SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 26/2001 vp

StVM 26/2001 vp - HE 153/2001 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laiksi sosiaalihuoltolain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 9 päivänä lokakuuta 2001 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 153/2001 vp).

Eduskunta-aloitteet

Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä

  • lakialoitteen laiksi sosiaalihuoltolain 27 b §:n ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n muuttamisesta (LA 156/1999 vp — Leea Hiltunen /skl ym.), joka on lähetetty valiokuntaan 18 päivänä marraskuuta 1999,
  • lakialoitteen laiksi sosiaalihuoltolain 27 a ja 27 b §:n ja kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain 2 §:n muuttamisesta (LA 149/2000 vp — Leea Hiltunen /skl ym.), joka on lähetetty valiokuntaan 23 päivänä marraskuuta 2000,
  • lakialoitteen laiksi sosiaalihuoltolain 27 a ja 27 b §:n, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n ja työttömyysturvalain 5 §:n muuttamisesta (LA 45/2001 vp — Virpa Puisto /sd ym.), joka on lähetetty valiokuntaan 17 päivänä toukokuuta 2001,
  • lakialoitteen laiksi sosiaalihuoltolain 27 a ja 27 b §:n muuttamisesta (LA 46/2001 vp — Margareta Pietikäinen /r ym.), joka on lähetetty valiokuntaan 17 päivänä toukokuuta 2001,
  • toimenpidealoitteen omaishoidon tuen kehittämisestä (TPA 233/2000 vp — Leea Hiltunen /skl), joka on lähetetty valiokuntaan 25 päivänä lokakuuta 2000,
  • toimenpidealoitteen omaishoidon tuen parantamisesta (TPA 239/2000 vp — Marja-Liisa Tykkyläinen /sd ym.), joka on lähetetty valiokuntaan 25 päivänä lokakuuta 2000,
  • toimenpidealoitteen omaishoitojärjestelmän kehittämisestä (TPA 77/2001 vp — Pekka Vilkuna /kesk), joka on lähetetty valiokuntaan 11 päivänä toukokuuta 2001, ja
  • toimenpidealoitteen omaishoitojärjestelmän kehittämisestä (TPA 136/2001 vp — Esa Lahtela /sd), joka on lähetetty valiokuntaan 18 päivänä kesäkuuta 2001.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

vanhempi hallitussihteeri Riitta Kuusisto, sosiaali- ja terveysministeriö

neuvotteleva lakimies Sami Uotinen, Suomen Kuntaliitto

aluevastaava Merja Purhonen, Omaishoitajat ja Läheiset ry

HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITTEET

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen nykyisestä yhdestä vuorokaudesta kahteen vuorokauteen kalenterikuukautta kohti. Lisäksi lakisääteiseen vapaaseen oikeutettujen piiriä ehdotetaan laajennettavaksi siten, että oikeus vapaaseen olisi myös niillä omaishoitajilla, joiden hoidettavat ovat päiväsaikaan esimerkiksi koulussa tai päivätoiminnassa mutta tarvitsevat muuna aikana jatkuvasti huolenpitoa.

Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi sosiaalihuoltolakiin säännös omaishoitajan tapaturmaturvasta. Hoitajan kanssa omaishoidosta sopimuksen tehnyt kunta olisi velvollinen ottamaan hoitajalle tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetun niin kutsutun vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen.

Lisäksi sosiaalihuoltolakiin sisältyvää asetuksenantovaltuussäännöstä täsmennettäisiin lisäämällä siihen nimenomainen maininta, jonka mukaan omaishoidon tukena maksettavien hoitopalkkioiden indeksisidonnaisuudesta säädetään asetuksella.

Esitys liittyy valtion vuoden 2002 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2002 alusta.

Lakialoitteet

Lakialoitteessa LA 156/1999 vp ehdotetaan, että kunnan kanssa omaishoitosopimuksen tehneiden omaishoitajien lakisääteinen vapaapäiväoikeus lisätään yhdestä päivästä kuukaudessa yhteen viikottaiseen vapaapäivään. Vapaapäivän aikana omaisen hoito laitoksessa tai kotona olisi maksuton.

Lakialoitteessa LA 149/2000 vp ehdotetaan, että hoitajalla olisi oikeus yhteen vapaapäivään kalenteriviikkoa kohti ja neljän viikon vapaa kalenterivuotta kohti. Lisäksi aloitteessa ehdotetaan, että omaishoidon tuki tulisi myöntää jokaiselle omaishoitoa tarvitsevalle. Lisäksi omaishoitajilla olisi oikeus kuntoutukseen kuten kunnallisilla viranhaltijoilla ja työntekijöillä.

Lakialoitteessa LA 45/2001 vp ehdotetaan, että omaishoitajalla olisi oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Lisäksi ehdotetaan sosiaalihuoltolakiin lisättäväksi nykyistä tarkemmat säädökset omaishoidon tuesta maksettavasta palkkiosta ja kulukorvauksesta. Samoin esitetään tarkennettavaksi sitä, milloin kunnan on tehtävä sopimus omaishoidon tuesta, sekä säädettäväksi omaishoitajan oikeudesta eläkkeeseen ja työttömyysturvaan. Lisäksi aloitteessa ehdotetaan muutettavaksi omaishoidon tuen verotusta. Kunnan omaishoidon tuen yhteydessä antamat palvelut ehdotetaan säädettäviksi maksuttomiksi.

Lakialoitteessa LA 46/2001 vp ehdotetaan omaishoitajalle säädettäväksi oikeus yhteen vapaapäivään viikkoa kohti ja neljän viikon vapaaseen kalenterivuotta kohti. Lisäksi ehdotetaan, että omaishoidon tuki myönnetään kaikille omaishoitoa tarvitseville. Samoin ehdotetaan säädettäväksi hoitajalle maksettavasta minimipalkkiosta.

Toimenpidealoitteet

Toimenpidealoitteessa TPA 233/2000 vp ehdotetaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin omaishoidon tukeen oikeuttavien kriteerien selkeyttämiseksi ja omaishoitajien lainsäädännöllisen aseman korjaamiseksi.

Toimenpidealoitteessa TPA 239/2000 vp ehdotetaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa lainsäädännöllisen aseman korjaamiseksi.

Toimenpidealoitteessa TPA 77/2001 vp ehdotetaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin omaishoitojärjestelmän lakisääteiseksi kehittämiseksi ja omaishoidon aseman vakiinnuttamiseksi.

Toimenpidealoitteessa TPA 136/2001 vp ehdotetaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin omaishoitojärjestelmän uudistamiseksi ja sen selkeyttämiseksi, missä tilanteissa hoidettavalta voidaan periä sosiaalipalvelumaksuja.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Valiokunta pitää myönteisenä, että omaishoitajien asemaan ehdotetaan parannuksia, jotka ovat omiaan edesauttamaan omaishoitajien jaksamista vaativassa hoitotyössä. Omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien lisääminen sekä hoitajien saattaminen tapaturmavakuutuksen piiriin merkitsevät selvää parannusta omaishoita-jien asemassa. Vapaapäivien piiriin kuuluvien laajentaminen siten, että hoidettavien koulunkäynti tai päivätoiminta ei ole este omaishoitajan vapaalle, avaa mahdollisuuksia monipuolisempien tukemisen mallien toteuttamiselle, jolloin palvelut, tukipalkkio ja vapaa todella voivat kohdentua kulloisenkin tarpeen mukaan.

Jotta omaishoitajan mahdollisuus vapaapäivään myös käytännössä toteutuisi, tulee sijaishoidon järjestämiseen kunnissa kiinnittää erityistä huomiota. Käytännössä omaishoitajan vapaapäivän aikana hoito korvautuu usein joko terveyskeskuksen vuodeosastolla, vanhainkodissa tai palvelutalossa. Hoitajat ja hoidettavat toivovat kuitenkin yleisemmin sijaishoitoa kotiin. Sijaishoito tulee pyrkiä järjestämään asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaisesti siten, että tilapäishoito tuottaisi sekä hoidettavalle että hoitajalle mahdollisimman suuren hyödyn.

Omaishoitajien vapaapäivien pitämistä on käytännössä vähentänyt sijaishoidon maksullisuus. Sijaishoidon maksuttomuus edesauttaisi olennaisesti omaishoitajan vapaan toteutumista. Tämän vuoksi valiokunta pitää tärkeänä sijaishoidon saamista maksuttomaksi.

Valiokunta on käsitellessään hallituksen toimenpidekertomusta vuodelta 2000 paneutunut omaishoitajien asemaan sekä omaishoidon rooliin kuntien palvelujärjestelmässä. Valiokunta on kertomuksen johdosta antamassaan lausunnossa (StVL 5/2001 vp) kiinnittänyt huomiota omaishoidon tukijärjestelmässä oleviin puutteisiin ja epäkohtiin. Merkittävänä puutteena koko omaishoitojärjestelmän olemassaoloajan on ollut tuen harkinnanvaraisuus, joka on aiheuttanut paljon eriarvoisuutta jopa saman kunnan sisällä. Hoitoisuuden arviointiperusteet ja tuen sisältö samoin kuin palkkiotaso vaihtelevat hyvin paljon.

Määrärahasidonnaisuudesta johtuen omaishoidon tukea koskevat sopimukset ovat usein määräaikaisia, mikä aiheuttaa tarpeetonta epävarmuutta hoitajille. Menettely on epätarkoituksenmukainen tilanteissa, joissa hoidon tarve on jatkuva. Määräaikaisista sopimuksista johtuen vuosittaiset indeksikorotukset palkkiohin saattavat jäädä hoitajilta saamatta. Omaishoitajien sosiaaliturvassa, erityisesti sairausajan toimeentuloturvassa on aukkoja, jotka tulisi selvittää ja ryhtyä tarvittaviin korjauksiin.

Omaishoitajien palkkion osalta valiokunta toteaa, että palkkion tulisi ensisijaisesti määräytyä hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Lainsäädännössä tulisi selkeästi määritellä esimerkiksi kolme palkkioluokkaa ja palkkioon vaikuttavat hoitoisuuden arvioinnnin perusteet, jotta hoitajien yhdenvertaisuus nykyistä paremmin toteutuisi.

Omaishoito tulee nähdä osana kotihoidon palvelukokonaisuutta, johon kuuluvat myös kotiin annettavat muut palvelut sekä hoitotyössä vaadittavat oheispalvelut. Omaishoitajat kaipaavat nykyistä enemmän muun muassa työn ohjausta ja muuta ammatillista tukea hoitotyölleen. Valiokunta toteaa, että asiakasta koskevan hoito- ja palvelusuunnitelman tulee omaishoidon tuesta annetun asetuksen mukaan sisältää hoitajan antaman hoidon lisäksi sen turvaamiseksi välttämättömät muut palvelut sekä niiden määrän ja sisällön.

Valiokunta toteaa, että julkisiin hoitojärjestelmiin kohdistuva lisääntyvä kysyntä merkitsee omaishoidon tarpeen korostumista hoitojärjestelmän osana. Omaishoidon merkitys julkisia palveluja, erityisesti laitoshoitoa, korvaavana ja täydentävänä hoitomuotona kasvaa. Tästä syystä omaishoitoa koskevaa sääntelyä ja sen järjestämisedellytyksiä tulee edelleen parantaa.

Valiokunta huomauttaa vielä, että nyt ehdotettua vapaapäiväoikeuksien laajentamista ei saa toteuttaa supistamalla tällä hetkellä toteutettavan omaishoidon laajuutta tai huonontamalla maksettavan tuen tasoa. Valtion vuoden 2002 talousarvioesityksessä esitetään kuntien valtionosuuksiin lisämäärärahaa lakimuutoksen johdosta. Tästä syystä kunnissa tulee myös varautua määrärahojen lisäyksiin, jotta omaishoitajien asemaan nyt esitetyt parannukset myös käytännössä toteutuvat. Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 27 b §:n 2 momenttiin lisättäväksi säädöstekstistä puuttuvan sanan "hoitoon".

Valiokunta ehdottaa lakialoitteisiin sisältyvät lakiehdotukset hylättäviksi, koska hallituksen esitys ja valiokunnan ehdotus poikkeavat siitä, mitä valiokunnan käsiteltävinä olevissa laki-aloitteissa ehdotetaan. Nyt hyväksyttävällä lakiehdotuksella edetään toimenpidealoitteiden esittämään suuntaan, joten valiokunta ehdottaa toimenpidealoitteet hylättäviksi.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi 27 b § muutettuna (Valiokunnan muutosehdotus) ja

että lakialoitteet LA 156/1999 vp, LA 149/2000 vp, LA 45/2001 vp ja LA 46/2001 vp hylätään sekä

että toimenpidealoitteet TPA 233/2000 vp, TPA 239/2000 vp, TPA 77/2001 vp ja TPA 136/2001 vp hylätään.

Valiokunnan muutosehdotus
27 b §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Omaishoidon tuesta kunnan kanssa sopimuksen tehneellä henkilöllä on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Lakisääteisen vapaan pitäminen ei vähennä hoitopalkkion määrää. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi.

(3 mom. kuten HE)

_______________

Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2001

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Marjatta Vehkaoja /sd
  • vpj. Timo Ihamäki /kok
  • jäs. Eero Akaan-Penttilä /kok
  • Merikukka Forsius /vihr
  • Tuula Haatainen /sd
  • Inkeri Kerola /kesk
  • Niilo Keränen /kesk
  • Valto Koski /sd
  • Marjaana Koskinen /sd
  • Pehr Löv /r
  • Juha Rehula /kesk
  • Päivi Räsänen /kd
  • Sari Sarkomaa /kok
  • Arto Seppälä /sd
  • Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
  • Raija Vahasalo /kok
  • Jaana Ylä-Mononen /kesk

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Eila  Mäkipää

VASTALAUSE 1

Perustelut

Oikeus omaishoidon tukeen

Hallituksen esitys sosiaalihuoltolain muuttamisesta on myönteinen askel omaishoidon aseman kehittämisessä, mutta se ei poista keskeisintä epäkohtaa. Omaishoidon tuki säilyy edelleen harkinnanvaraisena etuutena.

Kunnissa ei ole varattu riittäviä määrärahoja omaishoidon tukeen, minkä vuoksi rahat loppuvat kesken vuoden eikä uusia sopimuksia voida tehdä. Omaishoidon tuen saaminen onkin monessa tapauksessa sattumanvaraista, koska sitä ei ole määritelty subjektiiviseksi oikeudeksi. Noin kolmasosa omaishoidon tuen kriteerit periaatteessa täyttävistä henkilöistä jää tästä syystä ilman tukea. Esimerkiksi vammaista lastaan kotona hoitava jää usein ilman etuutta. Vammaisten lasten kohdalla omaishoidon tukipäätöksen tekeminen lähtee liian usein ajatuksesta, että lasta on hoidettava muutenkin. Vaikeasti vammaisen lapsen hoitaminen on kuitenkin sekä sitovampaa että fyysisesti raskaampaa kuin ns. tavallisen lapsen. Omaishoidon tuella hoidettavista vain noin 13 % on alaikäisiä.

Omaishoito tarjoaa monelle vanhukselle kodikkaan ja läheisen hoivan, ja samalla se korvaa kallista laitoshoitoa. Omaishoidon ansiosta nettosäästö laitoskustannuksissa on arviolta 1,3 miljardia markkaa vuodessa. Jo säästösyistä omaishoidon tulisi olla lakisääteinen oikeus.

Omaishoitajan oikeus vapaapäivään, omaisen sijaishoitoon ja kuntoutukseen

Kodeissa hoivataan yhä raskashoitoisempia potilaita. Omaishoidon tuella hoidettavista kolme neljäsosaa on ympärivuorokautisen avun tarpeessa tai tarvitsee hoitoa jatkuvasti ja melko paljon. Merkittävä osa omaishoitajista on itsekin ikääntyneitä, jopa yli 80-vuotiaita. Pahimmillaan omaishoitajan uupuminen johtaa kahden ihmisen laitoshoitoon. Monet omaishoitajat sinnittelevät jaksamisensa äärirajoilla. Kaksi kuukausittaista vapaapäivää ei ole riittävä aika sitovasta ja raskaasta hoitotyöstä rentoutumiseen eikä omaishoitajan terveyden ja työolosuhteiden turvaamiseen. Omaishoitajalla tulisikin olla oikeus viikottaiseen vapaapäivään.

Omaishoitajan vapaapäiviksi järjestetyn sijaishoidon tulee olla maksuton, kuten käsittelyssä olevassa lakialoitteessa LA 156/1999 vp laiksi sosiaalihuoltolain 27 b §:n ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n muuttamisesta on ehdotettu. Muussa tapauksessa on vaara, ettei omaishoitajalla ole taloudellisia mahdollisuuksia pitää vapaapäiviään.

Omaishoitajat on asetettu tarpeettomasti eriarvoiseen asemaan kuntoutuksen osalta. Tämä on korjattavissa säätämällä heille sama oikeus kuntoutukseen kuin kunnallisilla viranhaltijoilla ja työntekijöillä, kuten käsittelyssä olevassa lakialoitteessa LA 149/2000 vp laiksi sosiaalihuoltolain 27 a ja 27 b §:n ja kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain 2 §:n muuttamisesta on ehdotettu.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että valiokunnan mietintöön sisältyvä lakiehdotus hyväksytään muutettuna ja

että 2. lakiehdotus hyväksytään laki-aloitteen LA 156/1999 vp pohjalta ja

että 3. lakiehdotus hyväksytään laki-aloitteen LA 149/2000 vp pohjalta.

Vastalauseen muutosehdotukset

1.

Laki

sosiaalihuoltolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 17 päivänä syyskuuta 1982 annetun sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 a §:n 2 momentti ja 27 b §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 27 a §:n 2 momentti laissa 1365/1992 ja 27 b §:n 2 ja 3 momentti laissa 1109/1997 sekä

lisätään 27 c §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1365/1992, uusi 2 momentti seuraavasti:

27 a §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Omaishoidon tukea annetaan, jos henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee hoitoa tai muuta huolenpitoa, joka on mahdollista järjestää hoidettavan kotona sopimalla siitä hänen omaisensa tai läheisensä kanssa ja tarpeellisten palveluiden avulla. Sopimus omaishoidon tuesta voidaan tehdä myös muun henkilön kuin hoidettavan omaisen tai läheisen kanssa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

27 b §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Omaishoidon tuesta kunnan kanssa sopimuksen tehneellä henkilöllä on oikeus pitää vapaata yksi vuorokausi sellaista kalenteriviikkoa kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Lakisääteisen vapaan pitäminen ei vähennä hoitopalk-kion määrää. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi.

(3 mom. kuten StVM)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

27 c §

(Kuten StVM)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten StVM)

_______________

Vastalauseen uudet lakiehdotukset

2.

Laki

sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (734/1992) 4 §:ään uusi 10 kohta seuraavasti:

4 §

Maksuttomat sosiaalipalvelut

Sosiaalipalveluista ovat maksuttomia:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10) sosiaalihuoltolain 27 b §:n 2 momentin tarkoittama omaishoitajan vapaapäivänä hoidettavalle annettava sijaishoito.

_______________

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

_______________

3.

Laki

kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään 30 päivänä huhtikuuta 1964 annetun kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain (202/1964) 2 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1261/1991, 982/1992, 1366/1992 ja 1555/1992, uusi 6 momentti seuraavasti:

2 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sen estämättä, mitä 4 momentissa säädetään, on 4 momentissa tarkoitetulla hoitajalla yhtäläinen oikeus yhdessä 1 §:n 1 momentissa tarkoitettujen kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden kanssa 1 momentissa tarkoitettuun kuntoutusetuuteen.

_______________

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

_______________

Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2001

  • Päivi Räsänen /kd

VASTALAUSE 2

Perustelut

Omaishoidon tuki kuuluu sosiaalihuoltolaissa mainittuihin sosiaalipalveluihin. Näin säädellään ne periaatteet, joihin järjestelmä perustuu. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulailla ja työttömyysturvalain säännöksillä on vaikutuksensa omaishoidon järjestämiseen. Kunnat huolehtivat omaishoidon järjestämisestä käytännössä.

Hallituksen esitys HE 153/2001 vp on sisällöltään oikeansuuntainen omaishoidon tukijärjestelmän kehittämiseksi. Omaishoitaja oikeutetaan yhteen lisävapaapäivään kalenterikuukaudessa, lakisääteiseen vapaaseen oikeutettujen piiriä laajennetaan ja tapaturmaturvasta säädetään sekä asetuksenantovaltuussäännöstä täsmennetään omaishoidon tukena maksettavien hoitopalkkioiden indeksisidonnaisuuden osalta.

Väestömme ikääntymisen haasteeseen vastaamiseen on etsittävä entistä parempia keinoja. Omaishoidon tukijärjestelmän sisällöllisen kehittämisen tulee kuulua siihen keinovalikoimaan, jota jatkossa käytetään nykyistä merkittävämmin. Olemassa olevien puutteiden korjaamiseen on ryhdyttävä sisältöjä kehittämällä niin, että järjestelmän käytön houkuttelevuus saadaan paranemaan samanaikaisesti välttämättömiä taloudellisia resursseja lisäten. Taloudellisten lisävoimavarojen kohdentaminen omaishoitoon on välttämätöntä lainsäädännöllisten puutteiden korjaamisen ohella. Houkuttelevuutta on saatava lisättyä ja arvotusta parannettua.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa mietinnössään StVM 26/2001 vp omaishoidon tukijärjestelmän kehittämistarpeista. Sijaishoidon järjestäminen ja mahdollisuudet, sijaishoidon maksullisuus, tuen harkinnanvaraisuus, sopimusten määräaikaisuus, palkkion suuruus, omaishoito osana kotihoidon palvelukokonaisuutta, sääntelyn edelleen kehittäminen sekä kuntien vastuu järjestelmän toteuttajina ovat kaikki tekijöitä, jotka edellyttävät kehittämistoimenpiteitä.

Asiakaslähtöisyyden parantaminen räätälöityine hoito- ja palvelusuunnitelmineen, palk-kioiden yhteensovittaminen eläkkeisiin sekä mahdollisiin muihin ansiotuloihin, palkkioiden verotus, hoitoon liittyvien kustannusten korvattavuus, omaishoidon tueksi annettavien muiden palvelujen maksullisuus, omaishoitajien asema ja oikeusturva, järjestelmän tasavertaisuuden lisääminen asuinkunnasta riippumatta sekä ylipäätään omaishoitajan aseman selkiinnyttäminen ja arvostuksen parantaminen sekä järjestelmän taloudellisten resurssien varmistaminen ovat asioita, jotka vaativat lainsäädännöllisiä toimenpiteitä ja kokonaisvaltaista tarkastelua. Omaishoidon tuen ei tule toimia velvoitteena vaan mahdollisuutena kehittää ikääntyvien henkilöiden palvelujärjestelmää.

Tätä valmistelutyötä tulee kiirehtiä niin, että myös toimenpiteisiin päästään. Tähän asiaan on kiinnittänyt huomiota myös eduskunnan valtiovarainvaliokunta kuluvan vuoden valtion talousarviosta antamassaan mietinnössä lausuman muodossa. Valmistelu tulee lähteä erillisen omaishoidon tukijärjestelmän lainsäädännön pohjalta.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että hyväksytään vastalauseen mukainen lausumaehdotus (Vastalauseen lausumaehdotus).

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että omaishoidon asemaa lainsäädännössä kokonaisvaltaisesti kehitetään säätämällä siitä erillisessä laissa omaishoidon edellytyksiä kokonaisuudessaan parantaen.

Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2001

  • Juha Rehula /kesk
  • Inkeri Kerola /kesk
  • Niilo Keränen /kesk
  • Jaana Ylä-Mononen /kesk