Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Työttömyysturvan laajuus
Esitys on tarpeellinen vuoden 2005 alusta voimaantulevaksi hyväksytyn
eläkelainsäädännön uudistuksen
ja työttömyysturvasäännösten
yhteensovittamiseksi. Valiokunta on aiemmassa mietinnössään
(StVM 8/2004 vp) pitänyt tärkeänä,
että työttömyysetuuksia koskevat säännökset
tarkistetaan ennen eläkelainsäädännön
voimaantuloa sen varmistamiseksi, etteivät yhteensopimattomat
säännökset muodosta tarpeettomia kannusteita
poistua työelämästä.
Hallituksen esitys lähtee siitä, että 65
vuotta täyttäneellä henkilöllä olisi
oikeus työttömyysetuuteen silloin, kun hänen
työnsä keskeytyy tilapäisesti lomautuksen,
sääesteen tai toisten henkilöiden työtaistelutoimenpiteen
johdosta. Muissa työttömyystilanteissa 65 vuotta
täyttäneiden toimeentulo järjestyisi
työeläke- ja kansaneläkejärjestelmän
kautta.
Työelämässä jatkamisen kannalta
voi olla merkitystä sillä, että yli 65-vuotias
henkilö tietää toimeentulonsa turvatuksi
myös työn tilapäisen keskeytyksen ajalta.
Työelämässä pysymisen kannustimena
voidaan pitää myös sitä, ettei työnantajan
ja palkansaajan tarvitse ehdotuksen mukaan maksaa työttömyysvakuutusmaksuja palkansaajan
täytettyä 65 vuotta. Sen sijaan sillä seikalla,
ettei työntekijällä ole yleisesti oikeutta työttömyysturvaan
muuta kuin tilapäisen työttömyyden ajalta,
saattaa vastaavasti olla vaikutusta haluun poistua työelämästä.
Hallituksen esityksessä 65 vuoden ikärajaa perustellaan
sillä, ettei ole tarkoituksenmukaista luoda päällekkäisiä korvausjärjestelmiä ja
antaa siten mahdollisuuksia suunnitelmalliselle korvausjärjestelmien
käytölle. Näin esityksellä tarkennetaan
työttömyysturvajärjestelmän
ja eläkejärjestelmän välistä rajanvetoa.
Ikävälillä 63—65 työttömäksi
jäänyt sen sijaan voi tehdä edullisuusvertailua työttömyysturva-
ja eläkejärjestelmän myöntämien etuuksien
tason välillä ja halutessaan pysyä työnhakijana
ja siten työttömyysturvan piirissä. Kun
kansaneläkelain mukaisen vanhuuseläkkeen ikäraja
eläkeuudistuksessa säilyy 65 vuotena, maksetaan
eläke ennen 65. ikävuotta vähennettynä.
Tämän ikärajan johdosta työttömyysturvan
onkin syytä olla kattava 65-vuotiaaksi saakka. Valiokunnan
näkemyksen mukaan järjestelmien suunnitelmallista
käyttöä rajoittaa jo osaltaan se, ettei
työttömyysetuus enää 63. ikävuoden
jälkeen kartuta henkilön eläkettä eikä siitä siten
muodostu kannustetta pysyä työnhakijana.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
on pitänyt työelämässä jatkamisen
kannalta ongelmallisena osa-aikatyötä tekevän
ja soviteltua työttömyysetuutta saavan henkilön
asemaa hänen täyttäessään
65 vuotta. Lakiehdotuksen mukaan tällöin oikeus
soviteltuun päivärahaan päättyy.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että määräaikaisia
ja toistuvia osa-aikaisia töitä tekevä voi kuitenkin
vanhuuseläkkeellä ollessaan ottaa uudessa eläkejärjestelmässä vastaan
osa-aikatyön ja kartuttaa ansiostaan uutta eläkettä.
Toisaalta osa-aikatyön ohella voi saada samaan aikaan osa-aikaeläkettä,
joka muuttuu vanhuuseläkkeeksi työn päätyttyä.
Osa-aikatyön aikana toimeentulo on tällöin
turvattu eläkejärjestelmän kautta. Edellä sanotusta
huolimatta sovitellun päivärahan päättyminen
saattaa joissakin tilanteissa johtaa työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnan kuvaamaan tilanteeseen ja muodostaa siten
kannusteen poistua työelämästä.
Esityksen perusteluissa todetaan, että hallitus seuraa
jatkossa, tukevatko ehdotetut lainsäädäntömuutokset
työurien pidentymisen tavoitetta, ja ryhtyy tarvittaessa
tavoitteen toteutumista tukeviin jatkotoimenpiteisiin. Valiokunta
toteaa, että työttömäksi jääminen
sinänsä kohottaa ikääntyneen
halua poistua työelämästä. Kun
tavoitteena on pitää työntekijät
mahdollisimman pitkään työelämässä,
tulisi työttömyysturvajärjestelmänkin
lähtökohtaisesti tukea tätä eläkejärjestelmään
liittyvää tavoitetta. Tästä syystä työttömyysturvan
osittainen päättyminen pääosin
65- vuotiaana on valiokunnan saaman selvityksen mukaan jossain määrin
ongelmallinen. Valiokunta katsoo, että hallituksen tulee
vielä selvittää työeläkejärjestelmän
ja työttömyysturvan yhteensovittamisen ongelmia
ja etsiä niihin ratkaisuja, jotka tukevat työelämässä pysymistä ja myöhentävät
eläkkeellejäämistä. Valiokunta
ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus).
Työttömyyskassan jäsenyys
Hallituksen esityksellä mahdollistetaan palkansaajakassan
ja yrittäjäkassan jäsenenä pysyminen
68. ikävuoteen saakka. Hallituksen esityksen mukaan 65
vuotta täyttäneillä ja heidän työnantajillaan
ei olisi velvollisuutta maksaa työttömyysvakuutusmaksua.
Esityksen tavoitteena on kokonaismaksurasitusta laskemalla tukea
työurien pidentymistä. Työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuudesta
vapauttaminen merkitsee myös työnantajan maksurasituksen
alenemista, ja siten vapautus saattaa edistää ikääntyneiden
työllisyyttä. Maksuvelvollisuudesta vapauttaminen
on tarkoituksenmukaista myös suhteessa siihen, mihin etuuksiin
yli 65-vuotiaat ovat oikeutettuja ja millainen maksuosuus siitä koituisi.
Palkansaajat osallistuisivat järjestelmän rahoitukseen
maksamalla työttömyyskassan jäsenmaksua
pysyessään työttömyyskassan jäseninä.
Ehdotuksen mukaan myös yrittäjä voisi
olla yrittäjäkassan jäsenenä siihen
saakka, kunnes täyttää 68 vuotta. Ehdotuksen
mukaan yrittäjällä ei olisi kuitenkaan
pääsääntöisesti oikeutta saada
työttömyysetuuksia täytettyään
65 vuotta. Kuten työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
toteaa, yrittäjien kannalta on jossain määrin
harhaanjohtavaa, että jäsenyys kassassa voisi
jatkua ilman oikeutta etuuksiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta
korostaa, että työttömyysturvan toimeenpanijoiden
on välttämätöntä tiedottaa
tehokkaasti työttömyysturvan sisällöstä epäselvyyksien
välttämiseksi.
Sääeste
Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt lausunnossaan
huomiota työttömyysturvalain 4 luvun 1 §:n
2 momenttiin, jonka perusteella työttömyysetuutta
maksetaan sääesteen ajalta. Lainkohdan mukaan
viikoittaisen työajan lyhentämisenä ei
pidetä sääesteestä johtuvaa
työajan lyhentymistä, jossa työnteko
estyy yhdeltä tai useammalta päivältä.
Työttömyysturvalain 1 luvun 5 §:ssä on
sääesteen määritelmä,
jonka mukaan sääeste koskee tiettyjä aloja.
Pykälän 12 kohdan mukaan sääesteellä tarkoitetaan
työsuhteessa rakennus- ja metsäalalla tapahtuvan
työn suorittamisen estymistä, joka johtuu yksinomaan
ja välittömästi pakkasesta ja jonka johdosta
työnantajalla ei ole työsopimuslain 2 luvun 12 §:n
2 momentin mukaista palkanmaksuvelvoitetta. Valiokunta on hyväksyessään
työttömyysturvalakiin sääestettä koskevan
säännöksen pitänyt perusteltuna,
että jatkossa tarkastellaan sääesteiden
soveltamisen laajentamista koskemaan myös muita toimialoja
(StVM 15/2003 vp). Valiokunta toistaa tässä yhteydessä edellä mainittuun
mietintöön sisältyvän kantansa.
Yksityiskohtaiset perustelut
Työttömyysturvalain 1 luvun 8 §:ssä säädetään lain
soveltamisalasta. Pykälän 4 momentin mukaan lakia
ei sovelleta palkansaajaan, joka ei ole velvollinen maksamaan työttömyysetuuksien
rahoituksesta annetun lain 15 §:n mukaista työttömyysvakuutusmaksua.
Nyt ehdotettujen muutosten johdosta henkilöllä olisi
tietyissä tilanteissa oikeus työttömyysetuuteen
sen kalenterikuukauden loppuun, jona henkilö täyttää 68 vuotta.
Ehdotuksen mukaan työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuutta
ei kuitenkaan olisi henkilöllä, joka on täyttänyt
65 vuotta. Tämän ristiriidan johdosta työttömyysturvalain
soveltamisalaa koskevan pykälän 4 momenttia on
muutettava.
Vuoden 2005 alusta voimaantulevaksi hyväksytyn työntekijäin
eläkelain uudistuksen johdosta lakiehdotuksen voimaantulosäännöstä tulee muuttaa
siten, että lain 3 luvun 4 §:n 2 momentin 1 kohtaa
sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2005
tai sen jälkeen myönnettäviin vanhuuseläkkeisiin.