Yleisperustelut
Työeläkeyhtiöiden erityisluonteen
selkeyttäminen
Suomessa lakisääteisen yksityisalojen työeläketurvan toimeenpano ja varojen hallinnointi
on kaikkien muiden EU-maiden järjestelmistä poiketen harvinaislaatuisella tavalla
uskottu yksityisoikeudellisille
työeläkevakuutusyhtiöille, lailla perustetuille eläkelaitoksille sekä eläkekassoille
ja -säätiöille. Työeläkevakuutusyhtiön
lakisääteisenä tarkoituksena on hoitaa
lakisääteistä työeläketurvaa
ja sitä varten kertyneitä varoja vakuutettujen edut turvaavalla tavalla. Lakisääteiseen
työeläketurvaan kuuluvien etuuksien myöntäminen
on julkisen vallan käyttöä. Työeläkevakuutusyhtiön
toiminta poikkeaa normaalista liiketoiminnasta monin osin muun muassa
siksi, ettei yhtiön tarkoitus ole tuottaa voittoa,
että yhtiön omistajien oikeus varoihin eroaa muuta
liiketoimintaa harjoittavan osakeyhtiön omistajien oikeuksista,
ja erityisesti siksi, että työeläkevakuutusyhtiöt
yhdessä edellä mainittujen muiden eläkelaitosten kanssa ovat yhteisvastuussa eläketurvasta.
Yhteisvastuujärjestelmä sinänsä rajoittaa
yhtiöiden välistä kilpailua muusta liike-elämästä poikkeavalla
tavalla.
Työeläkevakuutusyhtiöiden toiminnan
sääntelyä tarkasteltaessa on valiokunnan
näkemyksen mukaan tarpeellista korostaa työeläkevakuutusyhtiöiden
toiminnan erityisluonnetta sosiaaliturvan toimeenpanijana ja julkisoikeudellisen
tehtävän
hoitajana. Tästä syystä hallituksen
esityksen pyrkimys selkeyttää työeläkevakuutusyhtiötoiminnan luonnetta sekä lisätä
toiminnan läpinäkyvyyttä ja
hallinnon tasapuolisuutta on varsin perusteltu.
Yhtiöiden hallintoa koskevia säännöksiä ehdotetaan
muutettavaksi yleisen yhtiölainsäädännön
mukaan. Esityksessä on huomioitu uuden osakeyhtiölain
(624/2006) periaatteita. Yhtiön hallituksen vastuu
kasvaisi ja sen suhde hallintoneuvostoon selkiytyisi. Hallintoneuvoston
sijasta vain hallitus voisi jatkossa nimittää ja
erottaa toimitusjohtajan. Yhtiökokouksesta otettaisiin nyt
omat säännökset lakiin ja oikeus käyttää asiamiestä yhtiökokouksessa
vakiinnutettaisiin. Lakiehdotuksessa määritellään
keskinäisen työeläkevakuutusyhtiön
osakkaiksi vakuutuksenottajien lisäksi myös vakuutetut.
Vakuutettujen osakkuus johtuisi näin jatkossa suoraan laista eikä se
enää olisi riippuvainen yhtiöjärjestyksen määräyksestä.
Valiokunta pitää näitä uudistuksia
kannatettavina.
Työeläkeyhtiön varojen omistusta
on lakiehdotuksessa aiheellisesti selkeytetty. Lakiehdotuksen 21 §:n
täsmennys ilmaisee nyt selkeästi sen, että vastuuvelan
katteena oleva varanto ja toimintapääoma kuuluvat
vakuutuskantaan. Yhtiön purkautuessa yhtiön varat
kuuluvat vakuutuksenottajille. Osakkeenomistajalle tai takuuosuuksien
omistajille kuuluu vain osakkeita tai takuuosuuksia vastaava osuus
yhtiön omaan pääomaan tehdyistä sijoituksista
sekä niiden kohtuullinen tuotto. Vakuutuksenottajien oikeuden
rajoitteena on se, että varat kuuluvat vakuutuskantaan
käytettäväksi vakuutettujen eläketurvan
kustantamiseen ja toimeenpanoon. Vakuutettujen oikeus varoihin syntyy
vakuutustapahtuman yhteydessä, kun eläkettä yhtiön
varoista maksetaan.
Lakiehdotuksen 9 a ja 9 d §:n mukaan yhtiön hallintoneuvostossa
ja hallituksessa säilytettäisiin ennallaan vakuutuksenottajien
ja vakuutettujen edustajien kiintiöt ja valintatapa.
Kuten talousvaliokuntakin toteaa, tältä osin sääntely poikkeaa
osakeyhtiöiden tavanomaisesta toiminnasta. Työeläkejärjestelmämme
ominaispiirteisiin kuuluu, että työmarkkinajärjestöt
osallistuvat keskeisesti järjestelmän kehittämiseen
ja hallinnointiin. Työeläketoiminnan kehittäminen on
pitkälti kolmikantaisen neuvottelujärjestelmän
varassa, ja työeläkejärjestelmä on
kiinteä osa suomalaisen työelämän
sopimusjärjestelmää. Koska työeläkevakuutusyhtiöiden
toiminta on keskeinen osa lakisääteistä eläkejärjestelmäämme,
pitää valiokunta vakuutuksenottajien ja vakuutettujen
kiintiöiden säilyttämistä yhtiöiden
hallinnossa ehdotetulla tavalla perusteltuna.
Riippumattomuuden vahvistaminen
Esityksellä on tarkoitus vahvistaa työeläkevakuutustoiminnan
riippumattomuutta muusta vakuutustoiminnasta. Tämä ehdotetaan
tehtäväksi rajoittamalla työeläkevakuutusyhtiön
johto- ja hallintohenkilöstön oikeutta osallistua
muuta vakuutus- tai liiketoimintaa harjoittavan yhtiön johtoon
tai hallintoon.
Lakiehdotuksen 12 §:ssä säädettyjen
yhtiön johdon erityisten kelpoisuusvaatimusten mukaan hallintoneuvoston
ja hallituksen puheenjohtajan sekä kahden kolmasosan muista
jäsenistä tulee olla henkilöitä,
jotka eivät olisi saman tai toisen vakuutusyhtiön
tai vakuutusomistusyhteisön, luotto- tai rahoituslaitoksen
taikka rahastoyhtiön palveluksessa tai luottamustehtävissä. Tältä osin
kelpoisuusvaatimukset tiukentuvat merkittävästi.
Tiukentamisella pyritään korostamaan sitä lähtökohtaa,
ettei työeläkevakuutusyhtiöllä saa
olla muita toiminnan tavoitteita kuin lakisääteisen
työeläkejärjestelmän hoitaminen.
Työeläkevakuutusyhtiöiden itsenäisyyden korostaminen
lähtee yhtiöiden toiminnan sosiaalisista päämääristä.
Työeläkeyhtiöt on perustettu toimeenpanemaan työeläketurvaa
osana sosiaalivakuutusta ja vain sitä. Tämän
turvaamiseksi hallituksen jäsenten on
oltava riittävän itsenäisiä suhteessa muiden yhteisöjen
liiketoimiin. Jos merkittävä osa
työeläkevakuutusyhtiön hallituksen jäsenistä olisi
jonkin toisen vakuutusyhtiön tai esimerkiksi luottolaitoksen palveluksessa
tai luottamustehtävässä, olisi olemassa
riski roolien sekaantumisesta. Uudistus vahvistaa samalla
EY-liittymissopimuksen yhteydessä edellytettyä työeläkevakuutustoiminnan
eriyttämistä muusta vakuutustoiminnasta. Valiokunta
pitää tällaista erillisyyden ja riippumattomuuden
vahvistamista perusteltuna.
Hallituksen esitys lähtee siitä,
että samat hallintosäännökset
koskevat samalla tavalla kaikkia työeläkevakuutusyhtiöitä niiden
koosta riippumatta. Tämä lähtökohta
aiheuttaa eräissä yhtiöissä muutostarpeen
nykyisiin hallinnon ja johdon järjestelyihin, mikä erityisesti
pienten yhtiöiden kohdalla on ongelmallista. Talousvaliokunta
on esittänyt lausunnossaan, että 12 §:n 3
momentin sääntely saattaa merkittävästi
haitata pienten yhtiöiden toimintaa sekä asettaa
yhteisömuodoltaan erilaiset laitokset eri asemaan ja aiheuttaa
näin haittaa markkinoiden toimivuudelle. Talousvaliokunta
viittaa muun muassa siihen, ettei yhtiöllä enää ole
mahdollisuuksia toimia yhtiöryhmissä, kuten alun
perin työeläkejärjestelmän synnyn
yhteydessä oli tarkoitus.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että tilanne
sekä vakuutus- että rahoitusmarkkinoilla on muuttunut
työeläkejärjestelmän alkuajoista. Tuolloin
vakuutusyhtiöt ja finanssialan yritykset, kuten pankit,
sijoituspalveluyritykset ja rahastoyhtiöt, toimivat erillään
omissa ryhmittymissä ja konserneissa. Nykyään
lähes kaikki pankit ja vakuutusyhtiöt toimivat
samoissa ryhmittymissä, finanssikonglomeraateissa. Myös työeläkevakuutusyhtiö voi
kuulua konglomeraattiin. Tästä syystä onkin
tärkeää varmistaa myös hallinnon
tasolla, että eläkevakuutusyhtiö voi
toimia itsenäisesti ryhmittymässä ja
etteivät ryhmittymään kuuluvien muiden
yritysten riskit tule eläkevakuutusyhtiön kannettavaksi.
Yhtiön johdon tiukentuneet vaatimukset eivät estä sitä, etteikö työeläkevakuutusyhtiö
voisi
jatkossakin käyttää muita vakuutusyhtiöitä tai
muita yrityksiä asiakaspalvelussa.
Asiantuntemuksen ja julkisuuden lisääminen
Hallituksen jäseniltä ja toimitusjohtajalta
edellytettäisiin lakiehdotuksen 9 d §:n mukaan
hyvää työeläkevakuutustoiminnan
tuntemusta. Hallituksessa olisi myös oltava hyvää sijoitustoiminnan
asiantuntemusta. Nämä vaatimukset merkitsevät
käytännössä pätevyystason
nostamista hallituksen jäseniä valittaessa.
Talousvaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota
tiukentuneiden pätevyysvaatimusten erityisesti pienille
yhtiöille aiheuttamaan ongelmaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta
pitää vaatimusten tiukentamista asianmukaisena
ottaen huomioon, että hallitus on samanaikaisesti antanut
esitykset (HE 77/2006 vp ja HE 79/2006 vp), joihin
sisältyvät ehdotukset mahdollistavat työeläkevarojen
sijoitustoiminnan riskillisyyden kasvattamisen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta
pitää tärkeänä, että sijoitustoiminnan
monipuolistuessa ja riskinoton lisääntyessä hallituksen
asiantuntemusta ehdotetulla tavalla vahvistetaan. Pätevyysvaatimusten
tiukentuminen edellyttää eläkeyhtiöiltä lisäpanostuksia
koulutustoimintaan. Tämä tehtävä tulee
olemaan vaativa erityisesti pienille yhtiöille.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää hyvänä lakiin
ehdotettua säännöstä, että työeläkeyhtiöiden
on annettava Vakuutusvalvontaviraston määräämällä tavalla
tietoja asiakashankintaan ja muuhun markkinointiin käytetyistä varoista.
Samoin olisi julkistamista varten annettava tiedot huomattavista
tai poikkeuksellisista liiketoimista yhtiön ja sen asiakkaiden
välillä. Työeläkevakuutusyhtiöiden
toiminnan suuren taloudellisen merkityksen vuoksi sosiaali- ja terveysvaliokunta
pitää tärkeänä, että liiketoimintaa
koskevien tietojen julkisuus turvataan lainsäädännöllä. Muun
muassa yhtiöiden tekemät kaupat asiakashankinnan
yhteydessä on tärkeää julkistaa.
Muita huomioita
Asian käsittelyn yhteydessä on valiokunnan huomiota kiinnitetty tilanteeseen,
jossa
työnantajakohtaisia lyhytaikaisissa työsuhteissa
olevien työntekijöiden eläkelain (LEL)
mukaisia vakuutuskantoja haluttaisiin siirtää eräästä keskinäisestä eläkevakuutusyhtiöstä
eläkekassaan. Talousvaliokunta
on lausunnossaan sääntelyn kilpailuvaikutuksiin
viitaten katsonut, että ehdotetun sääntelyn
vaikutukset tämänkaltaisiin tilanteisiin tulee
selvittää.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että nyt ehdotettuun
sääntelyyn ei sisälly työnantajakohtaisen
vakuutuskannan luovuttamista koskevien säännösten
muutoksia eikä ehdotuksilla ole vaikutusta vakuutuskannan
siirtoihin tai niiden yhteydessä siirtyvään
toimintapääomaan. Valiokunta katsoo, että LEL-vakuutuskannan
samoin kuin taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien
työntekijäin eläkelain (TaEL) mukaisen vakuutuskannan
siirtoa koskevat kysymykset ja sääntelyä koskevat
muutostarpeet on selvitettävä erikseen. Valiokunta
pitää sinänsä tärkeänä, että siirtomahdollisuudet
mahdollisimman kattavasti turvataan.
Talousvaliokunta on kiinnittänyt lausunnossaan huomiota
muiltakin osin eläkelaitosten kilpailuolosuhteisiin. Sosiaali-
ja terveysvaliokunta viittaa tältä osin
sosiaali- ja terveysministeriössä meneillään
olevaan lakisääteisen työeläkejärjestelmän
kilpailuolosuhteita koskevaan selvitystyöhön,
joka on tarkoitus saattaa loppuun vielä kuluvan vuoden
aikana. Selvityksen pohjalta on tarkoitus esittää mahdolliset
lainsäädäntömuutokset ja muut
toimenpiteet kilpailuolosuhteiden parantamiseksi.
Yksityiskohtaiset perustelut
1 §.
Pykälän 3 momentin luetteloon niistä vakuutusyhtiölain
säännöksistä, joita ei sovelleta työeläkevakuutusyhtiöihin,
ehdotetaan tehtäväksi tekniset korjaukset
siten, että vakuutusyhtiölain 2 luvun
5 §:n 5 momentin sijasta viitataan 4
momenttiin ja viittaus 7
luvun 5 §:ään lisätään
luetteloon. Hallituksen esityksessä HE 79/2006
vp ehdotetaan myös tehtäväksi muutoksia
3 momentin luetteloon. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena
näiden kahden ehdotuksen yhdistämistä siten,
että pykälämuutos poistetaan hallituksen
esityksestä HE 79/2006 vp ja muutos lisätään
tähän lakiehdotukseen.
9 a, 9 b, 9 c, 9 d ja 10 §.
Valiokunta ehdottaa pykäliin terminologiaan
liittyvää selvennystä siten, että henkilövalintojen
tekeminen ilmaistaisiin nimittämisen sijasta valitsemisena
voimassaolevan työeläkeyhtiöistä annetun
lain mukaisesti.
30 §.
Pykälän uuden 3 momentin mukaan työeläkevakuutusyhtiön
on Vakuutusvalvontaviraston määrämällä tavalla
ilmoitettava virastolle huomattavat ja poikkeukselliset liiketoimet,
jotka se on tehnyt hankkiakseen asiakkaita tai muuten markkinoidakseen
taikka jotka se on tehnyt asiakkaiden kanssa. Hallituksen esityksen
tarkoituksena on ollut saattaa nämä tiedot julkisiksi
viipymättä. Jotta ei synny epäselvyyttä tietojen
julkisuudesta, valiokunta ehdottaa momenttiin lisäystä,
jonka mukaan virastolle tehdyistä ilmoituksista on kaikilla
oikeus saada tieto.