SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ  28/2013 vp

StVM 28/2013 vp - HE 162/2013 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys eduskunnalle rekisteröidyn TEL-lisäeläkejärjestelmän lakkauttamiseksi ja eräiksi muiksi lisäeläkettä koskeviksi muutoksiksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 22 päivänä lokakuuta 2013 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle rekisteröidyn TEL-lisäeläkejärjestelmän lakkauttamiseksi ja eräiksi muiksi lisäeläkettä koskeviksi muutoksiksi (HE 162/2013 vp).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunta on antanut asiasta lausunnon (PeVL 41/2013 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

neuvotteleva virkamies Maritta Hirvi ja neuvotteleva virkamies Pirjo Moilanen, sosiaali- ja terveysministeriö

matemaatikko Eeva Poutiainen, Eläketurvakeskus

lakimies Jarmo Pätäri, Akava ry

asiantuntija Johan Åström, Elinkeinoelämän keskusliitto

lainopillinen asiamies Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
  • Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi työntekijän eläkelakia, työntekijän eläkelain voimaanpanolakia, merimieseläkelakia ja yrittäjän eläkelain voimaanpanosta annettua lakia.

Esityksessä ehdotetaan, että vuoden 2007 alussa kumotun työntekijäin eläkelain mukainen niin sanottu rekisteröity TEL-lisäeläkejärjestelmä lakkautettaisiin siten, että 31 päivänä joulukuuta 2016 vielä voimassa olevien TEL-lisäeläkevakuutuksien voimassaolo päätetään mainitun päivän lopussa suoraan lain perusteella. Tällöin päättyisi myös lisäeläketurvan karttuminen ja vakuutusmaksuvelvollisuus. Päättymisajankohtaan mennessä ansaitusta lisäeläkkeestä muodostettaisiin vapaakirja. Työntekijällä säilyisi oikeus saada mainittu vapaakirjaeläke sekä muut rekisteröidyn lisäeläketurvan ja peruseläketurvan mukaiset eläkkeensä lisäeläkevakuutuksen mukaisessa eläkeiässä, jos työsuhde lisäeläketurvan järjestäneeseen työnantajaan jatkuu lisäeläkevakuutuksen mukaiseen vanhuuseläkeikään saakka tai päättyy aikaisintaan neljä kuukautta ennen kyseisen vanhuuseläkeiän täyttämistä. Lisäksi ehdotetaan, että työnantajalla olisi edellä tarkoitetussa lisäeläkevakuutuksen päättämistilanteessa laissa säädetyin edellytyksin mahdollisuus ostaa työntekijöilleen kertamaksulla lisäeläkkeen määrän korotusta.

Rekisteröidyn TEL-lisäeläkejärjestelmän lakkauttaminen ei vaikuttaisi maksussa oleviin lisäeläkkeisiin. Se ei myöskään vaikuttaisi työntekijälle lakkauttamisajankohtaan mennessä karttuneen lisäeläkkeen määrään. Tilanteissa, joissa työnantajan järjestämä lisäeläketurva on työntekijän työsuhteen ehto, työnantajalla ja työntekijällä on mahdollisuus sopia TEL-lisäeläkejärjestelmän lakkauttamisen vuoksi työntekijälle karttumatta jäävän lisäeläketurvan korvaamisesta muulla tavoin.

Vuoden 2007 alussa kumotun yrittäjien eläkelain mukainen niin sanottu rekisteröity YEL-lisäeläkejärjestelmä on lakkautettu jo vuoden 2007 alusta siten, että viimeiset jatkuvana voimassa olleet YEL-lisäeläkevakuutukset ovat päättyneet vuoden 2010 lopussa. Lisäksi YEL-lisäeläketurvaan ehdotetaan tehtäväksi työkyvyttömyyseläkkeen vanhuuseläkkeeksi muuttumisen ajankohtaan vastaavanlaiset muutokset kuin TEL-lisäeläketurvaan.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. TEL-lisäeläketurvan rahoitusta koskeva muutos tulisi kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2017.

Rekisteröity TEL-lisäeläkejärjestelmä lakkaisi siten vuoden 2016 lopussa ja TEL-lisäeläketurvan rahoituksen muutosta koskevia säännöksiä sovellettaisiin vuoden 2017 alusta. YEL-lisäeläketurvan rahoituksen muutosta sekä TEL- ja YEL-lisäeläketurvan työkyvyttömyyseläkkeen vanhuuseläkkeeksi muuttumisen ajankohtaa koskevia säännöksiä sovellettaisiin vuoden 2014 alusta.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Yksityisten alojen rekisteröity TEL-lisäeläketurva juontuu ajalta, jolloin työntekijöillä ei ollut lakisääteistä pakollista työeläketurvaa. Tuolloin monilla yrityksillä oli työntekijöille vapaaehtoisesti järjestetty eläketurva. Kun työntekijäin eläkelaki vuonna 1961 säädettiin, näitä jo ansaittuja eläkkeitä koskevat säännökset katsottiin tarkoituksenmukaiseksi sisällyttää työntekijäin eläkelakiin rekisteröitynä lisäeläke-etuna. Rekisteröity lisäeläke liittyy kiinteästi lakisääteiseen turvaan ja on rakenteeltaan ja eläkkeen saamisehtojen osalta suurelta osin peruseläketurvaa.

Lakisääteisen työeläketurvan parantuessa lisäeläkevakuutuksen ottaminen väheni ja jo rekisteröityjä lisäeläkevakuutuksia muutettiin ryhmäeläkevakuutuksiksi. Rekisteröityjen lisäeläkevakuutusten vähetessä ja maksutulojen supistuessa lisäeläkkeiden rahoituspohja rapautui, minkä vuoksi lisäeläkkeitä jouduttiin enenevästi rahoittamaan eläkelaitosten yhteisen tasausrahaston varoista. Tästä syystä rekisteröidyt TEL-lisäeläkevakuutukset suljettiin vuonna 2000 siten, ettei uusia vakuutuksia enää vuoden 2001 alusta alkaen voinut ottaa. Sen sijaan tuolloin voimassa olleet lisäeläkevakuutukset jäivät voimaan.

Valiokunta korostaa, ettei lisäeläkejärjestelmän lakkauttamisella puututa maksussa oleviin rekisteröityihin lisäeläkkeisiin eikä järjestelmän lakkauttamiseen mennessä kertyneen lisäeläkkeen määrään. Vakuutetuille lasketaan lakkauttamishetkeen eli vuoden 2016 loppuun mennessä kertyneistä lisäeläkkeistä vapaakirjaeläke, joka maksetaan, jos työsuhde lisäeläketurvan järjestäneeseen työnantajaan jatkuu vanhuuseläkeikään asti.

Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että silloin, kun lisäeläkejärjestely perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen työsopimukseen, merkitsee järjestelmän lakkauttaminen karttumatta jäävän lisäeläketurvan osalta työsuhteen ehtojen heikkenemistä. Tämän vuoksi on tärkeää, että 1. lakiehdotuksen siirtymäsäännöksen mukaan eläkelaitos on jo vuoden 2014 loppuun mennessä velvollinen tiedottamaan vakuutuksen piiriin kuuluvalle työnantajalle ja työntekijälle vakuutuksen lakkaamisesta, jotta työpaikoilla on aikaa neuvotella ja sopia asianmukaiset karttumatta jäävän lisäeläkkeen korvaavat järjestelyt.

Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä, mutta pitää tärkeänä, että vakuutusyhtiöiden tiedotusvelvollisuuden toteutumista seurataan, samoin kuin sitä, millaisiin kompensaatioihin rekisteröidyn lisäeläketurvan lakkaaminen johtaa.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina.

Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2013

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Juha Rehula /kesk
  • vpj. Anneli Kiljunen /sd
  • jäs. Outi Alanko-Kahiluoto /vihr
  • Laila Koskela /ps
  • Merja Kuusisto /sd
  • Sanna Lauslahti /kok
  • Merja Mäkisalo-Ropponen /sd
  • Lasse Männistö /kok
  • Hanna Mäntylä /ps
  • Annika Saarikko /kesk
  • Hanna Tainio /sd
  • Lenita Toivakka /kok
  • Anu Vehviläinen /kesk
  • Ulla-Maj Wideroos /r
  • Erkki Virtanen /vas
  • vjäs. Ari Jalonen /ps

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Eila  Mäkipää