SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 29/2014 vp

StVM 29/2014 vp - HE 186/2014 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 21 päivänä lokakuuta 2014 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle (HE 186/2014 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitussihteeri Heidi Manns-Haatanen, sosiaali- ja terveysministeriö

poliisitarkastaja Anna-Kaisa Heinämäki, sisäministeriö

ylitarkastaja Marita Raassina, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira)

yksikön päällikkö Päivi Lindberg, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

ylitarkastaja Marja-Leena Stenroos, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

lakimies Maria Porko, Suomen Kuntaliitto

toimitusjohtaja Ritva Karinsalo, Ensi- ja turvakotien liitto

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle. Turvakotipalvelun tuottajalle voitaisiin myöntää valtion talousarvion puitteissa korvausta toimintaan, jonka tarkoituksena on erityisesti lähisuhdeväkivallan kohteena olevan henkilön ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin sekä toimintakyvyn ylläpitäminen.

Esityksen tarkoituksena on varmistaa turvakotipalvelun tuottamisen rahoitus niin, että turvakotipalvelu olisi jokaisen sitä tarvitsevan saatavilla asuinpaikasta riippumatta.

Turvakotitoiminnan rahoituksen yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluisivat sosiaali- ja terveysministeriölle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtisi valtion varoista maksettavan korvauksen valmisteluun, korvauksen maksatukseen ja korvauksen käytön valvontaan liittyvistä tehtävistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekisi turvakotipalvelun tuottajien kanssa sopimuksen viideksi vuodeksi ehdollisena niin, että valtion varoista maksettavan korvauksen määrä vahvistettaisiin vuosittain. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaisi turvakotipalvelun tuottajille jaettavan vuotuisen korvauksen määrän.

Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Turvakotitoiminnan lakisääteistäminen

Hallituksen esitys liittyy pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoon. Rakennepoliittisen ohjelman yksi tavoite on vähentää kuntien tehtäviä ja turvakotipalvelujen siirtäminen valtion vastuulle on yksi näistä kuntien tehtäviä vähentävistä toimista. Toisaalta esityksen taustalla on Suomen pyrkimys ratifioida Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva yleissopimus nk. Istanbulin sopimus. Sopimus velvoittaa osapuolia ryhtymään tarvittaviin lainsäädäntö- ja muihin toimiin asianmukaisten, helposti saavutettavien turvakotien perustamiseksi riittävässä määrin. Lakiehdotus tukee tavoitetta sopimuksen ratifionnista.

Valiokunta pitää kannatettavana turvakotipalvelun saattamista valtion järjestämisvastuulla olevaksi lakisääteiseksi palveluksi. Toistaiseksi turvakotipalvelujen järjestämisvastuusta ovat puuttuneet säädökset ja kunnat ovat tarjonneet turvakotipalveluja yleisen sosiaalipalveluja koskevan järjestämisvastuun nojalla. Turvakotipalvelujen saatavuus on kuitenkin ollut sattumanvaraista ja palveluja tarvitsevat ovat olleet eriarvoisessa asemassa. Nykyinen, yksittäiseen asiakkuuteen perustuva maksusitoumuskäytäntö, on luonut jatkuvan epävarmuuden myös turvakotien ylläpitoon ja taloudenhoitoon.

Valiokunta pitää tärkeänä, että turvakotitoimintaa nyt vahvistetaan säätämällä järjestämisvastuusta ja yhdenmukaistamalla palvelujen sisältöä. Erittäin merkittävää uudistuksessa on, että asiakkaalle turvakotipalvelu on aina maksutonta. Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen hyväksymistä jäljempänä esitetyin täsmennyksin.

Turvakotitoiminnan sisältö

Sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus ja turvakotien rahoitusta koskeva laki täydentävät toisiaan. Sosiaalihuoltolain mukaan lähisuhde- ja perheväkivalta on yksi tekijä, joka kunnan pitää ottaa huomioon ennalta ehkäisevässä työssä ja myös auttaa väkivallan kohteeksi joutunutta. Turvakoteja koskevan lakiehdotuksen mukaan akuutin kriisiavun antaminen otetaan valtion kustantamaksi toiminnaksi, jonka kunta voi järjestää itse tai ohjata asiakkaan muuhun turvakotiin.

Turvakodin tarjoama kriisiapu on tarkoitettu lyhytaikaiseksi avuksi. Kriisiavun tai akuutin tilanteen kesto on aina yksilöllinen. Välitön kriisiapu ei sisällä esimerkiksi sitä, että asiakas on väkivallan seurauksena jäänyt asunnottomaksi ja ainoastaan asunnottomuuden vuoksi olisi turvakodissa. Muu turvallinen paikka voi olla turva-asunto tai turvaliikkeiden tarjoamat turvatalot. Asunnon tarjoaminen lähisuhde- ja perheväkivallan asiakkaalle, ei kuitenkaan ole turvakotipalvelua ja tällaisessa tilanteessa mahdollisen turvakodissa asumisen kustantaa kunta sosiaalihuoltolain mukaisesti.

Turvakotijakson jälkeen asiakkaalle ja hänen alaikäisille lapsilleen on tarvittaessa tarjottava sosiaalihuoltolain mukaista tukea psyykkisten ongelmien tai niiden syvenemisen ehkäisemiseksi. Avohuollon palvelut ovat kunnan normaalia sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja kunnan velvoite avohuoltona tehtävien toimenpiteiden hoitamiseen tulee sosiaalihuoltolaista. Valiokunta tähdentää, että turvakodissa vietetyn kriisijakson jälkeen tarvitaan usein pitkäkestoisiakin jälkihuollon palveluja, jotka myös edellyttävät väkivaltatyön erityisosaamista. Turvakodin ja kunnan järjestämisvastuulla olevien avopalveluiden saumaton yhteistyö on edellytys väkivaltaa kokeneiden avun järjestämisessä.

Koska turvakotitoiminta on Suomessa perinteisesti ollut vahvasti sidoksissa lastensuojeluun, ovat turvakotipalvelut olleet suunnattuja ensisijaisesti lapsiperheille. Tämä on joissain paikoin hankaloittanut myös poliisiviranomaisten mahdollisuuksia ohjata väkivaltaa kokeneita tai väkivallan uhan alla eläviä, kuten esimerkiksi kaltoin kohdeltuja ikäihmisiä, tarvitsemansa avun piiriin. Valiokunta pitää hyvänä, että lakiehdotuksen 6 § määrittelee turvakotipalvelujen käyttäjäryhmän tavalla, joka takaa pääsyn turvakotiin sekä yksin tuleville niin naisille kuin miehille, että lasten kanssa tuleville aikuisille. Tämä on tärkeää myös maahanmuuttajien avun tarpeeseen vastaamiseksi. Valiokunta pitää merkittävänä, että turvakotiin pääsee ilman lähetettä, oma-aloitteisesti tai jonkin viranomaisen tai kenen tahansa turvakotitarpeen huomanneen ohjaamana.

Turvakotitoiminnan järjestäminen

Turvakotitoiminnan järjestämisvastuun siirtyessä valtiolle, tulee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtimaan turvakotitoiminnan järjestämisestä tekemällä sopimukset turvakotipalveluja tuottavien kanssa. Palveluntuottajina lakiehdotuksen mukaan voisivat toimia käytännössä ne tahot, jotka nykytilanteessakin, eli kunnat ja yksityiset palveluntuottajat samoilla kriteereillä. Valtion korvausta saaviksi palveluntuottajiksi valitaan kuitenkin vain ne, jotka täyttäisivät laissa säädetyt perusedellytykset. Valinnan tekee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Turvakotipalvelujen kansalliset laatusuositukset toimivat esityksen mukaan lähtökohtana edellytysten arvioinnissa ja tärkeimmät näistä olisi tarkoitus nostaa asetustasolle.

Esityksen perustelujen mukaan kustannustehokkaimpana turvakotina pidetään turvakotia, jonka perhepaikkamäärä olisi vähintään 7 perhepaikkaa. Koska Suomessa toimii myös pieniä turvakoteja, turvakotien koon kehittämiseksi esitetään 2—3 vuoden siirtymäaikaa. Itä-Suomessa meneillään olevassa kokeilussa tarkoituksena on löytää turvakotimalli alueille, jossa etäisyydet ovat pitkät. Tarkoitus on, että pienemmät turvakodit voisivat olla isompaan alueelliseen keskusturvakotiin kuuluvia etäyksiköitä. Etäturvakodista sovitaan THL:n ja keskusturvakodin välisessä sopimuksessa.

Valiokunta pitää tarpeellisena, että turvakotipalvelujen alueellisen saatavuuden varmistamiseksi pieniä turvakotiyksiköitä toimii tulevaisuudessakin. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena esityksen perusteluissa kuvattua pyrkimystä sijoittaa etäyksikkö jonkun muun palvelun yhteyteen siten, että käytettävissä on kriisityöhön erikoistunutta henkilökuntaa. Valiokunta kiinnittää huomiota myös tarpeeseen kouluttaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä kriisiapuun.

Turvakotitoiminnan rahoitus

Valiokunta korostaa, että turvakotipalvelujen saatavuuden turvaaminen lähipalveluna edellyttää turvakotiverkoston laajentamista ja paikkamäärän kasvattamista. Tällä hetkellä Suomessa toimii 20 turvakotia, joissa on yhteensä 120 perhepaikkaa. Paikkamäärä ei vielä ole lähelläkään Istanbulin sopimuksen velvoitetta. Jotta turvakotipalvelut turvattaisiin Euroopan neuvoston suosittelemalla tavalla, tulisi Suomessa paikkoja olla yhteensä noin 530.

Hallitus on varannut vuoden 2015 budjettiin turvakotitoimintaan varoja 8 milj euroa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rahamäärä on liian vähäinen takaamaan turvakotitoiminnan jatkumista edes nykyisessä laajuudessaan. Rahoituksen tarve selkiytyy lainsäädäntöä toimeenpantaessa, mutta nykyisen laajuisen toiminnan ylläpitoon tarvitaan valiokunnalle esitetyn arvion mukaan vuositasolla noin 11,5 milj euroa.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus varautuu jo ensi vuoden aikana lisäbudjetilla lisäämään rahaa turvakotitoimintaan. Määrärahan lisäys on välttämätöntä saada myös valtiontalouden kehyksiin, jotta sopimuksen solmivat palveluntuottajat voisivat kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti. Valiokunta huomauttaa, että vaikka maksettavat korvaukset sidotaan vuotuiseen valtion talousarviossa olevaan euromäärään, määrärahan pienentäminen niin, että toiminta ei voisi vastata kriisiavun tarpeeseen tai korvaus ei vastaisi kustannuksia, olisi vastoin lain tarkoitusta.

Toimeenpano ja seuranta

Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Lain toimeenpanoon jäävä aika on erittäin lyhyt, minkä vuoksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ei ehdi valmistella palveluntuottajien kanssa tehtäviä sopimuksia lain voimaantuloon mennessä. Valiokunta pitää ensiarvoisena, että nykyinen turvakotitoiminta jatkuu häiriöttömästi ja kunnat antavat maksusitoumuksia turvakotipalvelua tarvitseville asiakkaille, vaikka kunnat eivät enää vuoden alusta alkaen vastaa kriisipalvelusta. Valiokunta huomauttaa lisäksi, että THL:lle on tarpeen turvata riittävät resurssit uuden tehtävän hoitamiseen.

Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen voimaantulosäännöksen tarkentamista niin, että kunnille voidaan korvata takaisin niiden turvakotipalvelun akuuttiin kriisihoitoon käyttämät varat vuoden 2015 alusta enintään 30.6.2015 asti, johon mennessä turvakotipalvelun tuottamista koskevat sopimukset on saatu solmituiksi. Tarkoitus on, että sopimukset tehdään viideksi vuodeksi kerrallaan, jotta toiminnan suunnittelu on vakaampaa ja samalla voidaan vähentää byrokratiaa, kun ei ole tarvetta vuosittain käydä läpi arviointia turvakodin kelpoisuudesta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että lain toimeenpanoa seurataan ja turvakotitoiminnan järjestämisvastuun ja rahoituksen toimivuutta arvioidaan. Arvioinnissa on syytä tarkastella myös kriisiavun toimivuutta suhteessa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus).

Yksityiskohtaiset perustelut

5 §. Turvakotipalvelu.

Pykälän 2 momentin mukaan turvakotijakson tarpeellisuudesta ja sen pituudesta päättää turvakodin johtaja yhdessä lähisuhde- ja perheväkivaltaan erikoistuneen turvakodin henkilöstön kanssa. Valiokunta ehdottaa, että turvakodin johtajan sijasta arvion tekijäksi määritellään turvakodin vastuuhenkilö.

8 §. Turvakotipalvelun tuottamiselle asetetut vaatimukset.

Pykälän 1—3 momentissa säädetään turvakotipalvelun tuottajaksi hyväksymisen edellytyksistä, muun muassa henkilöstön koulutusvaatimuksista. Valiokunta ehdottaa, että 4 momentin asetuksenantovaltuus määritellään siten, että valtioneuvostolla on mahdollisuus säätää asetuksella tarkemmin palvelun tuottamiselle asetettavista edellytyksistä.

10 §. Valtion varoista maksettava korvaus ja sen määräytyminen.

Pykälän 1 ja 2 momentin mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sopii vuosittain turvakotipalvelujen tuottajien kanssa korvauksen suuruudesta valtion talousarvioon otetun määrärahan puitteissa sekä jakaa korvauksen ennakkona palvelun tuottajille.

Pykälän 3 momentissa säädetään korvauksen jaon perusteista. Valiokunta ehdottaa, että perusteita muutetaan siten, että jaossa toimialueen pinta-alan ja poliisille tehtyjen perheväkivaltailmoitusten määrän sijasta otetaan huomioon turvakodin toimialueen asukasluku, turvakotipalvelujen kustannukset varainhoitovuotta edeltäneeltä vuodelta sekä palvelun tuottajan kuluvan tilikauden ja talousarvioehdotuksen tiedot. Toimialueen asukasluvulla on merkitystä perhepaikkojen alueellisen määrän mitoituksessa ja odotettavissa olevaan turvakodin käyttöön. Turvakotipalvelujen kustannusten perusteella lasketaan yhden perhepaikan hinta.

Valiokunta ehdottaa pykälään uutta 4 momenttia, jossa säädetään siitä, miten uuden turvakotipalvelun tuottajan kustannusten korvaus määräytyy, kun aiempia tilinpäätöstietoja ei ole saatavissa. Tulevaa toiminta tarkastellaan samaa suuruusluokkaa oleviin turvakoteihin verraten ja lasketaan keskiarvotieto näistä tiedoista kustannusarvioksi sekä tarkastellaan palvelun tuottajan talousarvion tietoja tulevalle vuodelle. Muutoin uudelta palvelun tuottajalta kerätään samat taustatiedot kuin muiltakin.

Valiokunta ehdottaa, että 5 momentiksi siirtyvässä 4 momentissa oleva asetuksenantovaltuus muotoillaan mahdollisuudeksi säätää korvauksen määräytymisperusteiden painoarvoista ja korvauksen jakamisesta valtioneuvoston asetuksella.

11§. Korvauksen käyttöä koskeva selvitys, korvauksen palauttaminen ja uudelleen jakaminen.

Valiokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentissa olevaa velvoitetta antaa THL:lle tietoja korvauksen käytöstä täsmennetään koskemaan edellistä varainhoitovuotta.

12 §. Yleinen johto, ohjaus ja valvonta.

Valiokunta ehdottaa, että pykälän 2 momentissa määritellään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimivan turvakotitoiminnan toimeenpanon koordinoijana ja toimintakäytäntöjen ohjaajana sekä ohjeistuksen laatijana. Laitos vastaa turvakotitoiminnan valtakunnallistamisesta, sen sijaan lähisuhdeväkivalta-asiat kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön osalta sosiaali- ja terveysministeriölle.

Valiokunta ehdottaa, että turvakotitoiminnan valvontaa koskevat säännökset erotetaan selvyyden vuoksi 2 momentista omaksi 3 momentiksi. Lainsäädännöllä ei ole ollut tarkoitusta muuttaa valvonta- ja lupakäytäntöjä siitä, mitä ne nyt ovat. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto sekä aluehallintovirastot toimivat turvakotitoiminnan valvojina toimialueellaan. Turvakotitoiminnan valvontaan sovelletaan kunnan tuottaman turvakotitoiminnan osalta sosiaalihuoltolain (710/1982) 55 ja 56 §:n sekä yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajan osalta yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) säännöksiä.

15§. Siirtymäsäännökset.

Valiokunta ehdottaa lakiin lisättäväksi uuden pykälän siirtymäsäännöksistä, koska THL ei ehdi ennen lain voimaantuloa solmimaan palveluntuottajien kanssa 9 §:ssä tarkoitettuja sopimuksia. THL tekee turvakotitoiminnan tuottajan kanssa sopimuksen turvakotipalvelujen tuottamisesta sekä korvauksen suuruudesta 30. päivään kesäkuuta 2015 mennessä.

Pykälän 2 momentin mukaan THL korvaa kunnille akuutin kriisihoidon korvaamiseen turvakodissa lähisuhde- ja perheväkivallan vuoksi käytetyt kustannukset tämän lain mukaisesti lain voimaantultua kuitenkin enintään kunkin turvakodin 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen voimaantuloon tai 30.6.2015 asti. Kunnat hakevat korvausta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta 15. päivään elokuuta 2015 mennessä. Hakemuksesta tulee käydä ilmi hakijan nimi, mikä turvakoti on kyseessä, kyseessä olevan kunnan asiakasmäärät turvakodeissa ja turvakodeissa vietetty aika ja maksujen suuruudet.

Pykälän 3 momentin mukaan turvakotipalvelun tuottajan tulee ilmoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle vastaavia tietoja viimeistään sopimuksen solmimiseen mennessä. Tietoa tarvitaan kunnittain asiakasmääristä, korvauksista ja asiakkaiden oleskeluajoista. Tietojen perusteella vastaava summa vähennetään turvakotipalvelun tuottamiselle maksettavasta ennakkokorvauksesta.

Pykälään 4 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos maksaa sopimuksiin perustuvat korvaukset turvakotipalveluntuottajille viimeistään 30. päivänä kesäkuuta 2015 mennessä. Kunnille tulevat korvaukset on maksettava 15. päivään syyskuuta 2015 mennessä.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset) ja

että hyväksytään yksi lausuma (Valiokunnan lausumaehdotus).

Valiokunnan muutosehdotukset

Laki

valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1—4 §

(Kuten HE)

5 §

Turvakotipalvelu

(1 mom. kuten HE)

Turvakodin vastuuhenkilö arvioi kriisityöhön erikoistuneen henkilöstönsä kanssa turvakotijakson pituuden.

(3 mom. kuten HE)

6 ja 7 §

(Kuten HE)

8 §

Turvakotipalvelun tuottamiselle asetettavat edellytykset

(1—3 mom. kuten HE)

Turvakotipalvelun tuottamiselle asetettavista edellytyksistä voidaan säätään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

9 §

(Kuten HE)

10 §

Valtion varoista maksettava korvaus ja sen määräytyminen

(1 ja 2 mom. kuten HE)

Jaon perusteina otetaan huomioon turvakotipalvelun tuottajan toimialueen asukasluku ja turvakotipalvelujen kustannukset varainhoitovuotta edeltäneeltä vuodelta sekä turvakotipalvelutuottajan kuluvan tilikauden että tulevan vuoden talousarvioehdotusten tiedot.

Sopimusta solmittaessa uuden turvakotipalveluntuottajan kanssa, sovelletaan palveluntuottajaan muiden samaa suuruusluokkaa olevien turvakotipalveluntuottajien tilinpäätöstiedoista laskettuja keskiarvoja ja uuden palvelutuottajan talousarvioehdotuksen tietoja tulevaksi vuodeksi. Muutoin palveluntuottajalta kerätään samoja taustatietoja kuin muiltakin. Kaikkien turvakotipalvelua tuottavien tiedot käsitellään samoin periaattein. (Uusi 4 mom.)

Valtion varoista maksettavan korvauksen määräytymisperusteiden painoarvoista ja korvauksen jakamisesta voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

11 §

Korvauksen käyttöä koskeva selvitys, korvauksen palauttaminen ja uudelleen jakaminen

Turvakotipalvelun tuottaja antaa vuosittain Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle edellistä varainhoitovuotta koskevan selvityksen turvakotipalvelun tuottamissopimuksen toimeenpanosta aiheutuneista kustannuksista. Selvitys koskee ennakolta valtion varoista jaetun korvauksen käyttöä, sen ylittämistä tai käyttämättä jäämistä. Selvityksessä voidaan samalla hakea ennakkoon maksetun korvauksen täydennystä.

(2 ja 3 mom. kuten HE)

12 §

Yleinen johto, ohjaus ja valvonta

(1 mom. kuten HE)

Turvakotitoiminnan valtakunnallisen toiminnan koordinointi ja ohjaus kuuluvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. (Poist.)

Turvakotitoimintaa valvovat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto sekä aluehallintovirastot toimialueellaan. Turvakotitoiminnan valvontaan sovelletaan kunnan tuottaman turvakotitoiminnan osalta sosiaalihuoltolain (710/1982) 55 ja 56 §:ä sekä yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajan osalta yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) säännöksiä. (Uusi)

13 §

(Kuten HE)

14 §

Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

15 § (Uusi)

Siirtymäsäännökset

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee turvakotitoiminnan tuottajan kanssa 9 §:ssä tarkoitetun sopimuksen turvakotitoiminnan tuottamisesta sekä korvauksen suuruudesta 30. päivään kesäkuuta 2015 mennessä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos korvaa kunnille akuutin kriisihoidon korvaamiseen turvakodissa lähisuhde- ja perheväkivallan vuoksi käytetyt kustannukset tämän lain mukaisesti lain voimaantultua kuitenkin enintään kunkin turvakodin 2 momentissa tarkoitetun sopimuksen voimaantuloon tai 30.6.2015 asti. Kunnat hakevat korvausta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta 15. päivään elokuuta 2015 mennessä. Hakemuksesta tulee käydä ilmi hakijan nimi, mikä turvakoti on kyseessä, kyseessä olevan kunnan asiakasmäärät turvakodeissa ja turvakodeissa vietetty aika ja maksujen suuruudet.

Turvakotipalvelun tuottajan tulee ilmoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle vastaavia tietoja viimeistään sopimuksen solmimiseen mennessä. Tietoa tarvitaan kunnittain asiakasmääristä, korvauksista ja asiakkaiden oleskeluajoista. Tietojen perusteella vastaava summa vähennetään turvakotipalvelun tuottamiselle maksettavasta ennakkokorvauksesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos maksaa sopimuksiin perustuvat korvaukset turvakotipalveluntuottajille viimeistään 30. päivänä kesäkuuta 2015 mennessä. Kunnille tulevat korvaukset on maksettava 15. päivään syyskuuta 2015 mennessä.

_______________

Valiokunnan lausumaehdotus

Valiokunta edellyttää, että lain toimeenpanoa seurataan ja turvakotitoiminnan järjestämisvastuun ja rahoituksen toimivuutta arvioidaan. Arvioinnissa on syytä tarkastella myös kriisiavun toimivuutta suhteessa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään.

Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2014

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Juha Rehula /kesk
  • vpj. Anneli Kiljunen /sd
  • jäs. Outi Alanko-Kahiluoto /vihr
  • Johanna Jurva /ps
  • Merja Kuusisto /sd
  • Sanna Lauslahti /kok
  • Merja Mäkisalo-Ropponen /sd
  • Lasse Männistö /kok
  • Hanna Mäntylä /ps
  • Mikael Palola /kok
  • Terhi Peltokorpi /kesk
  • Sari Sarkomaa /kok
  • Hanna Tainio /sd
  • Anu Vehviläinen /kesk
  • Erkki Virtanen /vas

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Eila Mäkipää

​​​​