Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 13 päivänä tammikuuta 2014 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta (HE 347/2014 vp).
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
hallitussihteeri Eila Mustonen ja ylilääkäri Teppo Heikkilä, sosiaali- ja terveysministeriö
ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira)
hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
tutkimuspäällikkö Juha Kurtti, Tehy ry
varatoiminnanjohtaja Hannu Halila, Suomen Lääkäriliitto ry
Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettua lakia.
Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolisessa valtiossa koulutuksen saaneiden lääkäreiden laillistamisprosessia ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tekisi päätöksen hakijan koulutuksen hyväksymisestä heti laillistamisprosessin alussa. Hakija voisi toimia lääkäriharjoittelijana ja ryhtyä suorittamaan lupa- ja valvontaviraston määräämää palvelua, lisäopintoja tai kuulustelua vasta sen jälkeen, kun hän on saanut myönteisen päätöksen koulutuksen hyväksymisestä.
Vaatimuksia laillistamishakemuksen yhteydessä esitettävistä asiakirjoista esitetään tarkistettaviksi. Jos tutkintotodistus tai muu hakemuksen liitteeksi tarvittava asiakirja esitetään jäljennöksenä, sen tulisi olla virallisesti oikeaksi todistettu. Hakemukseen tulisi liittää Suomessa tai muussa Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa auktorisoidun kielenkääntäjän kääntämät suomen-, ruotsin- tai englanninkieliset käännökset muista kuin edellä mainituilla kielillä laadituista asiakirjoista. Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolisessa valtiossa tutkintonsa suorittaneiden tulisi liittää laillistamishakemukseen luotettava selvitys todistuksen oikeellisuudesta.
Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin merkittäviin tietoihin ehdotetaan täydennyksiä tilapäiseen ammattitoimintaan oikeutettujen kyseisen alan opiskelijoiden osalta. Ammattihenkilörekisteriin merkittäisiin henkilötiedot sekä tiedot Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston sekä aluehallintovirastojen valvontatoimenpiteinä kohdistamista ratkaisuista.
Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatillista toimintakykyä ja terveydentilaa sekä ammattitaidon selvittämistä koskevaa ammattihenkilölain pykälän soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi ammattioikeutta hakeviin henkilöihin.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.4.2015.
Esityksen taustalla ovat terveydenhuollossa ilmi tulleet tapaukset, joissa työnantajalle tai valvontaviranomaiselle on esitetty väärennettyjä tutkintotodistuksia ja niiden perusteella on toimittu lääkärin tehtävissä. Väärinkäytösten vuoksi laillistamisten oikeellisuutta on jouduttu selvittämään jälkikäteen. Terveydenhuollon ammatinharjoittamisen asianmukaisuuden, valvonnan ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi laillistamismenettelyä ehdotetaan muutettavaksi siten, että tutkintojen oikeellisuudesta voidaan varmistua nykyistä luotettavammin.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira tekee ensimmäisessä vaiheessa hallinnollisen päätöksen EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevan lääkärin tutkinnon hyväksymisestä, minkä jälkeen hakija voi toimia lääkäriharjoittelijana. Koulutuksen hyväksymisen jälkeen hakija suorittaa Valviran määräämän palvelun, lisäopinnot ja kuulustelun. Valvira voi jatkossa myös selvittää ammattioikeutta hakevan henkilön kykyä toimia terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä. Valiokunta toteaa, että lakiehdotus selkeyttää laillistamismenettelyä ja parantaa sekä hakijan oikeusturvaa että potilasturvallisuutta.
Terveydenhuollon ammattihenkilölain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöllä tulee olla hänen hoitamiensa tehtävien edellyttämä kielitaito (18 a §). Hakijalta, joka ei ole EU/ETA-valtion kansalainen, vaaditaan laillistamisen edellytyksenä todistus riittävästä suomen tai ruotsin kielen taidosta. Valvontaviranomaisella ei nykylainsäädännön mukaan ole mahdollisuutta vaatia muussa EU/ETA-valtiossa koulutuksen suorittaneelta hakijalta suomen- tai ruotsin kielen taitoa laillistamisen edellytyksenä, jolloin kielitaidon riittävyyden arviointi on jäänyt työnantajan vastuulle. Maahanmuuttajille kotouttamiskoulutuksen osana tarjottua suomen tai ruotsin kielen opetusta ei voi pitää riittävänä tarvittavan ammatillisen kielitaidon kannalta. Valiokunta pitää tärkeänä, että ammattipätevyysdirektiivin toimeenpanon yhteydessä arvioidaan myös EU/ETA-valtioista tulevien ammattihenkilöiden kielitaidon varmistamisen edellyttämät säädösmuutostarpeet.
Esityksen käsittelyn yhteydessä on tuotu esiin ammatinharjoittamislain kokonaisuudistuksen tarve. Valiokunta katsoo, että tässä valmistelussa on syytä selvittää myös, olisiko kielitaidon merkitseminen terveydenhuollon ammatinharjoittajien keskusrekisteriin tarpeellista ja tarkoituksenmukaista. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kieli- ja muun ammatillisen koulutuksen täydentämiseen on niin ikään tarpeen panostaa siten, etteivät jonot tai pitkät odotusajat koulutukseen tai kuulusteluihin kohtuuttomasti viivästytä työmarkkinoille pääsyä. Valiokunta korostaa lisäksi Valviran voimavarojen riittävyyden merkitystä myös ammatinharjoittajien laillistamisen sujuvuuden ja luotettavuuden kannalta.
Valiokunta ehdottaa 2 momentin 4 a kohdan teknistä täsmentämistä ja yhdenmukaistamista 14 c §:n kanssa.
Valiokunta ehdottaa 1 momentin 2, 3 ja 4 kohtien teknistä täsmentämistä. Lakiehdotuksen 14 c §:n 3 momentin perustelujen mukaan EU/ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen saaneelta lääkäriltä edellytetään laillistamisen ehtona vähintään kuuden kuukauden harjoittelua, joka suoritetaan julkisen palvelujärjestelmän toimintayksikössä amanuenssin nimikkeellä. Ehdotetun 3 momentin mukaan hakija ei voi suorittaa Valviran määräämää palvelua, lisäopintoja tai kuulusteluja taikka toimia lääkäriharjoittelijana ennen kuin koulutuksen hyväksymisestä on tehty päätös. Valiokunta ehdottaa 3 momentin muuttamista sen selkeyttämiseksi, että lääkäriharjoittelulla tarkoitetaan säännöksessä nimenomaan Valviran määräämää lääkäriharjoittelua.
Valiokunta ehdottaa, että 6 momentti täsmennetään lakiehdotuksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaiseksi siten, että ammattioikeutta hakevan henkilön ammatillisen toimintakyvyn tai terveydentilan selvittämisestä aiheutuvia kuluja ei myöskään korvata valtion varoista.
Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa,
että lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi 14 a, 14 c ja 25 § muutettuina seuraavasti:
Hakemuksen liitteet
(1 mom. kuten HE)
Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun ammattipätevyyden tunnustamista tai hyväksymistä koskevaan hakemukseen tulee liittää seuraavat asiakirjat:
(1 ja 2 kohta kuten HE)
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 a) jos hakija on harjoittanut ammattia sellaisessa maassa, joka ei rekisteröi kyseisen ammatin harjoittajia, edellä mainitun maan toimivaltaisen viranomaisen todistus siitä, ettei (poist.) maa rekisteröi asianomaisen ammatin harjoittajia taikka muu luotettava selvitys asiasta;
(3—8 mom. kuten HE)
EU- tai ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen saaneen lääkärin tutkinnon hyväksyminen Suomessa lääkärin ammattiin johtavaksi koulutukseksi
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tekee hakemuksesta päätöksen EU- tai ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen saaneen lääkärin tutkinnon hyväksymisestä lääkärin ammattiin johtavaksi koulutukseksi, jos lääkärin tutkinto täyttää vähimmäisvaatimukset. Hakemuksen liitteeksi hakijan tulee 14 a §:stä poiketen toimittaa seuraavat asiakirjat:
(1 kohta kuten HE)
2) muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat tai suoritetusta koulutuksesta annettu asiakirja, joka antaa oikeuden ryhtyä harjoittamaan lääkärin ammattia;
3) jos hakijalle on myönnetty oikeus harjoittaa lääkärin ammattia jossakin muussa valtiossa kuin Suomessa, kyseisen maan toimivaltaisen viranomaisen enintään kolme kuukautta aikaisemmin antama todistus siitä, että tätä oikeutta ei ole rajoitettu eikä poistettu vakavan ammatillisen virheen vuoksi tai muusta vastaavasta syystä;
4) jos hakija on harjoittanut lääkärin ammattia sellaisessa maassa, joka ei rekisteröi lääkäreitä, edellä mainitun maan toimivaltaisen viranomaisen todistus siitä, ettei (poist.) maa (poist.) rekisteröi lääkäreitä taikka muu luotettava selvitys asiasta; ja
(5 kohta kuten HE)
(2 mom. kuten HE)
Hakija ei voi suorittaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston määräämää palvelua, lisäopintoja, kuulusteluja tai lääkäriharjoittelua ennen kuin lupa- ja valvontavirasto on tehnyt päätöksen koulutuksen hyväksymisestä.
(4 mom. kuten HE)
Ammattitoiminnan asianmukaisuuden selvittäminen
(1—5 mom. kuten HE)
Jos terveydenhuollon ammattihenkilön ammattioikeutta hakeva ei suostu 4 tai 5 momentissa säädettyyn selvittämiseen, sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi hylätä hakemuksen. Ammattioikeutta hakevan henkilön ammattillisen toimintakyvyn, terveydentilan tai ammattitaidon selvittämisestä syntyneitä kuluja ei korvata valtion varoista.
_______________
Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 2015
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Harri Sintonen
Hallituksen esitys terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetusta laista on pääosin kannatettava, mutta ei riitä turvaamaan ulkomailta Suomeen tulevan terveydenhuollon henkilöstön riittävää kielitaitoa.
Ulkomailta Suomeen tulevan terveydenhuollon henkilöstön kielitaidossa on havaittu puutteita ja opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä (Kielitaidon määrittäminen sekä kielitaidon ja EU/ETA-alueen ulkopuolella hankitun koulutuksen täydentäminen terveysalalla, opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:5) on todennut, että kielitaitovaatimukset on syytä nostaa yleisten kielitutkintojen taitotasolle 4/eurooppalaisen kielitaidon viitekehyksen tasolle B2. Työryhmän esityksen mukaan samantasoista kielitaitoa tulee vaatia niin EU/ETA-alueella kuin sen ulkopuolella koulutuksensa suorittaneilta. Kannatamme näitä ehdotuksia, sillä potilasturvallisuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että hoitohenkilökunnalla on riittävän hyvä kielitaito.
Tällä hetkellä ulkomailta Suomeen tulevien terveydenhuollon työntekijöiden kielitaidon varmistamiskäytännöt vaihtelevat. EU/ETA-valtioiden ulkopuolelta tulevilta vaaditaan todistusta suomen tai ruotsin kielen taidosta ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisen (laillistamisen) yhteydessä, mutta vastaavaa ei nykylainsäädännön mukaan voida vaatia, mikäli hakija on EU/ETA-valtion kansalainen. Potilasturvallisuus ei kuitenkaan kansalaisuuksia tunne, ja mielestämme myös EU/ETA -valtioista tulevilta hakijoilta pitää edellyttää kielitaidon todistamista ammatinharjoittamisoikeutta myönnettäessä.
Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin merkittäviä tietoja koskevaa ammattihenkilölain säännöstä ehdotetaan täydennettäväksi, mutta rekisteriin ei esitetä lisättävän tietoa kielitaidosta. Tämä olisi kuitenkin tärkeää henkilöstön kielitaidon varmistamiseksi ja auttaisi tilanteissa, joissa tarvitaan erityistä kielitaitoa suomea tai ruotsia taitamattomien potilaiden hoitamiseksi. Esitämmekin, että rekisteriä täydennetään kielitaidon osalta.
Lainsäädännön valmistelun laatua on asiantuntijoiden toimesta kritisoitu tämän hallituskauden aikana useaan otteeseen ja myös tämä hallituksen esitys saa kritiikkiä osakseen. Valvira toteaa lausunnossaan, että hallituksen esityksen perusteluissa on useita epätäsmällisyyksiä, jotka vaikeuttavat esityksen arviointia. Lausunnon mukaan eräissä kohdin pykälätekstit ja niiden yksityiskohtaiset perustelut poikkeavat toisistaan ja terminologia on osin horjuvaa. Mielestämme lainsäädäntötyön laatuun on panostettava enemmän, jotta valmistellut lait ovat selkeitä ja ymmärrettäviä, ja niiden soveltaminen onnistuu helposti, eikä lakeja tarvitse korjata jatkuvasti valmisteluun liittyvien puutteiden takia.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hyväksytään kolme lausumaa (Vastalauseen lausumaehdotukset).