Perustelut
Hallituksen esitys terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetusta
laista on pääosin kannatettava, mutta ei riitä turvaamaan
ulkomailta Suomeen tulevan terveydenhuollon henkilöstön
riittävää kielitaitoa.
Kielitaitovaatimusten nostaminen
Ulkomailta Suomeen tulevan terveydenhuollon henkilöstön
kielitaidossa on havaittu puutteita ja opetus- ja kulttuuriministeriön
työryhmä (Kielitaidon määrittäminen
sekä kielitaidon ja EU/ETA-alueen ulkopuolella
hankitun koulutuksen täydentäminen terveysalalla,
opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita
ja selvityksiä 2014:5) on todennut, että kielitaitovaatimukset
on syytä nostaa yleisten kielitutkintojen taitotasolle
4/eurooppalaisen kielitaidon viitekehyksen tasolle B2.
Työryhmän esityksen mukaan samantasoista kielitaitoa
tulee vaatia niin EU/ETA-alueella kuin sen ulkopuolella koulutuksensa
suorittaneilta. Kannatamme näitä ehdotuksia, sillä potilasturvallisuuden
kannalta on äärimmäisen tärkeää,
että hoitohenkilökunnalla on riittävän
hyvä kielitaito.
Kielitaidon varmistaminen laillistamisen yhteydessä
Tällä hetkellä ulkomailta Suomeen
tulevien terveydenhuollon työntekijöiden kielitaidon
varmistamiskäytännöt vaihtelevat. EU/ETA-valtioiden
ulkopuolelta tulevilta vaaditaan todistusta suomen tai ruotsin kielen
taidosta ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisen
(laillistamisen) yhteydessä, mutta vastaavaa ei nykylainsäädännön
mukaan voida vaatia, mikäli hakija on EU/ETA-valtion
kansalainen. Potilasturvallisuus ei kuitenkaan kansalaisuuksia
tunne, ja mielestämme myös EU/ETA -valtioista
tulevilta hakijoilta pitää edellyttää kielitaidon
todistamista ammatinharjoittamisoikeutta myönnettäessä.
Keskusrekisteriin merkintä kielitaidosta
Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin
merkittäviä tietoja koskevaa ammattihenkilölain
säännöstä ehdotetaan täydennettäväksi,
mutta rekisteriin ei esitetä lisättävän
tietoa kielitaidosta. Tämä olisi kuitenkin tärkeää henkilöstön
kielitaidon varmistamiseksi ja auttaisi tilanteissa, joissa tarvitaan
erityistä kielitaitoa suomea tai ruotsia taitamattomien
potilaiden hoitamiseksi. Esitämmekin, että rekisteriä täydennetään
kielitaidon osalta.
Lainsäädännön valmistelun
laatuun panostettava
Lainsäädännön valmistelun
laatua on asiantuntijoiden toimesta kritisoitu tämän
hallituskauden aikana useaan otteeseen ja myös tämä hallituksen
esitys saa kritiikkiä osakseen. Valvira toteaa lausunnossaan,
että hallituksen esityksen perusteluissa on useita epätäsmällisyyksiä,
jotka vaikeuttavat esityksen arviointia. Lausunnon mukaan eräissä kohdin
pykälätekstit ja niiden yksityiskohtaiset perustelut
poikkeavat toisistaan ja terminologia on osin horjuvaa. Mielestämme lainsäädäntötyön
laatuun on panostettava enemmän, jotta valmistellut lait
ovat selkeitä ja ymmärrettäviä,
ja niiden soveltaminen onnistuu helposti, eikä lakeja tarvitse
korjata jatkuvasti valmisteluun liittyvien puutteiden takia.