SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 49/2006 vp

StVM 49/2006 vp - HE 251/2006 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys merimieseläkelaiksi, laiksi merimieseläkelain voimaanpanosta ja laiksi työntekijän eläkelain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 7 päivänä marraskuuta 2006 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen merimieseläkelaiksi, laiksi merimieseläkelain voimaanpanosta ja laiksi työntekijän eläkelain muuttamisesta (HE 251/2006 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitussihteeri Maritta Hirvi, sosiaali- ja terveysministeriö

lakiasiainpäällikkö Aino Lassila, Eläketurvakeskus

eläke- ja vakuutuspäällikkö Ove Herrlin, Merimieseläkekassa

liittosihteeri Pekka Teräväinen, Suomen Merimies-Unioni ry

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

, Suomen Varustamoyhdistys

, Suomen Laivanpäällystöliitto

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan uusittavaksi merenkulkijoiden työeläkkeitä koskeva merimieseläkelaki. Yksityisten alojen palkansaajia koskevat työeläkelait on merimieseläkelakia lukuun ottamatta yhdistetty työntekijän eläkelaiksi, joka tulee voimaan vuoden 2007 alusta. Samalla palkansaajien työeläkelainsäädäntöä ajanmukaistettiin ja selkeytettiin. Merenkulkijoiden eläketurva määräytyy pääosin samoin kuin muidenkin palkansaajien eläketurva. Merimieseläkelaissa on kuitenkin myös erityissäännöksiä, jollaisia ei ole muita palkansaajia koskevassa eläkelainsäädännössä. Näissä erityissäännöksissä on kysymys merenkulkijoiden alennetusta vanhuuseläkeiästä ja erityisistä eläkkeen karttumisprosenteista, eläketurvan rahoituksesta ja merimieseläkekassan hallinnosta.

Voimassa oleva merimieseläkelaki korvattaisiin uudella merimieseläkelailla ja sen voimaanpanolailla. Uuden merimieseläkelain rakenne ja yksittäisten lainsäännösten nykyistä täsmällisemmät ja tarkemmat sanamuodot vastaisivat työntekijän eläkelain rakennetta ja sen samaa asiaa koskevien säännösten sanamuotoja. Samalla uudessa merimieseläkelaissa otettaisiin huomioon työntekijän eläkelaista aiheutuvat sisällölliset muutostarpeet. Uudessa merimieseläkelaissa merenkulkijoiden eläketurvan taso säilyisi samanlaisena kuin nykyisin ja ehdotetuilla muutoksilla olisi muutenkin vain vähäinen merkitys merenkulkijoiden eläkeoikeuteen.

Työntekijän eläkelaista aiheutuvien muutostarpeiden lisäksi uudessa merimieslaissa ajanmukaistettaisiin nykyisiä merimieseläkekassan hallintoa koskevia säännöksiä ottaen huomioon muita yksityisten alojen työeläkelaitoksia koskeva yhtiöoikeudellinen lainsäädäntö eläkelaitosten varojen hoidosta ja tilintarkastuksesta.

Uuden merimieseläkelain voimaantulosta ehdotetaan säädettäväksi erillisellä voimaanpanolailla. Siinä olisivat merimieseläkelain voimaantuloa koskevien säännösten lisäksi vuoden 2005 eläkeuudistuksen yhteydessä muodostettuja vapaakirjoja koskevat säännökset sekä säännökset ennen vuotta 1947 syntyneiden merenkulkijoiden oikeudesta osa-aikaeläkkeeseen ja ennen vuotta 1950 syntyneiden merenkulkijoiden oikeudesta työttömyyseläkkeeseen.

Esityksessä ehdotetaan myös työntekijän eläkelain eräiden säännösten tarkistamista ehdotetun uuden merimieseläkelain vuoksi.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Merimiesten eläketurvasta ehdotetaan edelleen säädettäväksi muiden yksityisten alojen palkansaajien työeläkkeitä koskevasta sääntelystä erillään. Kun merimiesten eläketurvaan on uuden työntekijän eläkelain voimaantulon johdosta tehtävä useita muutoksia, on merimieseläkelaki nyt sääntelyn selkeyttämiseksi kirjoitettu kokonaan uudelleen. Uusi laki ajanmukaistaa ja yhdenmukaistaa sääntelyä. Valiokunta pitää merkittävänä, että merimieseläkelain tullessa hyväksytyksi on sekä yksityisen että julkisen alan eläkelainsäädäntö kaikilta osin uudistettu viimeisen viiden vuoden aikana.

Vuoden 2005 alussa voimaantulleessa laajassa eläkeuudistuksessa hyväksyttiin se, että merimiesten eläketurva monin kohdin poikkeaa työntekijän eläkelain mukaisesta eläketurvasta. Muun muassa mahdollisuus alennettuun eläkeikään sekä korkeammat karttumisprosentit säilytettiin, eikä näihin tai muihinkaan eläkepoliittisiin peruslinjauksiin esitetä nyt muutoksia. Ehdotetut — muun muassa osa-aikaeläkettä, kuntoutusta sekä perhe-eläkettä koskevat — eläketurvan sisällölliset muutokset vastaavat työntekijän eläkelakiin hyväksyttyjä vuoden 2007 alusta voimaan tulevia muutoksia.

Uudistus merkitsee monia muutoksia merimieseläkkeiden toimeenpanoon ja erityisesti toimeenpanossa käytettäviin tietojärjestelmiin. Uuden lain voimaantulon yhteydessä otetaan käyttöön työeläkejärjestelmän yhteinen ansaintarekisteri. Eläkekassalle kuuluu jatkossa yleinen valvontavelvollisuus sen suhteen, että merenkulun työnantajat täyttävät lain mukaisen vakuuttamisvelvollisuutensa. Vakuuttamisen osalta eläkekassan tulee valvoa myös eläketurvan järjestämisvelvollisuuden kiertämistä ja väärinkäyttöä. Lakiin ehdotetaan myös nykyistä ankarampia seuraamuksia työnantajalle vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönnistä. Valvonta- ja rangaistussäännökset olisivat yhtenäiset työntekijän eläkelain kanssa.

Vanhentumisaikoja lyhennettäisiin asteittain siten, että vuodesta 2007 vuoteen 2013 mennessä vanhentumisaika lyhenee kymmenestä viiteen vuoteen. Eläkekassa lähettäisi työntekijälle vuosittain tiedon ansiorekisteriin merkityistä ansioista sekä karttuneesta eläkkeestä. Merimieseläkekassalla ei olisi velvoitetta tarkistaa ansiotietojen oikeellisuutta takautuvasti viittä vuotta pidemmältä ajalta. Vain jos työntekijä osoittaisi riidattomasti, että hänellä on ollut viittä vuotta aikaisemmin työansioita, jotka olisi pitänyt vakuuttaa merimieseläkelain mukaan, otettaisiin tällaiset työansiot mukaan eläkettä määrättäessä.

Uudistus merkitsee, että merimiesten mahdollisuudet valvoa oman eläketurvansa aukottomuutta paranevat, mutta samalla heidän vastuunsa eläkkeeseen vaikuttavien tietojen tarkistamisesta kasvaa. Valiokunta korostaa, että merimiesten eläkelain mukaan vakuutetuille tulee tehokkaasti tiedottaa ansiorekisteriotteen oikeudellisesta merkityksestä.

Uuteen lakiin sisältyvät myös uudistetut säännökset Merimieseläkekassan hallinnosta, varojen hoidosta, vakavaraisuudesta ja tilintarkastuksesta. Merimieseläkekassan valtuuskunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan sekä toimitusjohtajan kelpoisuusehtoja tiukennetaan. Heiltä edellytetään jatkossa hyvää työeläkevakuutustoiminnan tuntemusta. Kelpoisuusehtojen tiukentaminen on perusteltua, kun Merimieseläkekassalle muiden työeläkelaitosten tavoin sallitaan sijoitustoiminnan riskien kasvattaminen.

Yksityiskohtaiset perustelut

1. lakiehdotus

55 §. Lesken eläkeoikeus.

Pykälän 2 momentin 2 kohdassa oleva viittaus on korjattava koskemaan voimassaolevaa kansaneläkelakia.

117 §. Eläkkeen maksaminen Kansaneläkelaitokselle tai työttömyyskassalle.

Pykälän 1 momentissa oleva viittaus on korjattava koskemaan kansaneläkelain 45 §:ää.

167 §. Valtuuskunnan nimittäminen ja kokoonpano.

Valiokunta ehdottaa pykälään teknistä korjausta.

191 §. Sovellettava laki.

Pykälä vastaisi sisällöltään nykyisen MEL:n 51 §:n 1 ja 2 momentin säännöksiä kuitenkin siten, että siinä on otettu myös huomioon vireillä olevasta hallituksen esityksestä tilintarkastuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi (HE 194/2006 vp) johtuvat muutokset.

192 §. Tilintarkastajan valinta ja kelpoisuus.

Pykälä vastaisi sisällöltään voimassa olevan MEL:n 51 §:n 2 ja 3 momentteja, kuitenkin siten, että ehdotetussa pykälässä on otettu huomioon myös vireillä olevasta hallituksen esityksestä tilintarkastuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi johtuvat muutokset.

194 §. Oikeus vaatia tilintarkastajan määräämistä.

Pykälä vastaisi sisällöltään voimassa olevan MEL:n 51 a §:ää, kuitenkin siten, että ehdotetussa pykälässä on otettu huomioon myös vireillä olevasta hallituksen esityksestä tilintarkastuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi johtuvat muutokset.

3. lakiehdotus

120 §. Eläkkeen maksaminen Kansaneläkelaitokselle tai työttömyyskassalle.

Valiokunta ehdottaa pykälän 1 momentissa olevan viittauksen korjaamista koskemaan kansaneläkelain 45 §:ää.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa,

että 2. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana ja

että 1. ja 3. lakiehdotus hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset).

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Merimieseläkelaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

I OSA

Yleiset säännökset

1 luku

Lain tarkoitus

1—3 §

(Kuten HE)

2 luku

Lain soveltamisala

4—7 §

(Kuten HE)

II OSA

Eläkkeitä ja kuntoutusta sekä niiden toimeenpanoa koskevat säännökset

3 luku

Eläke- ja kuntoutusetuudet

8—54 §

(Kuten HE)

55 §

Lesken eläkeoikeus

(1 mom. kuten HE)

Leskeneläkkeeseen on oikeus myös sellaisella leskellä, jonka avioliitto on solmittu ennen kuin leski oli täyttänyt 50 vuotta ja edunjättäjä 65 vuotta ja avioliitto oli jatkunut vähintään viisi vuotta, jos:

(1 kohta kuten HE)

2) leski sai edunjättäjän kuollessa työeläkelain tai kansaneläkelain (347/1956) mukaista työkyvyttömyyseläkettä, joka oli jatkunut vähintään kolmen vuoden ajan.

(3 ja 4 mom. kuten HE)

56—63 §

(Kuten HE)

4 luku

Eläkkeen määräytyminen

64—96 §

(Kuten HE)

5 luku

Ensisijaisten etuuksien vähentäminen eläkkeestä

97—100 §

(Kuten HE)

6 luku

Palkka- ja hintatason muutosten huomioon ottaminen

101 ja 102 §

(Kuten HE)

7 luku

Eläkkeen hakeminen ja päätökset

103—108 §

(Kuten HE)

8 luku

Eläkkeen maksaminen, viivästyskorotus ja takaisinperintä

109—116 §

(Kuten HE)

117 §

Eläkkeen maksaminen Kansaneläkelaitokselle tai työttömyyskassalle

Jos työntekijä on väliaikaisesti saanut Kansaneläkelaitoksen maksamaa eläkettä kansaneläkelain 45 §:n mukaan tai edellä mainittua eläkettä ja eläkkeensaajien asumistukilain (591/1978) 1 §:n mukaista asumistukea samalta ajalta, jolta hänelle myönnetään muutoksenhaun perusteella tämän lain mukainen eläke takautuvasti, eläkekassan on maksettava takautuva eläke Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta sille siltä osin kuin eläke vastaa määrältään Kansaneläkelaitoksen samalta ajalta liikaa maksaman etuuden määrää.

(2—5 mom. kuten HE)

118—124 §

(Kuten HE)

9 luku

Muutoksenhaku

125—137 §

(Kuten HE)

III OSA

Vakuuttamista ja kustannusten jakoa koskevat säännökset

10 luku

Eläketurvan järjestäminen ja eläkekassalle suoritettavat maksut

138—152 §

(Kuten HE)

11 luku

Kustannusten jako eläkelaitosten kesken

153—161 §

(Kuten HE)

12 luku

Vakuuttamisen valvonta

162—165 §

(Kuten HE)

IV OSA

Eläkekassan hallinto

13 luku

Eläkekassan johto

166 §

(Kuten HE)

167 §

Valtuuskunnan nimittäminen ja kokoonpano

Sosiaali- ja terveysministeriö nimittää eläkekassan valtuuskunnan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Valtuuskuntaan kuuluu kolmetoista jäsentä sekä heille määrätyt henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenistä kaksi edustaa sosiaali- ja terveysministeriötä sekä yksi liikenne- ja viestintäministeriötä. Muista jäsenistä viisi edustaa työnantajia ja viisi työntekijöitä. Viimeksi mainituista kolme edustaa miehistöä, yksi kansipäällystöä ja yksi konepäällystöä.

(2—4 mom. kuten HE)

168—190 §

(Kuten HE)

14 luku

Eläkekassan tilintarkastus

191 §

Sovellettava laki

Eläkekassan tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tässä luvussa ja tilintarkastuslaissa ( / ) säädetään.

(2 mom. poist.)

(2 mom. kuten HE:n 3 mom.)

192 §

Tilintarkastajien valinta ja kelpoisuus

Eläkekassan kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta sekä hallintoa tarkastamaan on valittava vähintään kaksi tilintarkastajaa ja heille vastaavat kelpoisuusehdot täyttävät varatilintarkastajat. Vähintään yhden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa tarkoitettu Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö.

Yksi tilintarkastaja on nimettävä valvontatilintarkastajana huolehtimaan eläkekassan kirjanpidon ja hallinnon tehokkaasta valvonnasta tilikauden aikana. Lisäksi on nimettävä yksi tilintarkastaja tai varatilintarkastaja valvontatilintarkastajan sijaiseksi. Valvontatilintarkastajan ja tämän sijaisen on oltava 1 momentissa tarkoitettu tilintarkastaja.

193 §

(Kuten HE)

194 §

Oikeus vaatia tilintarkastajan määräämistä

Vakuutusvalvontaviraston on ilmoituksesta määrättävä eläkekassalle kelpoisuusehdot täyttävä tilintarkastaja, jos:

(1 kohta kuten HE)

2) tilintarkastajalla ei ole tässä laissa tai tilintarkastuslaissa tarkoitettua kelpoisuutta tai jos tilintarkastaja ei ole tilintarkastuslaissa tarkoitetulla tavalla riippumaton.

(2 mom. kuten HE)

Vakuutusvalvontaviraston on pyydettävä Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnalta lausunto 1 momentissa tarkoitetussa riippumattomuutta koskevassa asiassa ennen sen ratkaisemista.

Ennen kuin 1 momentissa tarkoitettu tilintarkastajan määräys annetaan, eläkekassan hallitusta on kuultava. Määräys on voimassa siihen asti, kunnes eläkekassalle on säädetyssä järjestyksessä valittu tilintarkastaja Vakuutusvalvontaviraston määräämän tilintarkastajan tilalle.

195 §

(Kuten HE)

15 luku

Eläkekassan tilinpäätös ja toimintakertomus

196—199 §

(Kuten HE)

16 luku

Eläkekassan vastuuvelka ja sen kattaminen

200—202 §

(Kuten HE)

17 luku

Eläkekassan varojen sijoittaminen

203—205 §

(Kuten HE)

18 luku

Eläkekassan vakavaraisuus

206—210 §

(Kuten HE)

19 luku

Eläkekassan valvonta

211—214 §

(Kuten HE)

V OSA

Erinäiset säännökset

20 luku

Tietojen antaminen, saaminen ja salassapito

215—221 §

(Kuten HE)

21 luku

Täydentävät säännökset ja voimaantulo

222—231 §

(Kuten HE)

_______________

3.

Laki

työntekijän eläkelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 19 päivänä toukokuuta 2006 annetun työntekijän eläkelain (395/2006) 120 §:n 1 momentti, 175 §:n 3 momentti, 179 §:n 1 momentin 1 ja 9 kohta sekä 3 momentti ja 181 § seuraavasti:

120 § (Uusi)

Eläkkeen maksaminen Kansaneläkelaitokselle tai työttömyyskassalle

Jos työntekijä on väliaikaisesti saanut Kansaneläkelaitoksen maksamaa eläkettä kansaneläkelain 45 §:n mukaan tai edellä mainittua eläkettä ja eläkkeensaajien asumistukilain (591/1978) 1 §:n mukaista asumistukea samalta ajalta, jolta hänelle myönnetään muutoksenhaun perusteella tämän lain mukainen eläke takautuvasti, eläkelaitoksen on maksettava takautuva eläke Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta sille siltä osin kuin se vastaa määrältään Kansaneläkelaitoksen samalta ajalta liikaa maksaman etuuden määrää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

175, 179 ja 181 §

(Kuten HE)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2006

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Valto Koski /sd
jäs. Sirpa Asko-Seljavaara /kok
Anneli Kiljunen /sd
Pehr Löv /r
Riikka Moilanen-Savolainen /kesk
Aila Paloniemi /kesk
Leena Rauhala /kd
Juha Rehula /kesk
Paula Risikko /kok
Arto Seppälä /sd
Osmo Soininvaara /vihr
Tapani Tölli /kesk
Erkki Virtanen /vas
Tuula Väätäinen /sd
vjäs. Jaana Ylä-Mononen /kesk

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Eila Mäkipää