Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Valiokunta pitää hallituksen esityksessä ehdotettua uudistusta kokonaisuudessaan tärkeänä. Esitykseen sisältyy monta vanhempainvapaiden monipuolistumista merkitsevää ehdotusta, jotka edesauttavat perheen ja työelämän yhteensovittamista ja isien vanhemmuuden vahvistamista. Esitykseen sisältyvä uudistus, joka mahdollistaa äitiysrahan siirtämisen isälle äidin sairastuessa korjaa lainsäädännössä olleen aukon, jonka korjaamistarpeeseen valiokunta on useasti kiinnittänyt huomiota. Monikkoperheiden päivärahakauden käyttömahdollisuuksien joustavoittaminen lisää perheiden valinnanmahdollisuuksia ja vapaiden järjestämistä perheen tarpeiden mukaisesti. Myös ottoisien isyysloman pidennys on kaivattu parannus adoptioperheiden asemaan.

Osittainen vanhempainvapaa

Mahdollisuus työ- ja perhe-elämän tyydyttävään yhteensovittamiseen on yksi keskeisistä perheen hyvinvointia turvaavista tekijöistä ja siinä suhteessa uudistus helpottaa lapsiperheiden arkea. Osittaisen vanhempainvapaan toteuttaminen siten, että äiti ja isä voivat olla samanaikaisesti osittaisella vanhempainvapaalla, on perheille uusi keino vauvaikäisen lapsen hoidon järjestämiseen. Järjestelyllä voi olla tasa-arvoa edistävä merkitys paitsi vanhemmuuden jakamisessa myös työelämässä. Osittainen vanhem-painvapaa ja osa-aikainen työssäkäynti tarjoavat molemmille vanhemmille tilaisuuden itsenäiseen lapsesta huolehtimiseen, ja samalla molemmilla vanhemmilla säilyy yhteys työelämään.

Osittaisen vanhempainvapaan ja osa-aikatyön toteutumisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat tekevät vähintään kahden kuukauden ajan osa-aikatyötä. Valiokunta pitää hyvänä, että työajan lyhentäminen on mahdollista toteuttaa perheiden tarpeista ja työpaikan työjärjestelyistä johtuvista mahdollisuuksista lähtien joko päivittäistä, viikoittaista tai jaksoittaista työaikaa lyhentämällä. Osittaisen vanhempainrahan saaminen edellyttää, että työaikajärjestelyt mahdollistavat vanhemmille lapsen hoitamisen kokopäiväisesti.

Osa-aikainen työ edellyttää, että molemmat vanhemmat tekevät siitä sopimuksen työnantajansa kanssa. Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta on lausunnossaan käsitellyt osittaisen vanhem-painvapaan edellyttämää sopimista työntekijän ja työnantajan välillä, ja tältä osin sosiaali- ja terveysvaliokunta viittaa työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan lausuntoon ja toteaa, että se yhtyy lausunnossa esitettyyn.

Isyysvapaan pidentäminen

Isyysvapaan laajentaminen lakiesityksen mukaisesti antaa isille mahdollisuuden itsenäiseen kuukauden pituiseen lapsen hoitojaksoon vanhempainrahakauden päättyessä. Isälle myönnetään 12 päivän pituinen lisävapaa edellyttäen, että hän on pitänyt vanhempainrahakauden 12 viimeistä päivää vanhempainvapaata. Ehdotetun pidennetyn isyysvapaan myötä miesten vanhempainvapaan käytön arvioidaan yleistyvän, mikä on myönteistä isän ja lapsen suhteen vahvistamiseksi ja hoitovapaiden tasapuolisemman käytön edistämiseksi.

Ehdotettu isyysvapaan pidennys on perheiden erilaisten tilanteiden kannalta melko joustamaton. Pidennys tulee pitää täsmälleen määriteltynä aikana eikä vapaasti perheen tarpeiden mukaan valittavana ajankohtana. Isyysvapaan käyttöön liittyvä rajoitus saattaa käytännössä vaikuttaa siihen, ettei isyysvapaan käyttö laajene siinä määrin kuin olisi toivottavaa. Isyysvapaan pitäminen on ongelmallista muun muassa niissä tilanteissa, joissa äidillä on tarkoitus jäädä hoitovapaalle, mutta isyysvapaan pitäminen edellyttäisi äidin palaamista kuukaudeksi töihin.

Uudistus sinänsä toteuttaa niin kutsutun isäkuukauden, koska se mahdollistaa isälle kuukauden pituisen itsenäisen hoitojakson lapsen ollessa vielä vauva-ikäinen. Valiokunta pitää uudistusta tervetulleena, mutta katsoo, että järjestelmää olisi pidemmällä aikavälillä kehitettävä niin, että isällä olisi mahdollisuus itsenäiseen isäkuukauteen tai itsenäisiin isäkuukausiin ilman sitä lisäedellytystä, että jakso sijoittuu välittömästi vanhempainrahakauden jatkoksi. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että pidennetyn isyysvapaan käyttöä ja siihen liittyviä ongelmia seurataan ja järjestelmää kehitetään, jos uudistuksen vaikutukset nyt toteutettavan mallin avulla jäävät vähäisiksi. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus).

Valiokunta kiinnittää vielä huomiota siihen, että pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on pidettävä sitä, että vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvat kustannukset jakautuisivat tasaisesti mies- ja naisvaltaisten alojen kesken. Nykyisellään kustannukset koituvat merkittävästi enemmän naisvaltaisten alojen maksettaviksi. Esitetty vuosilomakustannusten korvausjärjestelmän hakumenettelyn yksinkertaistaminen on myönteinen asia, mutta sillä ei saavuteta kustannusten tasausvaikutusta. Kustannuksia tulee jonkin verran tasaamaan ennustettu isien lisääntyvä vanhempainvapaiden käyttö. Valiokunnan näkemyksen mukaan jatkossa tulee edelleen valmistella uudistuksia, jotka tähtäävät kustannusten tasaamiseen ja poistavat työmarkkinoilla olevia piiloesteitä perhevapaiden käytöltä.