Perustelut
Hallituksen esitys iäkkäiden sosiaali- ja
terveyspalveluista (HE 240/2014 vp)
tähtää laatusuositusten mukaiseen palvelurakennemuutokseen iäkkäiden
sote-palveluissa. Tavoitteena on vähentää ympärivuorokautista
hoitoa, erityisesti laitoshoitoa, sekä lisätä avopalveluja,
kuten kotihoitoa (iäkkäälle
henkilölle pitää tehdä palveluntarveselvitys
ja avopalvelut ovat ensisijainen, laitoshoito viimesijainen keino).
THL:n arvion mukaan (13/2014) 12 prosenttia nykyisistä laitoshoidon
asukkaista voitaisiin hoitaa muulla tavoin ja 30 prosenttia tehostetun
palveluasumisen asukkaista voisi asua kotona.
Palvelurakennemuutoksella hallitus tavoittelee myös
säästöjä, jotka ovat tarpeen
huoltosuhteen heiketessä sekä heikon
taloustilanteen jatkuessa. Hallitus on arvioinut, että palvelurakennemuutos
hidastaisi iäkkäiden sote-palveluiden kustannusten
kasvua noin 300 miljoonalla eurolla vuonna 2017.
Perussuomalaisten mielestä palvelurakennemuutos ja
avopalvelujen lisääminen on hyvä asia edellyttäen,
että avopalvelut toteutetaan laadukkaasti ja niille varataan
riittävät resurssit. Perussuomalaiset myös
kannattaa siirtymistä ympärivuorokautisesta hoidosta
avopalveluihin silloin, kun se on asiakkaan tai potilaan edun mukaista. Pidämme
kuitenkin epärealistisena hallituksen oletusta ympärivuorokautisen
hoidon tarpeen vähenemisestä, ja kyseenalaistamme
rakennemuutoksen tuomat säästöt.
Ympärivuorokautisen hoidon tarve ja samalla kustannukset
saattavat päinvastoin kasvaa tulevaisuudessa. Suomi nimittäin
kuuluu niihin Euroopan maihin, joissa kaikkein iäkkäimpien osuus
väestöstä kasvaa nopeimmin (yli 85-vuotiaat).
Iäkkäimmille on tyypillistä mm. heikko toimintakyky
ja muistisairaudet, ja heidän hoitonsa toteuttaminen edellyttää usein
ympärivuorokautista turvaa, joko laitoshoitoa tai tehostettua
palveluasumista.
Hallitus on siis ajamassa erityisesti laitoshoitoa alas samalla,
kun sen tarve (tai sitä korvaavan tehostetun palveluasumisen
tarve) kasvaa. Jatkossa avopalveluiden piirissä onkin yhä huonokuntoisempia
ja iäkkäämpiä henkilöitä.
Tämä puolestaan edellyttää avopalvelujen
määrätietoista kehittämistä,
mukaan lukien kuntoutus ja erilaiset asumismuodot, kuten perhehoito. Myös
avopalvelujen määrää ja henkilökuntaa
on lisättävä. Perussuomalaiset kuitenkin
huomauttaa, että avopalvelujen kehittämisestä huolimatta
pitäisi ympärivuorokautista hoitoa tarjota riittävästi.
Hallituksen esitys toteaa lyhyesti, että laitoshoitoa
karsittaessa on tarpeen lisätä resursseja avopalveluun.
Esitys lähinnä toistaa Ikähoiva-työryhmän
lausuntoa, jonka mukaan laitospaikkojen vähentäminen
edellyttää muiden palveluiden lisäämistä ja
kehittämistä. Hallitus ei kuitenkaan ole millään
säädöksellä lisäämässä henkilökunnan
tai hoidon määrää avopalveluissa, kuten
kotihoidossa, eikä hallituksella ole konkreettisia esityksiä avohoidon
kehittämiseksi. Tämä on merkittävä puute
hallituksen esityksessä, sillä jo nyt monessa
kunnassa avopalveluiden resurssit ovat riittämättömät:
esimerkiksi inhimillisenä hoitomuotona pidetty
kotihoito on kaukana inhimillisyydestä.
Hallitus siis ei ole huomioinut kaikkein iäkkäimpien
ja huonokuntoisten määrän kasvua, eikä tee
riittäviä korvaavia toimenpiteitä vähentäessään
laitoshoitopaikkoja. Siten ympärivuorokautiseen hoitoon
pääsy vaikeutuu jatkossa. Tällöin
kaikkein varakkaimmat voivat ostaa nämä palvelut
yksityiseltä palveluntuottajalta, mutta enemmistö ei.
Hallituksen esitys johtaakin siihen, että vanhusten keskinäinen
eriarvoisuus kasvaa.
Hallituksen esityksessä myös muutetaan niitä perusteita,
joilla pääsee pitkäaikaiseen laitoshoitoon.
Nykyisin laitoshoitoa tarjotaan, mikäli sille on lääketieteelliset
perusteet tai se edistää vanhuksen arvokasta elämää ja
turvallista hoitoa (14 §). Jatkossa laitoshoitoa
tarjottaisiin joko lääketieteellisin perustein
tai asiakas- taikka potilasturvallisuuden perusteella (14 a §). (Arvokkaan
vanhuuden tukeminen säilyy edelleen laissa, pykälässä 14.)
Perussuomalaisten mielestä laitoshoidon perusteiden kiristäminen ei
saa johtaa siihen, että laitoshoitoa tarvitseva iäkäs
henkilö jää sen ulkopuolelle.
Iäkkäiden määrän
kasvaessa yhä useampi toimii omaishoitajana työnsä ohella.
Yhä useampi työikäinen onkin vaarassa
uupua, mikä voi lyhentää työuria
(juuri kun tavoittelemme niiden pidentämistä).
Lisäksi omaishoitajat saavat edelleen liian vähän
tukea kunnilta, ja alueelliset erot tuen saamisessa ovat
suuret. Perussuomalaiset vaativatkin
omaishoitajien aseman parantamista, mukaan lukien omaishoitajien
yhdenvertainen ja riittävä tuki sekä uuden omaishoitajalainsäädännön
pikainen valmistelu.
Käsillä oleva hallituksen esitys liittyy useisiin
muihin lainsäädännön uudistuksiin,
mukaan lukien sosiaalihuoltolaki, sote-järjestämislaki sekä asiakasmaksuja
koskeva lainsäädäntö. Asiakasmaksujen
osalta muutoksia on tulossa mm. kotihoidon maksusäännöksiin.
Perussuomalaisten mielestä hallituksen tulisi
tarkastella myös näiden lakien yhteisvaikutuksia,
jotta päästään esitettyihin
tavoitteisiin, kuten arvokas vanhuus.