Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Valiokunta toteaa, että lääkekustannusten kasvu on viime vuosina ollut nopeaa ja kasvu näyttää jatkuvan. Toisaalta nykyaikainen ja tarkoituksenmukainen lääkehoito voi hillitä muiden terveydenhoitomenojen kasvua. Kustannusten kasvua voidaan pyrkiä hillitsemään kouluttamalla lääkärikuntaa ja edistämällä rationaalista lääkkeenkäyttöä osana kansallisia hoitosuosituksia. Rationaalista lääkkeenkäyttöä edistäneen Rohto-projektin vakinaistamista ehdotettiin kansallisessa terveyshankkeessa. Samalla kun projektin toiminta vakinaistuu, laajenee sen toimintakenttä merkittävästi. Tämä merkitsee myös kustannusten selvää kasvua. Tältä osin valiokunta pitää tärkeänä, että kehittämiskeskuksen toimintaa seurataan ja arvioidaan jatkossa.

Lääkehoidon kehittämiskeskus tulee tukemaan näyttöön perustuvaa terveydenhuollon toimintatapaa merkittävällä alueella, jolla nykyiset yksiköt eivät toimi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vaaraa päällekkäisyydestä muiden toimijoiden työn kanssa ei ole nähtävissä. Valiokunta on arvioinut uuden viranomaisyksikön tarpeellisuutta ja mahdollisuutta huolehtia kehittämiskeskukselle ehdotettujen tehtävien hoitamisesta olemassa olevien virastojen tehtävänä. Lääkehoidon kehittämiskeskuksen keskeisin yhteistyötaho on Lääkelaitos, jolla on kehittämiskeskuksen tarvitsemat tiedot muun muassa lääkkeiden tehosta ja turvallisuudesta. Tämän vuoksi on perusteltua, että kehittämiskeskus toimii Lääkelaitoksen yhteydessä. Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö FinOHTA kerää ja arvioi muun muassa terveydenhuollon laitteita, tarvikkeita ja leikkausmenetelmiä koskevaa tietoa. Lääkehoidon kehittämiskeskuksen ja FinOHTAn yhteistyötä tarvitaan erityisesti lääkehoidon vertaamisessa muihin hoitomenetelmiin. Valiokunta korostaa, että uuden kehittämiskeskuksen aseman tulee olla itsenäinen suhteessa eri viranomaisiin ja intressitahoihin.

Valiokunnan käsityksen mukaan kehittämiskeskuksen toiminnan edistämiseksi asetettavan neuvottelukunnan kokoonpanoon tulisi hallituksen esityksessä mainittujen viranomaisten ja järjestöjen lisäksi harkita otettavaksi terveystaloustieteellisen, käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteellisen ja viestinnän asiantuntemuksen edustajia. Valiokunta korostaa, että kehittämiskeskuksen tulee yhtenä keinona rationaalisen lääkehoidon edistämiseksi antaa informaatiota potilasjärjestöille ja hyödyntää omassa työssään näiden tietoja ja kokemuksia. Tämän vuoksi on neuvottelukuntaan valiokunnan käsityksen mukaan perusteltua ottaa myös potilasjärjestöjen edustus.