Perustelut

Valiokunta pitää myönteisenä uudistuksena indeksisuojan ulkopuolella olevien lapsilisien, vähimmäismääräisten päivärahojen, erityishoitorahan ja lastenhoidon tukien sitomista indeksiin. Uudistus osaltaan toteuttaa hallituksen pyrkimystä parantaa lapsiperheiden taloudellista asemaa. Indeksisuojan puuttuminen on merkinnyt, että etuuksien taso on jäänyt jälkeen kustannustason kehityksestä eivätkä toteutetut tasokorotukset ole olleet riittäviä etuuksien tason säilyttämiseksi.

Kansaneläkeindeksi seuraa hintatason nousua ja kumoaa siten inflaation vaikutuksen. Kansaneläkeindeksi nostaa etuuksia kuitenkin ansioiden kehittymistä hitaammin. Tästä syystä indeksisidonnaisuus ei pitkällä aikavälillä turvaa etuuksien tason säilymistä, vaan etuuksiin tarvitaan tulevaisuudessakin tasokorotuksia. Valiokunta pitää tarpeellisena, että tässä yhteydessä indeksisuojan ulkopuolelle jäävä opintotuki pyritään myös myöhemmin sitomaan indeksiin.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kansaneläkeindeksi nousee ensi vuonna 0,4 prosenttia esityksessä arvioidun 0,8 prosentin sijasta. Näin valtiolle aiheutuvat menovaikutukset jäävät vuonna 2011 esityksessä arvioitua puolet pienemmiksi. Vuonna 2011 menojen lisäys on valtiolle 5,6 miljoonaa euroa, josta valtaosa, 4,75 miljoonaa euroa, aiheutuu lapsilisiin tulevasta indeksikorotuksesta. Kuntasektorille menonlisäys on 1,2 miljoonaa euroa, josta puolet korvataan valtionosuuksina. Etuuksien indeksisidonnaisuus on kuitenkin tulevina vuosina taloudellisilta vaikutuksiltaan mittava, koska kustannusvaikutukset kohoavat vuosittain nopeasti. Vuonna 2014 indeksisidonnaisuudesta aiheutuvat menot ovat arviolta yhteensä 130 miljoonaa euroa.