Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Työttömyysturvan laajuus

Esitys on tarpeellinen vuoden 2005 alusta voimaantulevaksi hyväksytyn eläkelainsäädännön uudistuksen ja työttömyysturvasäännösten yhteensovittamiseksi. Valiokunta on aiemmassa mietinnössään (StVM 8/2004 vp) pitänyt tärkeänä, että työttömyysetuuksia koskevat säännökset tarkistetaan ennen eläkelainsäädännön voimaantuloa sen varmistamiseksi, etteivät yhteensopimattomat säännökset muodosta tarpeettomia kannusteita poistua työelämästä.

Hallituksen esitys lähtee siitä, että 65 vuotta täyttäneellä henkilöllä olisi oikeus työttömyysetuuteen silloin, kun hänen työnsä keskeytyy tilapäisesti lomautuksen, sääesteen tai toisten henkilöiden työtaistelutoimenpiteen johdosta. Muissa työttömyystilanteissa 65 vuotta täyttäneiden toimeentulo järjestyisi työeläke- ja kansaneläkejärjestelmän kautta.

Työelämässä jatkamisen kannalta voi olla merkitystä sillä, että yli 65-vuotias henkilö tietää toimeentulonsa turvatuksi myös työn tilapäisen keskeytyksen ajalta. Työelämässä pysymisen kannustimena voidaan pitää myös sitä, ettei työnantajan ja palkansaajan tarvitse ehdotuksen mukaan maksaa työttömyysvakuutusmaksuja palkansaajan täytettyä 65 vuotta. Sen sijaan sillä seikalla, ettei työntekijällä ole yleisesti oikeutta työttömyysturvaan muuta kuin tilapäisen työttömyyden ajalta, saattaa vastaavasti olla vaikutusta haluun poistua työelämästä. Hallituksen esityksessä 65 vuoden ikärajaa perustellaan sillä, ettei ole tarkoituksenmukaista luoda päällekkäisiä korvausjärjestelmiä ja antaa siten mahdollisuuksia suunnitelmalliselle korvausjärjestelmien käytölle. Näin esityksellä tarkennetaan työttömyysturvajärjestelmän ja eläkejärjestelmän välistä rajanvetoa.

Ikävälillä 63—65 työttömäksi jäänyt sen sijaan voi tehdä edullisuusvertailua työttömyysturva- ja eläkejärjestelmän myöntämien etuuksien tason välillä ja halutessaan pysyä työnhakijana ja siten työttömyysturvan piirissä. Kun kansaneläkelain mukaisen vanhuuseläkkeen ikäraja eläkeuudistuksessa säilyy 65 vuotena, maksetaan eläke ennen 65. ikävuotta vähennettynä. Tämän ikärajan johdosta työttömyysturvan onkin syytä olla kattava 65-vuotiaaksi saakka. Valiokunnan näkemyksen mukaan järjestelmien suunnitelmallista käyttöä rajoittaa jo osaltaan se, ettei työttömyysetuus enää 63. ikävuoden jälkeen kartuta henkilön eläkettä eikä siitä siten muodostu kannustetta pysyä työnhakijana.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on pitänyt työelämässä jatkamisen kannalta ongelmallisena osa-aikatyötä tekevän ja soviteltua työttömyysetuutta saavan henkilön asemaa hänen täyttäessään 65 vuotta. Lakiehdotuksen mukaan tällöin oikeus soviteltuun päivärahaan päättyy. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että määräaikaisia ja toistuvia osa-aikaisia töitä tekevä voi kuitenkin vanhuuseläkkeellä ollessaan ottaa uudessa eläkejärjestelmässä vastaan osa-aikatyön ja kartuttaa ansiostaan uutta eläkettä. Toisaalta osa-aikatyön ohella voi saada samaan aikaan osa-aikaeläkettä, joka muuttuu vanhuuseläkkeeksi työn päätyttyä. Osa-aikatyön aikana toimeentulo on tällöin turvattu eläkejärjestelmän kautta. Edellä sanotusta huolimatta sovitellun päivärahan päättyminen saattaa joissakin tilanteissa johtaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuvaamaan tilanteeseen ja muodostaa siten kannusteen poistua työelämästä.

Esityksen perusteluissa todetaan, että hallitus seuraa jatkossa, tukevatko ehdotetut lainsäädäntömuutokset työurien pidentymisen tavoitetta, ja ryhtyy tarvittaessa tavoitteen toteutumista tukeviin jatkotoimenpiteisiin. Valiokunta toteaa, että työttömäksi jääminen sinänsä kohottaa ikääntyneen halua poistua työelämästä. Kun tavoitteena on pitää työntekijät mahdollisimman pitkään työelämässä, tulisi työttömyysturvajärjestelmänkin lähtökohtaisesti tukea tätä eläkejärjestelmään liittyvää tavoitetta. Tästä syystä työttömyysturvan osittainen päättyminen pääosin 65- vuotiaana on valiokunnan saaman selvityksen mukaan jossain määrin ongelmallinen. Valiokunta katsoo, että hallituksen tulee vielä selvittää työeläkejärjestelmän ja työttömyysturvan yhteensovittamisen ongelmia ja etsiä niihin ratkaisuja, jotka tukevat työelämässä pysymistä ja myöhentävät eläkkeellejäämistä. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus).

Työttömyyskassan jäsenyys

Hallituksen esityksellä mahdollistetaan palkansaajakassan ja yrittäjäkassan jäsenenä pysyminen 68. ikävuoteen saakka. Hallituksen esityksen mukaan 65 vuotta täyttäneillä ja heidän työnantajillaan ei olisi velvollisuutta maksaa työttömyysvakuutusmaksua. Esityksen tavoitteena on kokonaismaksurasitusta laskemalla tukea työurien pidentymistä. Työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuudesta vapauttaminen merkitsee myös työnantajan maksurasituksen alenemista, ja siten vapautus saattaa edistää ikääntyneiden työllisyyttä. Maksuvelvollisuudesta vapauttaminen on tarkoituksenmukaista myös suhteessa siihen, mihin etuuksiin yli 65-vuotiaat ovat oikeutettuja ja millainen maksuosuus siitä koituisi. Palkansaajat osallistuisivat järjestelmän rahoitukseen maksamalla työttömyyskassan jäsenmaksua pysyessään työttömyyskassan jäseninä.

Ehdotuksen mukaan myös yrittäjä voisi olla yrittäjäkassan jäsenenä siihen saakka, kunnes täyttää 68 vuotta. Ehdotuksen mukaan yrittäjällä ei olisi kuitenkaan pääsääntöisesti oikeutta saada työttömyysetuuksia täytettyään 65 vuotta. Kuten työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, yrittäjien kannalta on jossain määrin harhaanjohtavaa, että jäsenyys kassassa voisi jatkua ilman oikeutta etuuksiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa, että työttömyysturvan toimeenpanijoiden on välttämätöntä tiedottaa tehokkaasti työttömyysturvan sisällöstä epäselvyyksien välttämiseksi.

Sääeste

Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt lausunnossaan huomiota työttömyysturvalain 4 luvun 1 §:n 2 momenttiin, jonka perusteella työttömyysetuutta maksetaan sääesteen ajalta. Lainkohdan mukaan viikoittaisen työajan lyhentämisenä ei pidetä sääesteestä johtuvaa työajan lyhentymistä, jossa työnteko estyy yhdeltä tai useammalta päivältä. Työttömyysturvalain 1 luvun 5 §:ssä on sääesteen määritelmä, jonka mukaan sääeste koskee tiettyjä aloja. Pykälän 12 kohdan mukaan sääesteellä tarkoitetaan työsuhteessa rakennus- ja metsäalalla tapahtuvan työn suorittamisen estymistä, joka johtuu yksinomaan ja välittömästi pakkasesta ja jonka johdosta työnantajalla ei ole työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin mukaista palkanmaksuvelvoitetta. Valiokunta on hyväksyessään työttömyysturvalakiin sääestettä koskevan säännöksen pitänyt perusteltuna, että jatkossa tarkastellaan sääesteiden soveltamisen laajentamista koskemaan myös muita toimialoja (StVM 15/2003 vp). Valiokunta toistaa tässä yhteydessä edellä mainittuun mietintöön sisältyvän kantansa.