Yleisperustelut
Hallituksen esitykseen sisältyvät ehdotukset merkitsevät
helpotusta työttömyysetuuksien ja koulutuspäivärahan
saamisedellytyksiin. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta
pitää ehdotuksia tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina.
Valiokunta pitää sosiaalipoliittisesti varsin perusteltuna
ehdotusta, jonka mukaan puolison saamaa lasten kotihoidon tukea
ei vähennetä toisen puolison työttömyysetuudesta,
mikäli ensiksi mainittu puoliso itse hoitaa lasta eikä hänellä lapsen
hoidon tai samanaikaisesti maksettavan äitiys-, erityisäitiys-,
isyys- tai vanhempainrahan vuoksi ole oikeutta työttömyysetuuteen.
Ehdotetulla muutoksella on merkitystä lapsiperheiden köyhyyden
ehkäisemisessä, koska uudistuksella turvataan
perheen taloudellisen aseman säilyminen silloin, kun perheen
lapsiluku kasvaa toisen vanhemman ollessa työtön.
Koulutuspäivärahaan ehdotettavat muutokset parantavat
etuuden hakijoiden taloudellista asemaa ja helpottavat kouluttautumista
työttömänä. Etuuksien hakijoiden
yhdenvertaisuus lisääntyy, kun työssäoloajan
laskeminen koulutusrahan osalta yhdenmukaistetaan muiden työttömyysturvan
lisäetuuksien kanssa ottamalla perhevapaa- sekä varusmies-
ja siviilipalveluajat huomioon rinnasteisina aikoina työssäoloaikaa laskettaessa.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan koulutuspäivärahan
edellytyksenä olevan työttömyysajan lyhentämistä 86
päivästä 65 päivään. Työttömyyspäiviä ei
edellytetä, jos hakijan aloittama tai jatkama ammatillisia
valmiuksia edistävä koulutus sisältyy
työllistymisohjelmaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta
pitää työelämä- ja
tasa-arvovaliokunnan tavoin tärkeänä ehdotusta
koulutuspäivärahan edellytyksenä olevan
työttömyysajan lyhentämisestä ja
erityisen myönteisenä sitä, ettei työttömyysedellytys jatkossa koske edellä kuvatuin
tavoin muutosturvan piiriin kuuluvia. Eduskunta hyväksyi muutosturvan
toimintamallia koskevan lainsäädännön
(HE 48/2005 vp) yhteydessä lausuman, jossa eduskunta edellytti, että hallitus
selvittää mahdollisuudet ottaa omaehtoinen koulutus työllistymisohjelmalisään
oikeuttavien toimenpiteiden joukkoon ja poistaa koulutuspäivärahan
saamiseen liittyvä 86 päivän työttömyysedellytys. Työelämä-
ja tasa-arvovaliokunta pitää lausunnossaan tärkeänä,
että hallitus jatkaa ponnisteluja työttömyysedellytyksen lyhentämiseksi
nyt ehdotetusta 65 päivästä tai sen poistamiseksi
kokonaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnan esittämään kantaan.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota myös siihen,
ettei hallituksen esityksessä ehdoteta työllistymisohjelmalisään
oikeuttavaksi toimenpiteeksi omaehtoista koulutusta. Työelämä-
ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että työllistymisohjelmalisä on työttömän
toimeentulon kannalta tärkeä taloudellinen etuus
ja se suuntaa lisään oikeutettujen henkilöiden
kiinnostusta niihin toimenpiteisiin, joissa lisää maksetaan.
Monesti kuitenkin sekä työvoimahallinnon että työttömän
kannalta olisi huomattavasti mielekkäämpää,
jos omaehtoinen koulutus olisi työttömälle
työvoimakoulutuksen kanssa taloudellisesti samanarvoinen
vaihtoehto, jolloin koulutukseen hakeutuminen voisi tapahtua koulutuksen
sisältöä eikä muotoa koskevien kriteerien pohjalta. Sosiaali- ja
terveysvaliokunta korostaa, että toimenpiteitä suunniteltaessa
ensisijaisena tavoitteena tulee aina olla työttömyysajan
lyhentäminen ja työllistymisen nopeuttaminen.
Valiokunta pitääkin työelämä- ja
tasa-arvovaliokunnan tavoin tärkeänä,
että hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen
kanssa jatkaa neuvotteluja omaehtoisen koulutuksen sisällyttämiseksi
työllistymisohjelmalisään oikeuttavien
toimenpiteiden piiriin.
Hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä sosiaali-
ja terveysvaliokunnan huomiota on kiinnitetty työttömyysturvaan
vuoden 2005 alusta työeläkelainsäädännön
muuttumisen johdosta hyväksyttyjen muutosten vaikutuksiin.
Työttömyysturvan saamisen estäväksi
etuudeksi on työttömyysturvalain 3 luvun 4 §:n
2 momentin 1 kohdan mukaan vuoden 2005 alusta lähtien katsottu
kansaneläkelain ja työeläkelakien mukainen
vanhuuseläke. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen,
että aloilla, joilla on ammatillinen erityiseläkeikä,
ei enää voi saada työttömyysturvaa
eläkkeen ohella uuden säännöksen rajatessa
kaikki vanhuuseläkkeen saajat etuuden ulkopuolelle kertyneen
eläkkeen määrästä riippumatta.
Hyväksyessään työttömyysturvalakiin työeläkeuudistuksesta
aiheutuvia muutoksia valiokunta edellytti, että hallitus
selvittää, miten työeläkejärjestelmän
ja työttömyysturvan yhteensovittamista kehitetään
työurien pidentämiseksi ja eläkkeellejäämisen
myöhentämiseksi (StVM 43/2004 vp). Valiokunta
pitää tarpeellisena, että sosiaali- ja
terveysministeriö kartoittaa pikaisesti uusista säännöksistä aiheutuneet ongelmat
ja selvittää mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet.