Yleisperustelut

Yleistä

Esityksen tavoitteena on mahdollistaa tarkkailulähetteiden laatiminen niin, että hoidon tarpeessa olevien henkilöiden pääsy hoitoon turvataan ottaen huomioon terveydenhuollon palvelujen erilaiset järjestämis- ja tuottamistavat. Samalla huolehditaan potilaiden muiden perusoikeuksien mahdollisimman täysimääräisestä toteutumisesta. Lakiehdotuksessa selkeytetään lääkäreiden vastuuta julkisen vallan käytössä.

Tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon määrääminen edellyttää neljässä vaiheessa tehtyä lääkärin arviointia henkilön tilasta ja hoitoon määräämisen edellytysten täyttymisestä. Potilaasta on laadittava tarkkailulähete, hänet on otettava sairaalaan tarkkailuun, tarkkailun perusteella on laadittava lausunto ja päätös hoitoon määräämisestä. Hoitoon määräämistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Lakiehdotuksen mukaan tarkkailulähetteen laatiminen ei enää jatkossa edellytä lääkärin olevan virkasuhteinen vaan myös työsuhteinen lääkäri tai esimerkiksi yksityisvastaanottoa pitävä psykiatri voi laatia tarkkailulähetteen.

Esityksessä ehdotetaan potilaan oikeusturvan parantamista siten, että hän voi pyynnöstä saada hoitavan sairaalan ulkopuolisen lääkärin arvion siitä, täyttyvätkö tahdosta riippumattoman hoidon jatkamisen edellytykset. Potilas voisi myös omalla kustannuksellaan pyytää arvion itse valitsemaltaan lääkäriltä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää ehdotettuja muutoksia perusteltuina ja puoltaa niiden hyväksymistä jäljempänä esitetyin täsmennyksin. Valiokunta toteaa, että valmisteilla oleva laaja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus edellyttää myös mielenterveyslain uudistamistarpeiden arviointia. Valiokunta pitää tärkeänä, että arviointi ja tarvittava mielenterveyslain uudistus tehdään mahdollisimman pian palvelurakenneuudistuksen jälkeen.

Tarkkailuun lähettäminen

Tarkkailulähetteellä tarkoitetaan lääkärin allekirjoittamaa lausuntoa potilaan tahdosta riippumattoman hoidon tarpeesta. Tarkkailulähetteen laatiminen on ensimmäinen osa monivaiheista menettelyä, joka voi johtaa potilaan lähettämiseen sairaalaan, tarkkailuun ottamiseen, tarkkailulausunnon antamiseen ja tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämiseen.

Perustuslakivaliokunta katsoi lausunnossaan, että tarkkailulähetteen laatimisessa on kysymys lääketieteellisen hoidon arvioinnin ohella myös julkisen hallintotehtävän hoitamisesta. Perustuslakivaliokunta katsoi kuitenkin, ettei tarkkailulähetteen laatimisella ole sellaisia oikeusvaikutuksia, että muulle kuin virkasuhteiselle lääkärille annettavaa toimivaltaa voitaisiin pitää merkittävän julkisen vallan käyttönä. Lausunnon mukaan sääntely täyttää muiltakin osin perustuslain 124 §:n edellytykset hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää lakiehdotusta tarkoituksenmukaisena ja ehdottaa 9 a §:n täsmentämistä sen selkeyttämiseksi, että tarkkailulähetteen laatimisoikeus on sekä julkisen että yksityisen terveydenhuollon palveluksessa olevalla laillistetulla lääkärillä.

Lakiehdotuksen mukaan tarkkailulähetteen voi terveyskeskuksessa laatia myös virkasuhteinen lääketieteen opiskelija, joka voi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen perusteella toimia tilapäisesti lääkärin tehtävässä laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena. Ehdotetun 9 a §:n perusteella muun kuin virkasuhteisen lääkärin on oltava laillistettu lääkäri. Ottaen huomioon tarkkailulähetteen laatimiseen liittyvät perusoikeusnäkökohdat, valiokunta katsoo, että mielenterveyslain kokonaisuudistuksen yhteydessä on vielä arvioitava, voiko tarkkailulähetteen laatijana toimia myös yksityisessä terveydenhuollon toimintayksikössä lääkärinä tilapäisesti toimiva lääketieteen opiskelija. Tämä yhdenmukaistaisi lääkärintoimen harjoittajien oikeutta tarkkailulähetteen laatimiseen ja selkeyttäisi tilannetta terveyskeskuksissa.

Virka-apu ja tarkkailuun ottaminen

Perustuslakivaliokunta piti lausunnossaan selvänä, että kaikki ne ratkaisut, joilla olennaisesti puututaan perustuslain 7 §:ssä tarkoitettuun henkilökohtaiseen vapauteen tai koskemattomuuteen (esim. tarkkailuun ottaminen, hoitoon määrääminen ja virka-avun pyytäminen) sisältävät merkittävän julkisen vallan käyttöä. Tällaisia tehtäviä voidaan perustuslain 124 §:n mukaan antaa vain viranomaisille.

Perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että sääntely mahdollistaa tilanteen, jossa virkasuhteinen lääkäri ei ole vielä henkilökohtaisesti tutkinut potilasta siinä vaiheessa, kun hänet noudetaan, viime kädessä poliisin virka-apua käyttäen, terveyskeskukseen tai sairaalaan. Perustuslakivaliokunta piti tärkeänä huolehtia siitä, että virkasuhteisella lääkärillä on virka-apupyynnöstä päättäessään myös tosiasialliset mahdollisuudet varmistua hoidon tarpeen edellytysten täyttymisestä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tärkeänä, että tahdosta riippumattoman hoidon tarpeessa oleva henkilö saa tarvitsemansa hoidon mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti. Terveydenhuollon palvelujärjestelmän eri osissa voi esimerkiksi syntyä tilanne, jossa potilas on psykiatrisen sairautensa vuoksi todennäköisesti vaaraksi itselleen tai muille ja jossa poliisin virka-apu henkilön kuljettamiseksi sairaalaan on tarpeen. Koska perustuslain asettamat vaatimukset henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen puuttumiselle edellyttävät virka-avun pyytäjän olevan virkasuhteisen, on virkalääkärin tavoittamiseen oltava selkeät ja sujuvat menettelytavat. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että virka-apupyynnön tekemistä varten virkalääkäri saa välttämättömät tiedot potilaasta. Lainsäädännön käytännön toimivuutta on tältä osin seurattava huolellisesti.

Perustuslakivaliokunta piti lisäksi tärkeänä, että virkasuhteinen lääkäri arvioi tarkkailulähetteen perusteella tuodun henkilön tarkkailuun ottamisen edellytykset mahdollisimman nopeasti. Sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa, että näissä tilanteissa on kyse päivystyksellistä apua tarvitsevista potilaista, jotka on tutkittava sairaalaan saapumisen jälkeen välittömästi lääketieteellisen kiireellisyysjärjestyksen mukaisesti.