Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Valiokunta pitää hallituksen esityksessä ehdotettua
uudistusta kokonaisuudessaan tärkeänä.
Esitykseen sisältyy monta vanhempainvapaiden monipuolistumista
merkitsevää ehdotusta, jotka edesauttavat perheen
ja työelämän yhteensovittamista ja isien
vanhemmuuden vahvistamista. Esitykseen sisältyvä uudistus,
joka mahdollistaa äitiysrahan siirtämisen isälle äidin
sairastuessa korjaa lainsäädännössä olleen
aukon, jonka korjaamistarpeeseen valiokunta on useasti kiinnittänyt
huomiota. Monikkoperheiden päivärahakauden käyttömahdollisuuksien
joustavoittaminen lisää perheiden valinnanmahdollisuuksia
ja vapaiden järjestämistä perheen tarpeiden
mukaisesti. Myös ottoisien isyysloman pidennys on kaivattu
parannus adoptioperheiden asemaan.
Osittainen vanhempainvapaa
Mahdollisuus työ- ja perhe-elämän
tyydyttävään yhteensovittamiseen on yksi
keskeisistä perheen hyvinvointia turvaavista tekijöistä ja siinä suhteessa
uudistus helpottaa lapsiperheiden arkea. Osittaisen vanhempainvapaan
toteuttaminen siten, että äiti ja isä voivat
olla samanaikaisesti osittaisella vanhempainvapaalla, on perheille
uusi keino vauvaikäisen lapsen hoidon järjestämiseen.
Järjestelyllä voi olla tasa-arvoa edistävä merkitys
paitsi vanhemmuuden jakamisessa myös työelämässä.
Osittainen vanhem-painvapaa ja osa-aikainen työssäkäynti
tarjoavat molemmille vanhemmille tilaisuuden itsenäiseen
lapsesta huolehtimiseen, ja samalla molemmilla vanhemmilla säilyy
yhteys työelämään.
Osittaisen vanhempainvapaan ja osa-aikatyön toteutumisen
edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat tekevät
vähintään kahden kuukauden ajan osa-aikatyötä.
Valiokunta pitää hyvänä, että työajan
lyhentäminen on mahdollista toteuttaa perheiden tarpeista
ja työpaikan työjärjestelyistä johtuvista
mahdollisuuksista lähtien joko päivittäistä,
viikoittaista tai jaksoittaista työaikaa lyhentämällä.
Osittaisen vanhempainrahan saaminen edellyttää,
että työaikajärjestelyt mahdollistavat
vanhemmille lapsen hoitamisen kokopäiväisesti.
Osa-aikainen työ edellyttää, että molemmat vanhemmat
tekevät siitä sopimuksen työnantajansa
kanssa. Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta on lausunnossaan
käsitellyt osittaisen vanhem-painvapaan edellyttämää sopimista
työntekijän ja työnantajan välillä,
ja tältä osin sosiaali- ja terveysvaliokunta viittaa
työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan lausuntoon ja toteaa,
että se yhtyy lausunnossa esitettyyn.
Isyysvapaan pidentäminen
Isyysvapaan laajentaminen lakiesityksen mukaisesti antaa isille
mahdollisuuden itsenäiseen kuukauden pituiseen lapsen hoitojaksoon
vanhempainrahakauden päättyessä. Isälle
myönnetään 12 päivän
pituinen lisävapaa edellyttäen, että hän
on pitänyt vanhempainrahakauden 12 viimeistä päivää vanhempainvapaata.
Ehdotetun pidennetyn isyysvapaan myötä miesten
vanhempainvapaan käytön arvioidaan yleistyvän, mikä on
myönteistä isän ja lapsen suhteen vahvistamiseksi
ja hoitovapaiden tasapuolisemman käytön edistämiseksi.
Ehdotettu isyysvapaan pidennys on perheiden erilaisten tilanteiden
kannalta melko joustamaton. Pidennys tulee pitää täsmälleen
määriteltynä aikana eikä vapaasti
perheen tarpeiden mukaan valittavana ajankohtana. Isyysvapaan käyttöön
liittyvä rajoitus saattaa käytännössä vaikuttaa
siihen, ettei isyysvapaan käyttö laajene siinä määrin
kuin olisi toivottavaa. Isyysvapaan pitäminen on ongelmallista
muun muassa niissä tilanteissa, joissa äidillä on
tarkoitus jäädä hoitovapaalle, mutta
isyysvapaan pitäminen edellyttäisi äidin
palaamista kuukaudeksi töihin.
Uudistus sinänsä toteuttaa niin kutsutun isäkuukauden,
koska se mahdollistaa isälle kuukauden pituisen itsenäisen
hoitojakson lapsen ollessa vielä vauva-ikäinen.
Valiokunta pitää uudistusta tervetulleena, mutta
katsoo, että järjestelmää olisi
pidemmällä aikavälillä kehitettävä niin,
että isällä olisi mahdollisuus itsenäiseen isäkuukauteen
tai itsenäisiin isäkuukausiin ilman sitä lisäedellytystä,
että jakso sijoittuu välittömästi
vanhempainrahakauden jatkoksi. Valiokunta pitääkin
välttämättömänä,
että pidennetyn isyysvapaan käyttöä ja
siihen liittyviä ongelmia seurataan ja järjestelmää kehitetään,
jos uudistuksen vaikutukset nyt toteutettavan mallin avulla jäävät
vähäisiksi. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokunnan
lausumaehdotus).
Valiokunta kiinnittää vielä huomiota
siihen, että pidemmällä tähtäimellä tavoitteena
on pidettävä sitä, että vanhemmuudesta
työnantajille aiheutuvat kustannukset jakautuisivat tasaisesti mies-
ja naisvaltaisten alojen kesken. Nykyisellään
kustannukset koituvat merkittävästi enemmän
naisvaltaisten alojen maksettaviksi. Esitetty vuosilomakustannusten
korvausjärjestelmän hakumenettelyn yksinkertaistaminen
on myönteinen asia, mutta sillä ei saavuteta kustannusten tasausvaikutusta.
Kustannuksia tulee jonkin verran tasaamaan ennustettu isien lisääntyvä vanhempainvapaiden
käyttö. Valiokunnan näkemyksen mukaan
jatkossa tulee edelleen valmistella uudistuksia, jotka tähtäävät
kustannusten tasaamiseen ja poistavat työmarkkinoilla olevia piiloesteitä perhevapaiden
käytöltä.
Yksityiskohtaiset perustelut
Valiokunta ehdottaa 1. lakiehdotuksen 23 a §:ään
lisättäväksi voimassaolevan 23 a §:n 2
ja 3 momentin säännökset, jotka perustelujen mukaan
on tarkoitus siirtää pykälän
4 ja 5 momentiksi.
Valiokunta ehdottaa 3. lakiehdotuksen 11 §:ään
pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten päivähoito-oikeutta
koskevaa lisäystä, jonka eduskunta on vastikään
kyseiseen lainkohtaan hyväksynyt hallituksen esityksen HE
151/2002 vp johdosta.
Valiokunnan 2. lakiehdotukseen ehdottamat muutokset ovat lakiteknisiä.