Yleisperustelut

Hallituksen esitykseen sisältyvät ehdotukset merkitsevät helpotusta työttömyysetuuksien ja koulutuspäivärahan saamisedellytyksiin. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää ehdotuksia tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina.

Valiokunta pitää sosiaalipoliittisesti varsin perusteltuna ehdotusta, jonka mukaan puolison saamaa lasten kotihoidon tukea ei vähennetä toisen puolison työttömyysetuudesta, mikäli ensiksi mainittu puoliso itse hoitaa lasta eikä hänellä lapsen hoidon tai samanaikaisesti maksettavan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahan vuoksi ole oikeutta työttömyysetuuteen. Ehdotetulla muutoksella on merkitystä lapsiperheiden köyhyyden ehkäisemisessä, koska uudistuksella turvataan perheen taloudellisen aseman säilyminen silloin, kun perheen lapsiluku kasvaa toisen vanhemman ollessa työtön.

Koulutuspäivärahaan ehdotettavat muutokset parantavat etuuden hakijoiden taloudellista asemaa ja helpottavat kouluttautumista työttömänä. Etuuksien hakijoiden yhdenvertaisuus lisääntyy, kun työssäoloajan laskeminen koulutusrahan osalta yhdenmukaistetaan muiden työttömyysturvan lisäetuuksien kanssa ottamalla perhevapaa- sekä varusmies- ja siviilipalveluajat huomioon rinnasteisina aikoina työssäoloaikaa laskettaessa.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan koulutuspäivärahan edellytyksenä olevan työttömyysajan lyhentämistä 86 päivästä 65 päivään. Työttömyyspäiviä ei edellytetä, jos hakijan aloittama tai jatkama ammatillisia valmiuksia edistävä koulutus sisältyy työllistymisohjelmaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tavoin tärkeänä ehdotusta koulutuspäivärahan edellytyksenä olevan työttömyysajan lyhentämisestä ja erityisen myönteisenä sitä, ettei työttömyysedellytys jatkossa koske edellä kuvatuin tavoin muutosturvan piiriin kuuluvia. Eduskunta hyväksyi muutosturvan toimintamallia koskevan lainsäädännön (HE 48/2005 vp) yhteydessä lausuman, jossa eduskunta edellytti, että hallitus selvittää mahdollisuudet ottaa omaehtoinen koulutus työllistymisohjelmalisään oikeuttavien toimenpiteiden joukkoon ja poistaa koulutuspäivärahan saamiseen liittyvä 86 päivän työttömyysedellytys. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää lausunnossaan tärkeänä, että hallitus jatkaa ponnisteluja työttömyysedellytyksen lyhentämiseksi nyt ehdotetusta 65 päivästä tai sen poistamiseksi kokonaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan esittämään kantaan.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota myös siihen, ettei hallituksen esityksessä ehdoteta työllistymisohjelmalisään oikeuttavaksi toimenpiteeksi omaehtoista koulutusta. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että työllistymisohjelmalisä on työttömän toimeentulon kannalta tärkeä taloudellinen etuus ja se suuntaa lisään oikeutettujen henkilöiden kiinnostusta niihin toimenpiteisiin, joissa lisää maksetaan. Monesti kuitenkin sekä työvoimahallinnon että työttömän kannalta olisi huomattavasti mielekkäämpää, jos omaehtoinen koulutus olisi työttömälle työvoimakoulutuksen kanssa taloudellisesti samanarvoinen vaihtoehto, jolloin koulutukseen hakeutuminen voisi tapahtua koulutuksen sisältöä eikä muotoa koskevien kriteerien pohjalta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa, että toimenpiteitä suunniteltaessa ensisijaisena tavoitteena tulee aina olla työttömyysajan lyhentäminen ja työllistymisen nopeuttaminen. Valiokunta pitääkin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tavoin tärkeänä, että hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa jatkaa neuvotteluja omaehtoisen koulutuksen sisällyttämiseksi työllistymisohjelmalisään oikeuttavien toimenpiteiden piiriin.

Hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä sosiaali- ja terveysvaliokunnan huomiota on kiinnitetty työttömyysturvaan vuoden 2005 alusta työeläkelainsäädännön muuttumisen johdosta hyväksyttyjen muutosten vaikutuksiin. Työttömyysturvan saamisen estäväksi etuudeksi on työttömyysturvalain 3 luvun 4 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan vuoden 2005 alusta lähtien katsottu kansaneläkelain ja työeläkelakien mukainen vanhuuseläke. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että aloilla, joilla on ammatillinen erityiseläkeikä, ei enää voi saada työttömyysturvaa eläkkeen ohella uuden säännöksen rajatessa kaikki vanhuuseläkkeen saajat etuuden ulkopuolelle kertyneen eläkkeen määrästä riippumatta. Hyväksyessään työttömyysturvalakiin työeläkeuudistuksesta aiheutuvia muutoksia valiokunta edellytti, että hallitus selvittää, miten työeläkejärjestelmän ja työttömyysturvan yhteensovittamista kehitetään työurien pidentämiseksi ja eläkkeellejäämisen myöhentämiseksi (StVM 43/2004 vp). Valiokunta pitää tarpeellisena, että sosiaali- ja terveysministeriö kartoittaa pikaisesti uusista säännöksistä aiheutuneet ongelmat ja selvittää mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet.