksella.
4 luvun 5 §. Korvattava matkustustapa
Valiokunta ehdottaa 2 momenttia täydennettäväksi
siten, että erityisajoneuvon käytön perusteena
voisi olla myös vakuutetun vaikea vamma. Vakuutetun vaikealla
vammalla tarkoitettaisiin esimerkiksi tilannetta, jossa vakuutettu
on kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun
lain (910/1991) 3 §:n 1 momentissa säädetyt
edellytykset täyttävä vaikeavammainen henkilö.
4 luvun 6 §. Sairaankuljetus
Valiokunta ehdottaa 2 momentista poistettavaksi viittauksen
sairaankuljetusasetukseen. Perustuslakivaliokunta on todennut, ettei
viittaus ole säädösten hierarkkisten
suhteiden vuoksi asianmukaista.
4 luvun 7 §. Korvauksen määrä ja
omavastuuosuus
Eduskunnassa käsiteltävänä olevassa
hallituksen esityksessä HE 166/2004 vp on ehdotettu
yhdistettäväksi sairausvakuutuslain ja Kansaneläkelaitoksen
järjestämästä kuntoutuksesta
annetun lain mukaisten matkojen omavastuut. Uudistus on ehdotettu
tulevaksi voimaan samanaikaisesti nyt käsiteltävänä olevan
lakiehdotuksen kanssa. Valiokunnan käsityksen mukaan tämä edellyttää myös
sairausvakuutuslain muuttamista. Valiokunta ehdottaa 2 momentin
muotoilemista siten, että vuotuiseen omavastuuseen voidaan
lukea edellä mainitut matkakustannukset.
4 luvun 8 §. Matkakustannusten korvauksen peruste
ja korvaustaksan vahvistaminen
Valiokunta ehdottaa 2 momentissa olevan viit-taussäännöksen
korjaamista ja 3 momentin täsmentämistä perustuslakivaliokunnan
lausunnon mukaisesti lakia tarkempien säännösten
antamista tarkoittaviksi.
5 luvun 1 §. Korvattava lääke
Valiokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti
2 momentista poistettavaksi viittauksen lakia alemmanasteiseen säädökseen
ja valtuussäännöksen muuttamista lakia
tarkempien säännösten antamista koskevaksi.
5 luvun 5 §. Erityisperustein korvattava lääke
Valiokunta ehdottaa 2 momentin valtuussäännöksen
täsmentämistä siten, että siinä viitataan lääketieteellisiin
perusteisiin ja niiden pohjalta vakaviksi tai vaikeiksi arvioituihin
sairauksiin. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti momentti
on myös täsmennetty tarkoittamaan lakia tarkempien
säännösten antamista.
5 luvun 6 §. Erityiskorvaus
Valiokunta ehdottaa 1 ja 3 momenttien valtuussäännösten
täsmentämistä siten, että niissä viitataan
lääketieteellisin perustein vaikeiksi ja pitkäaikaisiksi
arvioitaviin sairauksiin. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti
momentti on myös täsmennetty tarkoittamaan lakia
tarkempien säännösten antamista.
5 luvun 7 §. Korvaus kliinisestä ravintovalmisteesta
ja perusvoiteesta
Valiokunta ehdottaa säännöksen täsmentämistä samoin
perustein kuin edellä 5 ja 6 §:n kohdalla.
5 luvun 9 §. Korvauksen peruste ja ostokerta
Valiokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti
1 ja 2 momenteista korjattavaksi viittaukset lääkelain
58 §:ssä tarkoitettuun lääketaksaan.
Lisäksi valiokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausuntoon
viitaten 4 momentin viimeisen virkkeen sanamuodon muuttamista.
8 luvun 1 §. Sairauspäiväraha
Valiokunta ehdottaa pykälään lisättäväksi
uuden neljännen momentin, jossa säädettäisiin työnantajan
oikeudesta saada korvauksena päivärahan ja sairausajan
palkan erotus. Valiokunnan ehdotus vastaa voimassaolevan sairausvakuutuslain
4 a §:n 3 momenttia.
8 luvun 6 §. Sairauspäivärahan estävät
etuudet
Hallituksen esityksen tarkoituksena on ollut, että työeläkelakien
mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavaa ei kohdella eri tavoin kuin
8 luvun 6 §:n mukaista täyttä kansaneläkelain
mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavaa
tapauksissa, joissa vakuutettu on päivärahan enimmäisajan jälkeen
työskennellyt 12 kuukauden ajan eläkettä saadessaan
ja tulee oikeutetuksi eläkkeellä ollessa saatujen
työtulojen perusteella laskettavaan sairauspäivärahaan.
Valiokunta ehdottaa tämän vuoksi 3 momenttia täsmennettäväksi.
9 luvun 1 §. Oikeus vanhempainpäivärahaan
Valiokunta ehdottaa 3 momentin sanamuotoa muutettavaksi siten,
että säännöksessä ei
käytetä avopuoliso-käsitettä.
9 luvun 2 §. Äitiysraha
Valiokunta ehdottaa 1 momentin korjaamista siten, että äitiysrahan
edellytyksenä on voimassa olevan lain mukaisesti raskauden
kestäminen vähintään 154 päivää eikä arkipäivää kuten
esityksessä.
10 luvun 1 §. Erityishoitoraha
Valiokunta ehdottaa 1 momentin täsmentämistä siten,
että erityishoitoraha olisi tarkoitettu korvaamaan paitsi
lyhytaikaista myös tilapäistä ansionmenetystä.
10 luvun 2 §. Erityishoitorahan maksamisen edellytykset
Valiokunta ehdottaa 1 momentin täsmentämistä siten,
että siinä mainittaisiin lyhytaikaisen lisäksi
tilapäinen este tehdä työtä erityishoitorahan maksamisen
edellytyksenä. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti
valiokunta ehdottaa 4 momentin asetuksenantovaltuuden täsmentämistä tarkempien
säännösten antamista tarkoittavaksi.
10 luvun 3 §. Erityishoitorahan maksaminen
Valiokunta ehdottaa, että pykälään
lisätään uusi 3 momentti, jonka perusteella
valtioneuvosto voisi antaa tarkempia säännöksiä siitä,
mitä on pidettävä painavana lääketieteellisenä syynä, jonka
perusteella erityishoitorahaa maksetaan yli 150 arkipäivän
ajalta. Valiokunta toteaa, että painavana lääketieteellisenä syynä on
pidettävä esimerkiksi lapsen dialyysihoitoa, koska
hoitoa saavat lapset ovat erityisen infektioherkkiä. Dialyysihoidon
aikana lapset ovat riippuvaisia joko vanhemman suorittamasta jatkuvasta
intensiivisestä dialyysihoidosta ja muista hoitotoimenpiteistä tai
sairaalahoidosta.
11 luvun 2 §. Työtulo
Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti 3 momentin valtuussäännöstä ehdotetaan
täsmennettäväksi.
12 luvun 3 §. Sairauspäivärahan
ensisijaisuusaika ja suhde työeläkelakien mukaiseen täyteen
työkyvyttömyyseläkkeeseen
Edellä 8 luvun 6 §:n muutoksen perusteluissa esitetyistä syistä valiokunta
ehdottaa 4 momenttia täydennettäväksi.
12 luvun 9 §. Erityishoitorahan suhde muihin etuuksiin
Valiokunta ehdottaa säännöksen sanamuotoa korjattavaksi
siten, ettei muun lain mukainen korvaus ole erityishoitorahaoikeuden
estävä etuus vaan siitä vähennettävä.
15 luvun 1 §. Sairausvakuutuskortti
Lakiehdotuksen mukaan sairausvakuutuskorttiin voidaan merkitä 1 §:ssä mainittujen
tietojen lisäksi Kansaneläkelaitoksen määräämiä muita tietoja.
Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota säännöksen
väljyyteen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa säännöksen
täsmentämistä siten, että 1
momentin perusteella sairausvakuutuskorttiin voitaisiin merkitä vakuutetun
oikeus erityiskorvattaviin ja erityisperustein korvattaviin lääkkeisiin
ja kliinisiin ravintovalmisteisiin, sairausvakuutuksen voimassaoloaika sekä tieto
siitä, ettei vakuutetulla ole oikeutta korvaukseen suorakorvausmenettelyllä.
Muut Kansaneläkelaitoksen hyväksymät
sekä muut sairausvakuutuksen toimeenpanossa välttämättömät
tiedot voitaisiin merkitä vakuutetun suostumuksella.
15 luvun 16 §. Sosiaaliturvasopimusten perusteella
maksettavat sairaanhoitokorvaukset
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan katsonut, että valtuussäännös
olisi poistettava sairausvakuutuslaista, jotta ehdotus voidaan käsitellä tavallisen
lain säätämisjärjestyksessä.
Perustuslakivaliokunta on pitänyt säännöstä ongelmallisena
sen vuoksi, että asetuksella olisi rajoituksetta mahdollista
poiketa sairausvakuutuslain kaikista säännöksistä ja
lain säännöksistä poikkeavia
määräyksiä sisältävä sopimus
vaatii eduskunnan hyväksymisen ja sen määräysten saattamisen
voimaan lailla. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa 1 momentin
muuttamista siten, ettei siinä anneta avointa asetuksenantovaltuutta
kansainvälisen sopimuksen perusteella. Momentissa ehdotetaan
sen sijaan säädettäväksi Kansaneläkelaitoksen
tehtävistä neuvoston asetusta 1408/71
(ETY) ja sosiaaliturvasopimuksia toimeenpantaessa. Pykälän
2 momentissa säädettäisiin siitä,
mitkä ovat 1 momentissa tarkoitettuja toimeenpanotehtäviä.
Tehtävistä voitaisiin säätää tarkemmin
valtioneuvoston asetuksella.
15 luvun 19 §. Takaisinperintäsaatavan vanhentuminen
Valiokunta ehdottaa säännöksen sanamuodon muuttamista
siten, että päätös aiheettomasti maksetun
etuuden takaisinperinnästä olisi tehtävä viiden
vuoden kuluessa etuuden maksupäivästä.
Valiokunnan ehdotus vastaa muiden toimeentuloturvaa koskevien lakien
takaisinperintäsäännöksiä ja
voimassa olevan sairausvakuutuslain 57 a §:ää (351/2004).
15 luvun 20 §. Ilmoitukset olosuhteiden muutoksista
Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että etuuden
saajan ilmoitusvelvollisuutta koskevaa säännöstä on
täsmennettävä, jotta lakiehdotus voidaan
käsitellä tältä osin tavallisen
lain säätämisjärjestyksessä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa 1 momenttia täsmennettäväksi
siten, että siinä säädetään
yksilöidysti niistä tiedoista, joista etuudensaaja
on ilmoitusvelvollinen. Valiokunta ehdottaa ilmoitusvelvollisuuden
rajattavaksi etuuteen vaikuttaviin tietoihin.Valiokunta ehdottaa
lisäksi, että 3 momentissa täsmennetään,
missä tilanteissa Kansaneläkelaitos voi määrätä vakuutetun
esittämään selvityksen olosuhteidensa
muutoksesta.
17 luvun 7 §. Tarkastuslautakunta
Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että tarkastuslautakuntaa
koskevaa säännöstä täydennetään
jaoston päätösvaltaisuutta ja ratkaisukokoonpanoja
koskevilla säännöksillä, jotta
ehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa, että 4 momenttiin
otetaan säännökset perustuslakivaliokunnan
edellyttämistä seikoista.
20 luvun 5 §. Matkojenyhdistelytoiminta
Perustuslakivaliokunta katsoi, että sana "matkojenyhdistelykeskus"
viittaa viranomaiseen. Koska mainituille keskuksille ei ole tarkoitettu
säädettäväksi julkisia hallintotehtäviä,
valiokunta ehdottaa säännöksen sanamuotoa
muutettavaksi.
21 luvun 1 §. Voimaantulo
Valiokunta ehdottaa, että 3 momenttia muutetaan hallituksen
esityksen antamisen jälkeen vahvistetun sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakasmaksuista annetun lain muutoksen (858/2004) vuoksi
siten, että erikoismaksuluokan lääkärinpalkkioita
voidaan korvata 29.2.2008 saakka. Lisäksi voimaantulosäännöksessä täsmennettäisiin
mistä ajankohdasta
alkaen lakia sovelletaan eri etuuksien osalta. Lisäksi
voimaantulosäännöksessä ehdotetaan
täsmennettäväksi, minä ajankohtana
laki tulee voimaan eri etuuksien osalta.