SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 25/2012 vp

StVM 25/2012 vp - HE 134/2012 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 16 päivänä lokakuuta 2012 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 134/2012 vp).

Lausunnot

Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunta sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ovat antaneet asiasta lausunnot (PeVL 35/2012 vp ja TyVL 20/2012 vp), jotka on otettu tämän mietinnön liitteiksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

ylitarkastaja  Timo  Meling, työ- ja elinkeinoministeriö

hallitussihteeri Kirsi Päivänsalo, sosiaali- ja terveysministeriö

neuvotteleva virkamies Ville Heinonen, opetus- ja kulttuuriministeriö

lakimies Mari Köngäs, Kansaneläkelaitos

toiminnanjohtaja Niina Jussila, Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry

asiantuntija Mikko Räsänen, Elinkeinoelämän keskusliitto

ekonomisti Ilkka Kaukoranta, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

lainopillinen asiamies Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät

edunvalvonta-asiantuntija Jussi-Pekka Rode, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto — SAKKI ry

asiantuntija Veli-Matti Taskila, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto — SAMOK ry

sosiaalipoliittinen sihteeri Sini Terävä, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry

puheenjohtaja Lea Karjalainen, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY ry

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • Akava ry
  • Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi työttömyysturvalakia, vuorotteluvapaalakia, kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia ja toimeentulotuesta annettua lakia.

Työttömyysturvalain säännöksiä, jotka koskevat työnhakijan yritystoiminnan ja opintojen vaikutusta oikeuteen saada työttömyysetuutta, selkeytettäisiin. Muutos vaikuttaisi erityisesti siihen, millä edellytyksillä yritystoiminta ja opinnot voidaan työttömyysturvajärjestelmässä katsoa lopetetuiksi.

Alle 25-vuotiaiden ammatillista koulutusta vailla olevien nuorten olisi työttömyysaikaisen työttömyysturvaoikeuden säilyttääkseen haettava tutkintoon johtavaan ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen kevään haussa. Velvollisuudesta hakeutua työmarkkinatuen saamisen edellytyksenä koulutukseen syksyn yhteishaussa luovuttaisiin. Säännöksissä otettaisiin paremmin huomioon nuoren yksilöllinen tilanne.

Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, jos hän on poissa työllistymistä edistävästä palvelusta ilman pätevää syytä. Poissaolojen seurantaa yksinkertaistettaisiin.

Niin sanotusta ryhmälomautusmenettelystä luovuttaisiin ja kaikkien lomautettujen tulisi työttömyysetuutta saadakseen rekisteröityä henkilökohtaisesti työnhakijoiksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Työnhakijaksi ilmoittautumismenettelyä kehitettäisiin.

Esitys liittyy valtion vuoden 2013 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettaviksi useita työttömyysturvan saamisen työvoimapoliittisia edellytyksiä. Muutokset ovat työttömyysturvan myöntämistä selkeyttäviä ja siten ratkaisukäytäntöjä yhdenmukaistavia. Uudistukset vähentävät työvoimaviranomaisten ja Kelan hallinnollista työtä, kun uudistuksilla vähennetään erityisesti TE-toimistoilta vaadittavien työvoimapoliittisten lausuntojen määrää. Esityksellä pyritään lisäämään tuen hakijoiden yhdenvertaisuutta ja suuntaamaan TE-toimistojen hallinnollisesta työstä vapautuvien resurssien käyttöä työllisyyden edistämiseen. Samalla hallinnollisen työn karsiminen nopeuttaa työttömyysetuuden maksatusta.

Yrittäjien työttömyysturva

Valiokunta pitää tärkeänä, että yrittäjien työttömyysturvaa parannetaan lieventämällä yritystoiminnan lopettamiseen liittyviä vaatimuksia. Yrityksen lopettamissäännöksiä ehdotetaan yksinkertaistettaviksi ja selkiytettäviksi siten, että enää ei vaadita esimerkiksi myyntivoittolaskelmaa eikä vakuutuksista ja toimitiloista luopumista. Tämä yksinkertaistaa ja nopeuttaa työttömäksi ilmoittautumista. Työttömyysturvalaissa ei enää säädetä yritystoiminnan keskeytyneenä olemisesta, mikä selkeyttää niitä edellytyksiä, jotka työnhakijan on yritystoiminnan päättyessä täytettävä työttömyysetuuden saamiseksi. Työkyvyttömäksi tulleelle yrittäjälle tulee myös sairauspäivärahakauden enimmäisajan päätyttyä oikeus työttömyysturvaan.

Palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän määritelmää laajennetaan, jolloin yrittäjän oikeus työttömyysetuuteen määräytyy nykyistä yhdenmukaisemmin riippumatta siitä, onko työ tehty työ- vai toimeksiantosuhteessa. Lisäksi palkansaajaan rinnastettavalle yrittäjälle tulee oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen yhden toimeksiantosuhteen päättyessä ja töiden jatkuessa muiden toimeksiantojen osalta.

Yrittäjän perheenjäsenen turva paranee tilanteessa, jossa työt yrityksessä vähenevät siten, että perheenjäsen yhdessä muiden työntekijöiden kanssa lomautetaan. Valiokunta pitää uudistuksia kannatettavina. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltavana lisäuudistuksia yrittäjien sosiaaliturvaan.

Alle 25-vuotiaiden hakuvelvoite

Valiokunta pitää erittäin hyvänä, että nuorten työmarkkinatuen saamisen ehtona olevaa velvoitetta hakeutua koulutukseen lievennetään siten, että hakuvelvoite koskee vain kevään hakua. Syksyn yhteishaussa on yleensä ollut rajatusti koulutuspaikkoja ja valinnanmahdollisuudet ovat olleet erittäin vähäiset.

Velvollisuus hakeutua tutkintoon johtavaan, ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen sen sijaan laajennetaan koskemaan sellaisia työttömyysetuutta saavia nuoria, jotka ovat vailla ammatillista koulutusta. Nuoria koskevat ehdotukset ovat osa nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista.

Perustuslakivaliokunta on pitänyt nyt ehdotetun kaltaista erityiskohtelua, jossa alle 25-vuotiaille on asetettu muita tiukempia ehtoja työmarkkinatuen saamiselle, perustuslain yhdenvertaisuussäännösten kannalta mahdollisena nuorisotyöttömyyden erityisongelmien takia. Arviossa on muun ohella otettu huomioon se seikka, että ammatillista koulutusta vailla oleviin nuoriin kohdistuu työelämästä syrjäytymisen uhka. Merkitystä on myös sillä, että nuori voi omin aktiivisin toimin varmistaa työmarkkinatukioikeuden. Toisaalta valiokunta on katsonut, että tällaisen ikärajan entisellään säilyttämisellekin tulisi olla esitettävissä tietoja, joiden pohjalta on mahdollista arvioida sääntelyn hyväksyttävyys perustuslain kannalta.

Työ- ja elinkeinoministeriö on toimittanut perustuslakivaliokunnalle selvityksen, jossa on nuorten työllistymisestä ja työmarkkinoilla olosta tehtyjen tutkimusten perusteella esitetty arvio, jonka mukaan ikärajasääntelyn säilyttäminen on edelleen vallitsevan korkean nuorisotyöttömyyden aikana perusteltua. Opiskelupaikan hakuvelvollisuuden on tutkimuksissa todettu muun muassa lisänneen ammatilliseen koulutukseen hakeutumista, ja koulutustason kohoamisen puolestaan on todettu vähentäneen nuorten työttömäksi joutumisen riskiä selvästi. Voimassa olevan — ja nyt säilytettäväksi ehdotettavan — ikärajan hyväksyttävyyttä voidaan selvityksen mukaan perustella sillä, että 24—25 ikävuoden kohdalla tapahtuu muutoksia, joiden vuoksi vain perusasteen suorittaneiden henkilöiden työttömyysriski vähenee. Perustuslakivaliokunta pitää saatua selvitystä tässä vaiheessa riittävänä, mutta korostaa, että tällaiselle ikään perustuvalle erityiskohtelulle tulee jatkossa olla osoitettavissa nimenomaan erityiskohtelun vaikutusten selvittämiseen perustuvat hyväksyttävät perusteet.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei pidä hakuvelvoitteen laajentamista ongelmattomana ja viittaa tältä osin myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnossa esitettyyn. Pakkohakuvelvoite johtaa usein epätarkoituksenmukaisiin koulutusvalintoihin, jotka johtavat opintojen keskeytyksiin. Myönteistä uudistuksessa on, että jatkossa mahdollistetaan nuoren yksilöllisen tilanteen huomioon ottaminen ja sallitaan pakkohaun sijasta korvaavista toimista sopiminen. Valiokunnan näkemyksen mukaan pakkotoimien sijasta tulisikin merkittävästi vahvistaa nuorille tarjottavia palveluja sekä parantaa koulujen oppilaanohjauksen ja työvoimahallinnon ammatinvalinnanohjauksen toimivuutta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mielestä velvoitteen laajennuksen voi hyväksyä, kun otetaan huomioon, että nuorisotakuu takaa kaikille alle 25-vuotiaille mahdollisuuden osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin, joiden ajalta heille maksetaan työmarkkinatukea mahdollisen työssäolovelvoitteen estämättä. Sen sijaan velvoitteen tarpeellisuutta tulisi harkita uudelleen, kun saadaan tutkimustietoa sen vaikuttavuudesta.

Opiskelijoiden työttömyysturva

Opiskelijoiden työttömyysturvaan tulee muutoksia, jotka selkeyttävät etuuden myöntämistä opintojen keskeydyttyä samoin kuin rajanvetoa pää- ja sivutoimisten opiskeluiden välillä. Opiskelijoiden työttömyysturvaoikeuden keskeinen kriteeri on, kykeneekö työnhakijaksi rekisteröitynyt vastaanottamaan kokopäiväistä työtä. Laki lähtee siitä, että esimerkiksi yliopistotutkintoon johtavia opintoja pidetään aina päätoimisina. Laissa säilyy kuitenkin säännös, jonka mukaan mitkä tahansa opinnot voi osoittaa sivutoimisiksi työssäololla tai yritystoiminnalla. Riittävänä työssäolona on pidetty 10:tä kuukautta. Säännöksen tulkintaan tullee vaikuttamaan se, että työttömyysturvan työssäoloehto on lyhentynyt 8 kuukauteen ja vuoden 2014 alusta lyhenee edelleen 6 kuukauteen. Lisäksi lomautustilanteessa ja työntekijän menettäessä työnsä tuotannollisista tai taloudellisista syistä voi melko lyhytkin työhistoria olla riittävä opintojen katsomiseen sivutoimisiksi. Säännös turvaa jo vakiintuneesti työelämään siirtyneiden opiskelijoiden aseman. Valiokunta huomauttaa samalla, ettei työttömyysturvalla ole tarkoituksenmukaista rahoittaa hitaasti eteneviä opintoja taikka tarpeettomasti pitkittää valmistumista.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan pitänyt mahdollisena, että ehdotettu sääntely saattaa yksittäistapauksissa rajoittavasti tulkittuna mahdollistaa tilanteita, joissa perustuslain 19 §:n 2 momentin soveltamisalan piiriin kuuluva henkilö ei saisi säännöksen edellyttämää perustoimeentulon turvaa. Perusoikeusuudistuksen esitöissä ja valiokunnan käytännössä on pidetty tärkeänä, että perustoimeentuloa turvaavat järjestelmät ovat sillä tavoin kattavia, ettei synny väliinputoajaryhmiä. Perustuslakivaliokunnan mukaan lakia onkin edellä mainittujen tilanteiden välttämiseksi sovellettava perusoikeusmyönteisesti. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitääkin tärkeänä, että työ- ja elinkeinoministeriö tältä osin ohjeistaa ja kouluttaa TE-toimistojen henkilökuntaa, jotta opiskelijoiden oikeudenmukainen kohtelu toteutuu.

Kuntouttava työtoiminta

Esityksellä kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan työttömyysturvaa yhdenmukaistetaan lähemmäksi sitä työttömyysturvaa, joka muuhun työllistymistä edistävään palveluun osallistuvalla on. Lakiehdotuksen mukaan kuntouttavan työtoiminnan ajalta voitaisiin maksaa työttömyysetuutta työssäolovelvoitteen tai ammatilliseen koulutukseen liittyvän rajoituksen estämättä, kuten on jo voitu maksaa muiden työllistymistä edistävien palveluiden ajalta.

Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalla on kuitenkin edelleen huonommat etuudet kuin muihin työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuvalla. Työmarkkinatuen viiden kuukauden odotusajalta voidaan muissa palveluissa kuin kuntouttavassa työtoiminnassa maksaa työmarkkinatukea. Työmarkkinatuen viiden kuukauden odotusaika täyttyy muissa palveluissa, ei sen sijaan kattavasti kuntouttavassa työtoiminnassa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta katsoo, että loputkin eriarvoistavat säännökset tulee muuttaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta selvittää, voitaisiinko rajoitukset poistaa lakiehdotuksesta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo, että työmarkkinatukea on perusteltua maksaa odotusajalta myös kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle, koska työnhakija ei voi itse vaikuttaa siihen, millaisia palveluja on tarjolla, ja monesti työelämävalmiuksia parhaiten edistäväksi palveluksi on työllistymissuunnitelmaa tehtäessä katsottu kuntouttava työtoiminta. Valiokunta katsoo, että eri palveluihin osallistuvien yhdenmukainen kohtelu kannustaa pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan ja ilmoittautuman työnhakijoiksi. Valiokunta ehdottaa tämän johdosta muutoksia työttömyysturvalakiin ja kuntouttavasta työtoiminnasta annettuun lakiin.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan kuntouttavassa työtoiminnassa oli vuonna 2011 noin 100 sellaista henkilöä, jotka eivät työmarkkinatuen odotusajan vuoksi saaneet työttömyysturvaa. Tämän tiedon pohjalta suuntaa antava arvio on, että heille maksettavasta työmarkkinatuesta aiheutuisi kustannuksia noin 360 000 euroa. Työmarkkinatuen saaminen puolestaan vähentäisi toimeentulotuen kustannuksia arviolta 235 000 euroa.

Työmarkkinatuen odotusajan karttumisen osalta valiokunta toteaa, että työnhakijaksi rekisteröityneelle kuntouttava työtoiminta lasketaan odotusaikaan vastaavasti kuin muihinkin palveluihin osallistuminen. Sen sijaan aikaa, jona henkilö ei ole rekisteröitynyt työnhakijaksi, ei voida ottaa huomioon. Kuntouttava työtoiminta muille kuin työnhakijoille on tällöin enemmän elämänhallintaa tukevaa palvelua. Valiokunta ei tässä yhteydessä esitä muutosta kuntouttavan työtoiminnan huomiomiseen työmarkkinatuen odotusajassa.

Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki työttömyysturvalain muuttamisesta

2 luvun 11 §. Päätoimisen opiskelun päättyminen.

Lainkohdan sanamuodon voi ymmärtää siten, että henkilöä pidettäisiin päätoimisena opiskelijana myös silloin, kun hän osallistuu ylioppilaskirjoituksiin esimerkiksi arvosanojen korottamiseksi, vaikka on jo saanut lukion päättötodistuksen tai todistuksen ammatillisen tutkinnon suorittamisesta. Tätä ei kuitenkaan ole tarkoitettu.

Tarkoituksena on, kuten perustelujen viittauksesta opiskelijoiden yhdenvertaisuuteen ilmenee, että sellaista henkilöä, joka ei vielä ole suorittanut ylioppilastutkintoa, pidettäisiin päätoimisena opiskelijana. Sen sijaan henkilön osallistuessa ylioppilaskirjoituksiin ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen häntä pidettäisiin myöhempinä lukukausina mahdollisesti päätoimisena opiskelijana vain silloin, jos hän muutoin osallistuu päätoimiseksi katsottavaan lukio-opetukseen.

Säännöksessä käytettyä ilmaisua ammatillisen tutkinnon suorittamisesta ehdotetaan tarkennettavaksi muotoon ammatillinen perustutkinto. Kyseisellä maininnalla tarkoitetaan ns. yhdistelmäopintoja suorittavia opiskelijoita. Yhdistelmäopintoja suoritetaan ainoastaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä, mutta ei muiden ammatillisten tutkintojen yhteydessä.

10 luvun 2 § sekä 11 luvun 4 §.

Valiokunta ehdottaa lakiehdotusta muutettavaksi siten, että työmarkkinatuen odotusaika ei estä työmarkkinatuen maksamista kuntouttavan työtoiminnan ajalta. Tämän vuoksi 10 luvun 2 §:n 4 momentti on kumottava ja 11 luvun 4 §.n 1 momentista poistettava viittaus kumottavaan momenttiin.

Voimaantulosäännös.

Työmarkkinatuen odotusajalta voidaan maksaa työmarkkinatukea sellaisille kuntouttavaan työtoimintaan osallistuville henkilöille, jotka ovat aloittaneet työtoiminnan lain voimaantulon jälkeen.

3. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 6 §:n muuttamisesta

2 §. Määritelmät.

Valiokunnan edellä työttömyysturvalakiin ehdottamien muutosten johdosta lain 2 §:n 5 kohdasta on poistettava viittaus kumottavaksi ehdotettuun lainkohtaan.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa,

että 2. ja 4. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina ja

että 1. ja 3. lakiehdotus hyväksytään muutettuina seuraavasti:

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

työttömyysturvalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun 2—4 § ja 10 luvun 2 §:n 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 8 luvun 2 § osaksi laeissa 313/2010 ja 288/2012 sekä 3 ja 4 § osaksi laissa 313/2010 ja 10 luvun 2 §:n 4 momentti laissa 1188/2009, sekä

muutetaan 1 luvun 5 §:n 1 momentin 8 ja 9 kohta, 6 §:n 5 momentti ja 9 §, 2 luku, 2 a luvun 1 §:n 2 momentti, 12 §:n 6 momentti ja 14 §:n 4 momentti, 3 luvun 1 §:n 2 momentti, 7 luvun 10 §:n 1 momentti, 10 luvun 2 §:n 3 (poist.) momentti, 4 §:n 1 momentti ja 5 §, 11 luvun 4 § sekä 14 luvun 2 a §,

sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 5 §:n 1 momentin 8 ja 9 kohta, 2 a luvun 1 §:n 2 momentti, 12 §:n 6 momentti ja 14 §:n 4 momentti sekä 11 luvun 4 § laissa 288/2012, 1 luvun 9 § laissa 313/2010 sekä 3 luvun 1 §:n 2 momentti, 7 luvun 10 §:n 1 momentti, 10 luvun 2 §:n 3 (poist.) momentti, 4 §:n 1 momentti ja 5 § sekä 14 luvun 2 a § laissa 1188/2009, seuraavasti:

1 luku

Yleiset säännökset

5, 6 ja 9 §

(Kuten HE)

2 luku

Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset

1—10 §

(Kuten HE)

11 §

Päätoimisen opiskelun päättyminen

(1 mom. kuten HE)

Lukion tai perusopetuksen koko oppimäärää suorittavaa pidetään aina päätoimisena opiskelijana lukukauden päättymiseen saakka. Jos henkilö ei ole suorittanut ylioppilastutkintoa ja osallistuu (poist.) lukion oppimäärän tai ammatillisen perustutkinnon suorittamista seuraavan tai sitä seuraavan lukukauden aikana vähintään kahteen ylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen, häntä pidetään päätoimisena opiskelijana kyseisen lukukauden päättymiseen saakka.

(3 mom. kuten HE)

12—16 §

(Kuten HE)

2 a luku

Työvoimapoliittisesti moitittava menettely

1, 12 ja 14 §

(Kuten HE)

3 luku

Etuuden saamisen yleiset rajoitukset

1 §

(Kuten HE)

7 luku

Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset

10 §

(Kuten HE)

10 luku

Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa etuutta koskevat säännökset

2 §

Työttömyysetuuteen oikeutettu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

(3 mom. kuten HE)

(4 mom. kumotaan)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 ja 5 §

(Kuten HE)

11 luku

Toimeenpanoa koskevat säännökset

4 §

Työvoimapoliittinen lausunto

Työ- ja elinkeinotoimisto antaa 1 luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun työvoimapoliittisen lausunnon:

(1—3 kohta kuten HE)

4) työllistymistä edistävien palveluiden ajalta maksettavasta etuudesta, josta säädetään 10 luvun 2 §:n 2 momentissa sekä 3 momentin 1—4 kohdassa (poist.), 3 §:n 3 kohdassa sekä 5 §:n 1 ja 3 momentissa;

(5—8 kohta kuten HE)

(2—5 mom. kuten HE)

14 luku

Erinäisiä säännöksiä

2 a §

(Kuten HE)

_______________

Voimaantulosäännös

(1—4 mom. kuten HE)

5. Jos kuntouttava työtoiminta on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita 10 luvun 2 §:n 3 ja 4 momenttia.

(6 ja 7 mom. kuten HE)

_______________

3.

Laki

kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 2 ja 6 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 2 §:n 5 kohta sekä 6 §:n 5 momentin 3 ja 4 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 5 kohta laissa 1272/2009 ja 6 §:n 5 momentti laissa 290/2012, seuraavasti:

2 § (Uusi)

Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5) työmarkkinatukeen oikeutetulla henkilöä, joka saa työmarkkinatukea, ja työttömyysturvalain 10 luvun 2 §:n 3 (poist.) momentissa tarkoitettua henkilöä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 §

(Kuten HE)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2012

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Juha Rehula /kesk
  • vpj. Anneli Kiljunen /sd
  • jäs. Outi Alanko-Kahiluoto /vihr
  • Arja Juvonen /ps
  • Laila Koskela /ps
  • Merja Kuusisto /sd
  • Sanna Lauslahti /kok
  • Merja Mäkisalo-Ropponen /sd
  • Lasse Männistö /kok
  • Hanna Mäntylä /ps
  • Annika Saarikko /kesk
  • Hanna Tainio /sd
  • Lenita Toivakka /kok
  • Erkki Virtanen /vas
  • vjäs. Pia Kauma /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Eila  Mäkipää