Perustelut

Ehdotin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, että sairausvakuutuslain lääkekorvauksiin ei tehtäisi hallituksen esitykseen sisältyvää 26 miljoonan euron leikkausta. Ehdotin tämän toteutettavaksi siten, että valiokunnan mietintöön sisältyvää peruskorvausprosenttia nostettaisiin nykyisestä 35 prosentin tasosta 45 prosenttiin mietintöön sisältyvän 40 prosentin sijasta ja että paljon lääkkeitä käyttävien potilaiden turvaksi säädettyä vuosiomavastuuta laskettaisiin 550 euroon vuodessa nykyisestä 610 eurosta. Ehdotin myös, että 1,50 euron lääkekohtainen omavastuu poistettaisiin vuosiomavastuun ylittävistä lääkeostoksista.

Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa sovittiin suuresta lääkekorvausuudistuksesta. Tämä hallituksen esitys toteuttaa ne rippeet, jotka hyvästä pyrkimyksestä on jäljellä. Vuoret järkkyivät ja syntyi hiiri.

Hallitusohjelman mukaan korvausjärjestelmää oli uudistettava niin, että korvauksista hyötyvät erityisesti paljon lääkkeitä käyttävät henkilöt. Samalla oli varmistettava, etteivät kustannukset muodostuisi pienituloisille esteeksi tarpeelliselle lääkehoidolle. Samassa yhteydessä sovittiin myös vuositasolla 112 miljoonan euron leikkauksista lääkekustannuksiin. Vasemmistoliitto edellytti neuvotteluissa, että merkittävä osa näistä säästöistä on saavutettava rationaalia lääkehoitoa kehittämällä eikä vain korvaustasoja heikentämällä.

Hallituksen esityksen perusteluissa on sinänsä ansiokkaasti perusteltu hallitusohjelman hyvät tavoitteet. Valitettavasti vain hallituksen korvausjärjestelmään kohdistamat säästöt —etenkin lääkekorvausjärjestelmän kehittämistyöryhmän loppuraportin jälkeinen 26 miljoonan euron leikkaus — ovat romuttamassa nämä hyvät pyrkimykset. Paljon sairastavien — etenkin niiden, joiden lääkekustannukset ylittävät lääkekaton — asema paranee uudistuksen myötä vain näennäisesti ja pahimmillaan se jopa heikkenee.Lääkekattoa on tällä vaalikaudella kyllä laskettu kahdesti yhteensä 120 euroa, mutta siitä 70 euroa käytettiin lääketaksan muutoksesta aiheutuvien lisäkustannusten kompensointiin, joten ainoa reaalinen helpotus paljon sairastaville on ollut 50 euron alennus lääkekattoon. Sekin vähä häviää alkuomavastuuseen ja korvausprosenttien laskuun vuoden 2011 tasosta.

Pienituloisten aseman turvaamiseksi työryhmä ja sen myötä hallitus eivät ole löytäneet mitään parannuskeinoja. Ainoa hallituksen esityksen tarjoama "apu" on kehotus turvautua toimeentulotukeen, jos rahat eivät riitä välttämättömien lääkkeiden ostoon. On kaksinkertaisesti nöyryyttävää pakottaa köyhä ihminen tekemään selvitys kaikista menoistaan ja tuloistaan, jotta voisi ostaa itselleen välttämättömät lääkkeet. Näinhän toimeentulotuen hakija joutuu menettelemään.

Säästöjä on pyritty etsimään rationaalin lääkehoidon kehittämisestä vain näennäisesti, vaikka nimenomaan sieltä niitä olisi runsaasti löydettävissä. THL:n, Fimean ja Rinnakkaislääketeollisuuden asiantuntijalausunnoista käy kiistatta ilmi, millaiset säästömahdollisuudet jätettiin käyttämättä. Pääpaino on valtiovarainministeriön painostuksesta johtuen ollut korvausjärjestelmän heikentämisestä syntyvissä säästöissä, mikä on tuhonnut mahdollisuuden hallitusohjelman hyvien tavoitteiden saavuttamiseen. Edellä sanotusta johtuu, että viime kehysriihessä muiden hallituspuolueiden päättämä 26 miljoonan lääkekorvausleikkaus oli yksi keskeisimmistä syistä vasemmistoliiton lähdölle hallituksesta.

On kuvaavaa, että vielä helmikuussa 2014 hallituksen sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerivaliokunta valitsi yksimielisesti hallituksen esityksen pohjaksi vaihtoehdon, jossa lääkekatto oli noin 590 euroa, alkuomavastuu 40 euroa ja peruskorvausprosentti 42. Kehysriihessä sitten leikkaajat tyrmäsivät sosiaali- ja terveyspoliitikot. 26 miljoonan leikkausvaade nosti lääkekaton 610 euroon, alkuomavastuun 45 euroon ja laski peruskorvausprosentin 40:een.

Näin hallitus valitsi terveyserojen ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös terveydenhuollon kustannusten kasvattamisen tien, vaikka se hallitusohjelmassaan oli sopinut juuri päinvastaisesta.

Perustelut

Perussuomalaisten mielestä lääkekorvausjärjestelmän uudistaminen on lähtökohtaisesti hyvä asia, mutta uudistuksen pitää ennen kaikkea varmistaa se, että kansalaiset saavat jatkossa lääkkeensä kohtuullisin kustannuksin. Hallituksen eri lääkekorvausjärjestelmän uudistukset eivät ole olleet johdonmukaisia tai johtaneet tavoiteltuun lopputulokseen nimenomaisesti lääkkeiden käyttäjien kannalta. Hallituksen mukaan sen esitys korvausjärjestelmän uudistamiseksi takaa paremmat korvaukset paljon lääkkeitä käyttäville potilaille sekä varmistaa sen, että pienituloisuus ei muodostu esteeksi tarpeellisten lääkkeiden hankkimiselle. Esityksessä kuitenkin selkeästi haetaan lähinnä säästöjä valtiontaloudesta, sillä lain tavoitteena on hakea 26 miljoonan euron säästöt valtion lääkekorvausmenoista.

Erityisen ongelmallisena perussuomalaiset pitävät hallituksen esittämän alkuomavastuun käyttöönottoa. Tämä alkuomavastuu olisi 45 euroa Kelan korvaamissa lääkeostoissa (peruskorvattavat ja erityiskorvattavat lääkkeet, sekä eräät muut valmisteet). Koska potilas maksaa lääkkeensä kokonaan itse alkuomavastuun osalta, voi tämä vaikeuttaa erityisesti pienituloisten mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan lääkkeitä. Lisäksi alkuomavastuun käyttöönotto monimutkaistaa nykyistä järjestelmää, jolloin esimerkiksi lääkäreiden ja muiden toimijoiden on hankalampaa arvioida potilaalle lääkehoidosta koituvia kustannuksia.

Hallituksen tarkoitus on ohjata alkuomavastuun tuomia säästöjä peruskorvaustason korotukseen siten, että peruskorvaustaso olisi 40 % (vain osa säästöistä ohjattaisiin peruskorvaustason korotukseen). Esitetty korotus kuitenkin vain palauttaa korvaustason lähemmäs vuoden 2011 tasoa, jolloin peruskorvaustaso oli 42 %. Vuonna 2012 hallitus itse alensi peruskorvaustasoa 35 %:iin, joten varsinaisesta korotuksesta ei tässä voida puhua. Peruskorvaustason nostaminen lähemmäs vuoden 2011 tasoa ei riitä takaamaan sitä, että pienituloiset tai paljon lääkkeitä käyttävät kykenevät hankkimaan tarvitsemansa lääkkeet. Myös Lääkäriliitto ja Kela ovat pitäneet korvaustasoa riittämättömänä. Lääkäriliitto toteaa lisäksi, että hallituksen esitys lisää korvausjärjestelmämme regressiivisyyttä, jolloin pienituloiset maksavat terveydenhuollostaan suhteellisesti enemmän kuin suurempituloiset.

Perussuomalaisten mielestä on huolestuttavaa, että säästöt kohdistuvat jälleen kerran kovimmin juuri pienituloisiin ja heikoimmassa asemassa oleviin kansalaisiin. Perussuomalaiset huomauttavat myös, että alkuomavastuun käyttöönotto saattaa myös näkyä kasvaneina toimeentulotukikuluina, joka jälleen ohjaa ihmisiä viimesijaisen tukimuodon suuntaan.