Yleisperustelut
Yleistä
Esityksen tavoitteena on mahdollistaa tarkkailulähetteiden
laatiminen niin, että hoidon tarpeessa olevien henkilöiden
pääsy hoitoon turvataan ottaen huomioon terveydenhuollon
palvelujen erilaiset järjestämis- ja tuottamistavat.
Samalla huolehditaan potilaiden muiden perusoikeuksien mahdollisimman
täysimääräisestä toteutumisesta.
Lakiehdotuksessa selkeytetään lääkäreiden
vastuuta julkisen vallan käytössä.
Tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon määrääminen
edellyttää neljässä vaiheessa tehtyä lääkärin
arviointia henkilön tilasta ja hoitoon määräämisen
edellytysten täyttymisestä. Potilaasta on laadittava
tarkkailulähete, hänet on otettava sairaalaan
tarkkailuun, tarkkailun perusteella on laadittava lausunto ja päätös
hoitoon määräämisestä.
Hoitoon määräämistä koskevaan
päätökseen voi hakea muutosta valittamalla
hallinto-oikeuteen. Lakiehdotuksen mukaan tarkkailulähetteen
laatiminen ei enää jatkossa edellytä lääkärin
olevan virkasuhteinen vaan myös työsuhteinen lääkäri
tai esimerkiksi yksityisvastaanottoa pitävä psykiatri
voi laatia tarkkailulähetteen.
Esityksessä ehdotetaan potilaan oikeusturvan parantamista
siten, että hän voi pyynnöstä saada hoitavan
sairaalan ulkopuolisen lääkärin arvion siitä,
täyttyvätkö tahdosta riippumattoman hoidon
jatkamisen edellytykset. Potilas voisi myös omalla kustannuksellaan
pyytää arvion itse valitsemaltaan lääkäriltä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää ehdotettuja
muutoksia perusteltuina ja puoltaa niiden hyväksymistä jäljempänä esitetyin
täsmennyksin. Valiokunta toteaa, että valmisteilla
oleva laaja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
edellyttää myös mielenterveyslain uudistamistarpeiden
arviointia. Valiokunta pitää tärkeänä,
että arviointi ja tarvittava mielenterveyslain
uudistus tehdään mahdollisimman pian palvelurakenneuudistuksen
jälkeen.
Tarkkailuun lähettäminen
Tarkkailulähetteellä tarkoitetaan lääkärin
allekirjoittamaa lausuntoa potilaan tahdosta riippumattoman hoidon
tarpeesta. Tarkkailulähetteen laatiminen on ensimmäinen
osa monivaiheista menettelyä, joka voi johtaa potilaan
lähettämiseen sairaalaan, tarkkailuun ottamiseen,
tarkkailulausunnon antamiseen ja tahdosta riippumattomaan hoitoon
määräämiseen.
Perustuslakivaliokunta katsoi lausunnossaan, että tarkkailulähetteen
laatimisessa on kysymys lääketieteellisen hoidon
arvioinnin ohella myös julkisen hallintotehtävän
hoitamisesta. Perustuslakivaliokunta katsoi kuitenkin, ettei tarkkailulähetteen
laatimisella ole sellaisia oikeusvaikutuksia, että muulle
kuin virkasuhteiselle lääkärille annettavaa
toimivaltaa voitaisiin pitää merkittävän
julkisen vallan käyttönä. Lausunnon mukaan
sääntely täyttää muiltakin
osin perustuslain 124 §:n edellytykset hallintotehtävän
antamisesta muulle kuin viranomaiselle. Sosiaali- ja terveysvaliokunta
pitää lakiehdotusta tarkoituksenmukaisena ja ehdottaa
9 a §:n täsmentämistä sen selkeyttämiseksi,
että tarkkailulähetteen laatimisoikeus on sekä julkisen
että yksityisen terveydenhuollon palveluksessa olevalla
laillistetulla lääkärillä.
Lakiehdotuksen mukaan tarkkailulähetteen voi terveyskeskuksessa
laatia myös virkasuhteinen lääketieteen
opiskelija, joka voi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun
asetuksen perusteella toimia tilapäisesti lääkärin
tehtävässä laillistetun lääkärin
johdon ja valvonnan alaisena. Ehdotetun 9 a §:n
perusteella muun kuin virkasuhteisen lääkärin
on oltava laillistettu lääkäri. Ottaen
huomioon tarkkailulähetteen laatimiseen liittyvät
perusoikeusnäkökohdat, valiokunta katsoo, että mielenterveyslain
kokonaisuudistuksen yhteydessä on vielä arvioitava,
voiko tarkkailulähetteen laatijana toimia myös
yksityisessä terveydenhuollon toimintayksikössä lääkärinä tilapäisesti
toimiva lääketieteen opiskelija. Tämä yhdenmukaistaisi
lääkärintoimen harjoittajien oikeutta
tarkkailulähetteen laatimiseen ja selkeyttäisi
tilannetta terveyskeskuksissa.
Virka-apu ja tarkkailuun ottaminen
Perustuslakivaliokunta piti lausunnossaan selvänä,
että kaikki ne ratkaisut, joilla olennaisesti puututaan
perustuslain 7 §:ssä tarkoitettuun henkilökohtaiseen
vapauteen tai koskemattomuuteen (esim. tarkkailuun ottaminen, hoitoon
määrääminen ja virka-avun pyytäminen)
sisältävät merkittävän
julkisen vallan käyttöä. Tällaisia tehtäviä voidaan
perustuslain 124 §:n mukaan antaa vain viranomaisille.
Perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että sääntely
mahdollistaa tilanteen, jossa virkasuhteinen lääkäri
ei ole vielä henkilökohtaisesti tutkinut
potilasta siinä vaiheessa, kun hänet noudetaan,
viime kädessä poliisin virka-apua käyttäen,
terveyskeskukseen tai sairaalaan. Perustuslakivaliokunta piti tärkeänä huolehtia
siitä, että virkasuhteisella lääkärillä on virka-apupyynnöstä päättäessään
myös tosiasialliset mahdollisuudet varmistua
hoidon tarpeen edellytysten täyttymisestä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tärkeänä, että tahdosta
riippumattoman hoidon tarpeessa oleva henkilö saa tarvitsemansa
hoidon mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti. Terveydenhuollon palvelujärjestelmän
eri osissa voi esimerkiksi syntyä tilanne, jossa potilas
on psykiatrisen sairautensa vuoksi todennäköisesti
vaaraksi itselleen tai muille ja jossa poliisin virka-apu henkilön
kuljettamiseksi sairaalaan on tarpeen. Koska perustuslain asettamat
vaatimukset henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen puuttumiselle
edellyttävät virka-avun pyytäjän olevan
virkasuhteisen, on virkalääkärin tavoittamiseen
oltava selkeät ja sujuvat menettelytavat. Valiokunta pitää myös
tärkeänä, että virka-apupyynnön
tekemistä varten virkalääkäri
saa välttämättömät
tiedot potilaasta. Lainsäädännön käytännön
toimivuutta on tältä osin seurattava huolellisesti.
Perustuslakivaliokunta piti lisäksi tärkeänä, että virkasuhteinen
lääkäri arvioi tarkkailulähetteen
perusteella tuodun henkilön tarkkailuun ottamisen edellytykset
mahdollisimman nopeasti. Sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa,
että näissä tilanteissa on kyse päivystyksellistä apua tarvitsevista
potilaista, jotka on tutkittava sairaalaan saapumisen jälkeen
välittömästi lääketieteellisen
kiireellisyysjärjestyksen mukaisesti.
Yksityiskohtaiset perustelut
9 a §.
Valiokunta ehdottaa pykälään kielellisiä tarkistuksia
ja uutta 3 momenttia, jolla yleisperusteluissa esitetyistä syistä selkeytetään
sitä, että poliisin virka-apua pyytävän
lääkärin on edelleen oltava julkisessa
terveydenhuollossa toimiva virkasuhteinen lääkäri.
Pykälän 4 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi
esityksen tarkoitusta vastaavasti siten, että muu kuin
virkasuhteinen julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollossa
toimiva laillistettu lääkäri voi laatia
tarkkailulähetteen.
9 b §.
Valiokunta ehdottaa 9 b §:ssä käytetyn sairaala-käsitteen
täsmentämistä siten, että lääkäri
voi tehdä ilmoituksen hoidon tarpeessa olevasta henkilöstä terveyskeskukselle
tai muulle kunnalliselle päivystävälle
terveydenhuollon yksikölle.
12 a §.
Valiokunta ehdottaa 1 momentin täsmentämistä siten,
että sairaalan ulkopuolisella lääkärillä tarkoitetaan
hoitavan sairaalan ulkopuolista lääkäriä,
jolloin saman sairaanhoitopiirin toisessa sairaalassa
toimiva lääkäri voi arvioida
hoidon tarvetta. Pykälän 2 momentin viimeinen
virke ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana.
12 d §.
Säännöksen perusteella potilaan pyynnöstä tapahtuva
hoidon jatkamisen edellytysten arviointi voidaan säädetyissä tilanteissa
jättää tekemättä. Valiokunta
ehdottaa säännöksen täydentämistä siten,
että arvioinnin tekemättä jättämisen
peruste on kirjattava potilasasiakirjoihin.
Voimaantulosäännös.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa lakiehdotuksen voimaantulosäännöksen
muuttamista siten, että voimaantulopäivä jää vahvistamisvaiheessa
täydennettäväksi.