Perustelut
Eduskunta on hyväksynyt yrittäjien sekä yksityissektorin
työntekijöiden eläkelakeihin hallituksen
esityksen HE 68/2009 vp perusteella muutoksia,
jotka koskevat työkyvyttömyyseläkkeen
karttumaa, työkyvyttömyyseläkkeisiin
sovellettavaa elinaikakerrointa, osa-aikaeläkkeen myöntämisehtoja
sekä vuorotteluvapaan ajalta kertyvää eläkettä. Muutokset on
vahvistettu laeilla 627—633/2009, ja ne tulevat
voimaan 2010. Osa-aikaeläkettä koskevat uudistukset
tulevat kuitenkin voimaan vasta vuoden 2011 alusta. Esityksessä ehdotetaan kunnalliseen
eläkelakiin ja valtion eläkelakiin tehtäväksi
nyt vastaavat muutokset kuin yksityissektorin
eläkelakeihin.
Elinaikakerroin
Esityksen mukaan elinaikakerrointa ei tulla soveltamaan työkyvyttömyyseläkkeeseen
sen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi vaan sitä sovelletaan
heti työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa. Elinaikakertoimen
vaikutus kuitenkin lievenee, kun kerrointa sovelletaan vain eläkkeen
karttuneeseen osaan ja käytettävä kerroin
on syntymävuoden sijasta eläkkeen alkamisvuoden
kerroin. Tämä merkitsee, että mitä nuorempana
työkyvyttömyyseläke alkaa, sitä vähemmän
kertoimella on vaikutusta eläkkeen määrään.
Vastaavasti lähellä eläkeikää alkavaan
työkyvyttömyyseläkkeeseen sovellettava
elinaikakerroin on lähellä sitä kerrointa,
jota sovelletaan eläkeikään asti työskennelleiden
vanhuuseläkkeeseen. Jo alkaneisiin tai tämän
vuoden aikana alkaviin työkyvyttömyyseläkkeisiin
elinaikakerroin ei tule sovellettavaksi lainkaan.
Esityksellä parannetaan alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden
tasoa muuttamalla eläkkeeseen sisältyvän
tulevan ajan eli työkyvyttömyyden ja vanhuuseläkeiän
välisen ajan karttumisprosenttia 1,3 prosentista 1,5 prosenttiin
ikävuosien 50 ja 63 välillä. Myös
tutkintoon johtava opiskelu ja alle kolmivuotiaan lapsen hoitaminen
kotihoidon tuella korottavat tulevan ajan ansiokertymää.
Lisäksi nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle
jäävien eläkkeen tasoa parantaa ehdotus,
jonka mukaan viiden vuoden välein tehtävä kertakorotus
on alle 31-vuotiaalle 25 prosenttia eläkkeen määrästä.
Aiemmin korotus oli 21 prosenttia alle 26-vuotiaalle.
Ehdotetut muutokset kaiken kaikkiaan parantavat ensi vuoden
alusta lähtien alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden
tasoa, turvaavat nykyisten työkyvyttömyyseläkkeiden
tason säilymisen ja parantavat erityisesti nuorina työkyvyttömiksi jäävien
taloudellista asemaa.
Leskeneläke
Työkyvyttömyyseläkkeen elinaikakertoimen muuttamisen
vuoksi myös perhe-eläkkeen säännöksiä on
muutettava. Elinaikakertoimen soveltamista perhe-eläkkeeseen
muutetaan tavalla, joka parantaa erityisesti ikääntyneiden
leskien alkavan eläkkeen tasoa. Lisäksi leskeneläkettä vähentäväksi
euromääräksi ehdotetaan yhtä rajaa,
596:ta euroa vuoden 2009 indeksitasossa. Tätä rajaa
pienempi lesken oma työeläke ei vähennä leskeneläkettä lainkaan.
Toisaalta mainittua rajaa suurempaa omaa työeläkettä saavien leskien
leskeneläke pienenee aikaisempaa enemmän. Esitys
parantaa pienituloisten leskien asemaa, mutta suurempituloisten
leskien leskeneläke tulee vähenemään
hieman nykyisen lain mukaiseen eläketasoon verrattuna.
Muutos ei vaikuta leskiin, joilla on leskeksi jäädessään
huollettavanaan lapsia.
Osa-aikaeläke
Hallituksen esityksen mukaan osa-aikaeläkkeen alaikäraja
ehdotetaan nostettavaksi 58 vuodesta 60 vuoteen yhtenä keinona
eläkemenojen hallitsemiseksi. Lisäksi eläkkeen
karttuminen osa-aikaeläkkeen ansion alenemasta ehdotetaan poistettavaksi.
Osa-aikaeläkkeen muutokset koskisivat vuonna 1953 ja sen
jälkeen syntyneitä ja tulisivat voimaan vuoden
2011 alusta.
Kuten valiokunta yksityissektorin eläkelakeihin osa-aikaeläkettä koskevia
muutoksia käsitellessään totesi, ehdotetut
muutokset ovat sinänsä heikennyksiä nykyisiin
osa-aikaeläkkeen ehtoihin, mutta niitä voidaan
perustella työllisyysasteen nostamiseen ja työurien
pidentämiseen liittyvillä tavoitteilla (StVM
20/2009 vp). Molempien tavoitteiden edistäminen
on tärkeää hyvinvointipalvelujen ja sosiaaliturvan
rahoituksen kannalta.
Osa-aikaeläkkeen ikärajan nostolla on erityinen
merkitys nimenomaan julkisella sektorilla, jolla työskentelevät
ovat käyttäneet osa-aikaeläkettä suhteellisesti
selvästi enemmän kuin yksityissektorin työntekijät.
Osa-aikaeläke on kiistatta merkinnyt joillekin työntekijöille
mahdollisuutta olla pidempään työelämässä,
kun työnteon määrää on
voinut osa-aikaeläkkeen turvin vähentää.
Osa-aikaeläkkeelle hakeutuvat kuitenkin usein myös
työntekijät, joiden työkyvyttömyys-
tai työttömyysriski on alhainen. Kunta-alalla
osa-aikaeläkkeellä olevia on suhteellisesti eniten
aineenopettajien ja lehtoreiden joukossa. Keskimääräistä enemmän
osa-aikaeläkkeellä kunta-ammateista ovat myös
siivoojat, kodinhoitajat ja kotiavustajat. Kun otetaan huomioon sekä yksityisen
ja julkisen sektorin työntekijät, suurin ammattiryhmä osa-aikaeläkettä saavista on
erityisasiantuntijat ja
asiantuntijat (46 prosenttia kaikista osa-aikaeläkkeistä).
Uudistuksen voidaankin olettaa pidentävän
työuria, vaikka työkyvyttömyyseläkkeiden
määrä jonkin verran mainituissa
ikäluokissa lisääntyisikin. Sosiaali- ja
terveysvaliokunta toteaa, että osa-aikaeläkkeen
ikärajan noston vaikutuksia työkyvyttömyyseläkehakemusten
määrään tulee myös valtion
ja kuntien eläkejärjestelmissä seurata.
Vuorotteluvapaa
Esityksen mukaan ensi vuoden alusta lähtien muutettaisiin
vuorotteluvapaan ajalta karttuvan eläkkeen määrää.
Vapaan aikana eläkettä kartuttaisi 55 prosenttia
vuorotteluvapaakorvauksen perusteena olevasta palkasta nykyisen
75 prosentin sijasta. Koska vuorotteluvapaa merkitsee vain lyhyttä,
enimmillään vuoden mittaista katkosta työuraan,
on karttumasäännöksen muutoksella vain
vähäinen vaikutus eläkkeen määrään. Työelämä-
ja tasa-arvovaliokunta on arvioinut, ettei muutoksella ole juurikaan
vaikutusta vuorotteluvapaan käyttöön
(TyVL 8/2009 vp).