SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 40/2001 vp

StVM 40/2001 vp - HE 208/2001 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 20 päivänä marraskuuta 2001 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta (HE 208/2001 vp).

Eduskunta-aloitteet

Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä seuraavat aloitteet:

  • lakialoitteen laiksi työttömyysturvalain 22 §:n muuttamisesta (LA 105/1999 vp — Sulo Aittoniemi /alk), joka on lähetetty valiokuntaan 30 päivänä syyskuuta 1999,
  • lakialoitteen laiksi työttömyysturvalain 16 §:n muuttamisesta (LA 63/2000 vp — Esa Lahtela /sd ym.), joka on lähetetty valiokuntaan 25 päivänä toukokuuta 2000
  • toimenpidealoitteen työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korottamiseksi (TPA 27/2001 vp — Leena Rauhala /skl), joka on lähetetty valiokuntaan 3 päivänä huhtikuuta 2001.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitusneuvos Katriina Alaviuhkola, sosiaali- ja terveysministeriö

lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen, työministeriö

lakimies Olli Häkkinen, Kansaneläkelaitos

lakimies Markku Kojo, Akava ry

asiamies Mikko Räsänen, Palvelutyönantajat

lakimies Janne Metsämäki, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

oikeustieteen kandidaatti Johan Åström, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT

puheenjohtaja Lea Karjalainen, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY ry

Lisäksi valiokunta on saanut Suomen Yrittäjien kirjallisen lausunnon.

HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITTEET

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että peruspäivärahan määrä olisi 22,22 euroa (132,11 markkaa) vuoden 2001 tasossa ilmaistuna. Yhdessä peruspäivärahaan vuoden 2002 alussa tehtävän indeksikorotuksen kanssa peruspäivärahan määrä nousisi 22,75 euroon (135,27 markkaan). Tämä merkitsee vastaavaa korotusta myös työmarkkinatukeen ja ansioon suhteutetun päivärahan perusosaan. Lisäksi ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan ansio-osaa nostettaisiin 42 prosentista 45 prosenttiin päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Peruspäivärahan ja ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan noustessa myös niiden perusteella määräytyvät muut etuudet nousisivat vastaavasti. Näitä ovat työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukainen koulutustuki, työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain mukainen koulutuspäiväraha ja vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain mukainen vuorottelukorvaus. Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että työssäoloehtoa koskevia säännöksiä tarkistettaisiin työnantajalle maksettavan työmarkkinatuen enimmäisajan pidentämisen johdosta.

Esitys liittyy peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korottamisen osalta valtion vuoden 2002 talousarvioesityksen täydentämisestä annettuun esitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2002.

Eduskunta-aloitteet

Lakialoitteessa LA 105/1999 vp ehdotetaan, että peruspäivärahan täysimäärä olisi 140 markkaa päivältä.

Lakialoitteessa LA 63/2000 vp ehdotetaan, että työttömyysturvalain 16 §:n 2 momenttia muutettaisiin siten, että yhdistelmätuella työllistetyn työssäoloajasta puolet luettaisiin työttömyysturvan työssäoloehtoa kerryttäväksi.

Toimenpidealoitteessa TPA 27/2001 vp ehdotetaan, että työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotetaan.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Näin ollen valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana seuraavin huomautuksin.

Työttömyysturvan tason korotus

Valiokunta toteaa, että ehdotukset työttömyysturvan tason korottamisesta sekä ansio- että perusturvassa ovat perusteltuja. Myös ansio-osaprosentin palauttaminen 45 prosenttiin nostaa turvan tasoa. Työttömyysturvaan tehtävät korotukset parantavat työttömien toimeentuloa ja vähentävät osaltaan köyhyyttä ja syrjäytymistä. Peruspäivärahan ja ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan noustessa myös niiden perusteella määräytyvät muut etuudet nousevat vastaavasti. Esitys merkitsee lisäystä työttömyysturvaa saavien kotitalouksien ensisijaisesta toimeentuloturvasta saataviin tuloihin. Työttömyysturvaa ja toimeentulotukea yhtäaikaisesti saavilla kotitalouksilla tarve toimeentulotukeen pienenee. Siten esitys merkitsee viimesijaisen toimeentuloturvan eli toimeentulotuen merkityksen pienenemistä kotitalouksien tulojen muodostuksessa. Valiokunta huomauttaa kuitenkin, että peruspäivärahan ja työmarkkinatuen tason korottaminen ei merkitse kaikille työttömyysturvaa saaville vastaavaa tulojen lisäystä, koska korotus leikkautuu toimeentulotuen pienenemisen vuoksi tai sen vuoksi, että ansioon suhteutetun päivärahan suuruus lapsikorotuksineen voi olla enintään 90 prosenttia vakuutetun päiväpalkasta. Erityisesti useampilapsisissa perheissä korotus leikkautuu tämän säännön perusteella.

Valiokunta toteaa, että pitkäaikaisen työttömyyden aiheuttaman köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen vaatii lisätoimenpiteitä. Työttömyysturvaa saavista monet joutuvat toteutettavan korotuksen jälkeenkin turvautumaan toimeentulotukeen. Valiokunta pitääkin työttö-mien toimeentulon turvaamiseksi välttämättömänä, että työttömyysturvan tason korottamista edelleen jatketaan.

Työssäoloehdon kertyminen

Esityksen mukaan yhdistelmätukityöstä kertyisi työssäoloehtoa puolet työajasta nykyisen kolmasosan sijaan. Valiokunta pitää esitystä perusteltuna, koska esitys merkitsee eri tukimuotojen perusteella työllistettyjen yhdenvertaisuuden parantumista. Samalla se toteuttaa periaatetta, että työn tekeminen kartuttaa sosiaaliturvaa, ja on siten työhön kannustava. Valiokunta katsoo, että työssäoloehdon kertymistä tulee edelleen helpottaa, koska viime vuosina tapahtunut työllistämismuotojen ja työsuhteen muotojen moninaistuminen saattaa johtaa erilaiseen kertymään hyvinkin rinnasteisissa tapauksissa.

Valiokunta kiinnittää vielä huomiota siihen, että yhdistelmätuen kehittämistä tulee jatkaa. Yhdistelmätukeen olisi tärkeää liittää työllistetyn työkuntoisuuden arviointi, kuntoutus sekä työllistymisen edistämiseen tähtäävä koulutus.

Aloitteet

Hallituksen esitys toteuttaa lakialoitteen LA 63/2000 vp sisällön kokonaisuudessaan ja toimenpidealoitteen TPA 27/2001 vp osittain, joten valiokunta ehdottaa ne hylättäviksi. Valiokunta ehdottaa hylättäväksi myös lakialoitteen LA 105/1999 vp, koska hallituksen esitys ja valiokunnan mietintö poikkeavat siitä, mitä lakialoitteessa ehdotetaan.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana,

että lakialoitteet LA 105/1999 vp ja LA 63/2000 vp hylätään ja

että toimenpidealoite TPA 27/2001 vp hylätään.

Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2001

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Marjatta Vehkaoja /sd
  • vpj. Timo Ihamäki /kok
  • jäs. Eero Akaan-Penttilä /kok
  • Merikukka Forsius /vihr
  • Tuula Haatainen /sd
  • Inkeri Kerola /kesk
  • Valto Koski /sd
  • Pehr Löv /r
  • Juha Rehula /kesk (osittain)
  • Päivi Räsänen /kd
  • Sari Sarkomaa /kok
  • Arto Seppälä /sd
  • Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
  • Raija Vahasalo /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Eila  Mäkipää

VASTALAUSE

Perustelut

Vuodesta 1995 lähtien kansalaisten tuloerot ovat merkittävästi kasvaneet. Eräs keskeisimmistä syistä on pitkäaikaistyöttömyys, jonka vuoksi monet työttömät joutuvat olemaan pitkään peruspäivärahan ja työmarkkinatuen varassa. Hallituksen esityksessä esitetyt muutokset peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen kohdentuvat 260 000 työmarkkinatuen saajaan ja 42 000 peruspäivärahan varassa olevaan henkilöön.

Päivärahan korotuksilla on kiistaton vaikutuksensa satojentuhansien suomalaisten päivittäiseen selviytymiseen vähentäen näin osaltaan köyhyyden ja syrjäytymisen lisääntymistä. On kyse ensisijaisen toimeentulon parantamisesta, jota pidämme kannatettavana.

Tilastokeskuksen tilaston mukaan työttömät olivat ainut ryhmä, jonka tulokehitys oli negatiivinen vuonna 1999. Vähimmäistyöttömyysturva on jäänyt selvästi jälkeen muiden väestöryh-mien ansiokehityksestä. Tätä on vaikeaa perustella esimerkiksi kannustavuuden lisääntymisellä varsinkaan silloin kun tunnistetaan pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttajiksi useimmiten koulutustason mataluus tai ammattien luonteessa tapahtunut voimakas rakennemuutos. Työpaikkoja on liian vähän.

Köyhyydellä on monet kasvot. Maassamme on edelleen satojatuhansia ihmisiä, lapsiperheitä, yksinäisiä ihmisiä, työttömiä ja myös työssä käyviä, jotka elävät toimeentulon minimin varassa.

Hallitus on tunnustanut tilanteen sopimalla köyhyyspaketista, jonka yksi osa on työttömyysturvalain muutos. Lupauksia siitä, että vuoden 2003 talousarvioon sisällytettäisiin jatkotoimia köyhyyden poistamiseksi, on annettu.

Hallituksen esitys muuttaa peruspäivärahan varassa elävien elämän tilannetta myönteiseen suuntaan, mutta esimerkiksi käymässämme köyhyyttä koskeneessa välikysymyskeskustelussa ministerinkin lupaamat muutokset siitä, että järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkiytetään, jäävät edelleen ainakin tämänhetkisessä valmistelu- ja työryhmätyön tilanteessa odottamaan myöhäisempiä aikoja.

Ensisijaisten etuuksien tason tulee olla riittävä. Pitkäaikainen tukeutuminen tilapäiseksi tarkoitettuun toimeentulon turvaamiseen toimeentulotuen kautta ei ole toivottu tapa hoitaa työttömän toimeentulo. Valitettavan usein olemassa olevan järjestelmän seurauksena henkilö joutuu verotuksen ja sosiaaliturvan välisen yhteyden vuoksi turvautumaan toimeentulotukeen.

Hallituksen esittämä korotus työttömyyspäivärahan ja työmarkkinatuen tasoihin ei ole riittävä vaan tasokorotuksen suuruuden olisi tullut olla vähintään 1,70 euroa (10 mk) päivältä. Tämäkään esittämämme 23,10 euron päivittäinen taso ei olemassa olevaa tilannetta riittävästi muuta tai ongelmaa poista, mutta toisi toteutuessaan lievitystä niihin elämäntilanteisiin, joissa apua kipeästi tarvitaan.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että valiokunnan mietintöön sisältyvä lakiehdotus hyväksytään muutoin mietinnön mukaisena paitsi 22 § muutettuna seuraavasti (Vastalauseen muutosehdotus):

Vastalauseen muutosehdotus
22 §

Peruspäivärahan suuruus

Peruspäivärahan täysimäärä on 23,10 euroa päivältä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2001

  • Juha Rehula /kesk
  • Inkeri Kerola /kesk
  • Päivi Räsänen /kd