Yleisperustelut

Valiokunta pitää erittäin hyvänä, että pitkään valmisteltavana ollut työtapaturmia ja ammattitauteja koskeva lainsäädäntö nyt uudistetaan. Uudistus selkeyttää ja ajantasaistaa nykyistä, eri laeissa hajallaan olevaa sääntelyä. Lainsäädännön rakenne on aikaisempaa selkeämpi, kun kolme erillistä lakia korvataan yhdellä lailla. Perustuslain sääntelylle asettamat vaatimukset on aiempaa paremmin otettu huomioon, jolloin osapuolten oikeudet ja velvollisuudet käyvät laista ilmi selkeämmin kuin voimassaolevasta laista. Uudistettu lainsäädäntö ei muuta työtapaturma- tai ammattitautivakuuttamista koskevan järjestelmän perusrakenteita, kuten sen rahoittamista tai toimeenpanoa. Myöskään korvausten tasoon ei ehdoteta merkittäviä muutoksia.

Valiokunta pitää hyvänä, että uudistuksessa on otettu huomioon työelämässä tapahtuneet muutokset, kuten etätyön ja matkustuksen lisääntyminen työssä. Valiokunta pitää myös merkittävänä, että korvausasian käsittelyn joutuisuutta pyritään lisäämään muun muassa säätämällä seitsemän arkipäivän aika, jonka kuluessa vakuutuslaitoksen on viimeistään aloitettava korvausasian selvittäminen. Määräaika, jonka kuluessa päätös tulee antaa, lyhenee kolmesta kuukaudesta yhteen kuukauteen siitä, kun vakuutuslaitos on saanut asian ratkaisemiseksi tarvittavat selvitykset. Lisäksi vahingoittuneen ja työnantajan velvollisuudeksi tulee omalla toiminnallaan edistää korvausasian käsittelyä.

Nykyisen lainsäädännön aikana oikeus- ja korvauskäytännön nojalla syntyneitä tulkintoja kirjataan nyt monilta osin lakiin. Laissa säädetään nykyistä yksityiskohtaisemmin muun muassa olosuhteista, joissa sattunut työtapaturma ja ilmennyt ammattitauti korvataan. Samoin laissa säädetään korvausoikeudellisesti merkittävän lääketieteellisen syy-yhteyden arvioinnista. Korvaamista koskevien periaatteiden käydessä selkeämmin ilmi laista järjestelmän avoimuus lisääntyy ja päätösten perusteet tulevat ymmärrettävämmiksi.

Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä jäljempänä esitetyin huomautuksin sekä lähinnä lakiteknisin muutosehdotuksin.

Soveltamisala

Lakiehdotus koskee ansiotarkoituksessa tehtyä työtä. Soveltamisala työntekijöiden osalta on rajattu työ- ja virkasuhteessa tehtävään työhön. Yrittäjille tapaturmavakuutuksen ottaminen säilyy edelleen vapaaehtoisena. Yrittäjänä pidetään henkilöä, jolla on velvollisuus ottaa itselleen yrittäjän eläkelain mukainen vakuutus. Tältä osin lakiehdotus selkeyttää yrittäjän sosiaaliturvaa.

Soveltamisala rajaa tietyt erityisryhmät tapaturmavakuuslain ulkopuolelle. Tällaisia ovat omaishoitajat, perhehoitajat samoin kuin kuntouttavaan työtoimintaan sekä vammaisten työtoimintaan osallistuvat henkilöt, jotka eivät tee työtä työsuhteessa. Näiden henkilöryhmien osalta on valmisteltavana erillislaki, jolla heidät saatetaan pakollisen työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen pakollisen vakuutuksen piiriin. Lisäksi selvitetään heitä koskevan tapaturmavakuuttamisen muutostarpeet sekä se, olisiko tarkoituksenmukaista vakuuttaa heidät yhdessä vakuutuslaitoksessa. Valiokunta huomauttaa, että nämä muutokset tulee saada voimaan samanaikaisesti nyt hyväksyttävän lainsäädännön kanssa.

Ammattisotilaat kuuluvat valtion virkamiehinä lakiehdotuksen soveltamisalaan. Sen sijaan siviili- sekä sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä oleville valmistellaan parhaillaan erillistä työtapaturma- ja ammattitautilakia. Myös sotilastapaturmalakia on tarkoitus uudistaa samassa yhteydessä.

Ammatillinen kuntoutus

Valiokunta pitää erityisen hyvänä, että ammatillista kuntoutusta pyritään tehostamaan. Jos vahingoittuneen työkyvyttömyys pitkittyy, vakuutuslaitoksen on kolmen kuukauden määräajassa arvioitava tarve kuntoutuksen aloittamiseen ja sen jälkeen vähintään kolmen kuukauden välein uudistettava arviointi. Lisäksi laki velvoittaa vakuutuslaitoksen seuraamaan kuntoutusasian selvittelyn edistymistä. Valiokunnan näkemyksen mukaan on tärkeää, että kuntoutustarve tunnistetaan mahdollisimman varhain, vahingoittuneelle löydetään soveltuva kuntoutuskeino ja kuntoutuksen etenemistä aktiivisesti seurataan. Kuntoutuksen sisältöä koskevat säännökset sisällytetään lakiin pitkälti nykyisen sisältöisinä tekemättä merkittäviä muutoksia nykyiseen soveltamiskäytäntöön.

Haittaraha

Uuden lain mukaan haittaluokissa 1—5 korvaus maksettaisiin jatkossa aina kertakorvauksena. Kertakorvauksena maksettava haittaraha tullaan jatkossa laskemaan samojen laskentaperusteiden mukaan sekä miehille että naisille. Myös voimassa olevaa tapaturmavakuutuslakia ehdotetaan muutettavaksi tältä osin jo huhtikuun alusta, koska nykyinen sääntely, jonka mukaan haittaraha on miehille pienempi lyhyemmän elinajanodotteen vuoksi, ei ole EU:n tasa-arvodirektiivien mukainen. Euroopan Unionin tuomioistuimen ratkaisun C-318/13 antamisen jälkeen on selvää, ettei haittarahan kertakorvaus voi olla sukupuolesta riippuvainen. Muutos johtaa myös takautuvien lisäkorvausten maksamiseen tapauksissa, joissa kertakorvaus on maksettu EU-tuomioistuimen tuomion antamisen jälkeen. Valiokunta on ottanut kantaa miesten ja naisten haittarahan erilaiseen laskentaperusteeseen mietinnössään StVM 55/2009 vp, jossa valiokunta totesi, että haittarahan erilaisista laskentaperusteista on syytä luopua ja sukupuolineutraalien laskentaperusteiden voidaan katsoa muutoinkin soveltuvan paremmin lakisääteisen sosiaalivakuutuksen luonteeseen.

Muutoksenhaku

Vakuutusyhtiön päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalta. Muutoksenhakulautakunnan päätöksestä voi valittaa vakuutusoikeuteen. Muutoksenhakuun sovelletaan muutoksenhakulautakunnassa ja vakuutusoikeudessa hallintolainkäyttölakia. Vakuutusoikeuden päätöksestä on mahdollista valittaa rajoitetusti korkeimpaan oikeuteen. Valitus edellyttää aina valitusluvan myöntämistä. Asian käsittely korkeimmassa oikeudessa on riita-asian käsittelyä, ja sovellettaviksi tulevat oikeudenkäymiskaaren säännökset.

Sosiaalivakuutusta koskevissa asioissa muutoksenhaku tapahtuu hallintolainkäyttöä koskevien säännösten mukaisesti ja ylin muutoksenhakuaste on korkein hallinto-oikeus. Työtapaturma-asioissa muutoksenhaun prosessisäännökset muuttuvat vakuutusoikeuden jälkeen hallintolainkäytöstä siviiliprosessiksi. Tällöin esimerkiksi näytön hankkimista sekä kulujen korvaamista koskevat periaatteet muuttuvat kesken muutoksenhaun. Valiokunta katsoo, että muutoksenhakutien tarkoituksenmukaisuutta olisi tarpeen arvioida.

Kosteusvaurioista aiheutuneet sairaudet

Hallituksen esityksen valmistelun yhteydessä on erillisessä kolmikantaisessa valmisteluryhmässä selvitetty työpaikan vaihdoksen tukemista päivärahatyyppisellä etuudella tilanteessa, jossa työntekijä ei pysty työskentelemään omalla työpaikallaan sen kosteusvauriosta johtuvien terveydellisten ongelmien vuoksi, vaikka hänellä ei ole todettu laissa tarkoitettua ammattitautia.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valmisteltavana oli ollut luonnos määräaikaisesta kokeiluluontoisesta laista, jonka mukaan tietyillä ehdoilla työntekijälle, joka on työkokeilussa tai työhönvalmennuksessa muulla kuin omalla työnantajallaan, olisi voitu maksaa enintään kuuden kuukauden ajalta etuutta. Osapuolet eivät kuitenkaan päässeet sellaiseen yhteisymmärrykseen, jonka pohjalta olisi voitu jatkaa valmistelua.

Valiokunta toteaa, että henkilöt, jotka eivät voi tehdä työtään työpaikalla olevien kosteusvauriomikrobien vuoksi, jäävät useimmiten kaikkien toimeentuloa turvaavien järjestelmien ulkopuolelle. He eivät ole työkyvyttömiä, sairauspäivärahaa maksetaan vain määräajan, ja heidän työnhakuaan rajoittaa altistuminen kosteusvauriomikrobeille. Kuten työelämä- ja tasa-arvovaliokuntakin toteaa, työkyvyn menetys ei tällöin liity itse työn tekemiseen vaan esimerkiksi rakennukseen, jossa työnteko tapahtuu.

Altistukseen liittyvät terveydelliset ongelmat ovat varsin yleisiä, mutta tiedot niiden täsmällisistä aiheuttajista ovat edelleen puutteellisia. Suuri osa tapauksista on sellaisia, joissa taudin aiheuttajat eivät ole yksiselitteisesti mitattavissa ja todettavissa. Valiokunta ei pidä tilannetta sairastuneiden kannalta tyydyttävänä. Valiokunta katsoo, että valmistelutyötä kosteusvauriomikrobeille altistuneiden henkilöiden aseman parantamiseksi on syytä jatkaa, jotta sairastuneiden mahdollisuudet tehdä ammattiaan vastaavaa työtä turvataan.

Työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisy

Suomessa sattuu työntekijöille vuosittain noin 125 000 työtapaturmaa ja yrittäjille noin 7 000. Työtapaturmien ehkäisyssä keskeinen säännöstö sisältyy työturvallisuuslakiin ja sen noudattamisen valvonta työsuojelun valvonnasta annettuun lakiin. Ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä todetaan vuosittain noin 4 000. Valiokunta pitää tärkeänä, että työtapaturmista ja ammattitaudeista aiheutuvaa työkyvyttömyyttä pyritään tehokkaasti ehkäisemään ennakolta. Valiokunta toteaa lisäksi, että ammattitautien rinnalla muiden työhön liittyvien sairauksien vaikutus työkykyyn ja kansanterveyteen on vielä merkityksellisempää. Tästä syystä työkyvyttömyyden ehkäisyn kannalta tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ja mielenterveydellisiin ongelmiin johtaviin tekijöihin on keskeistä puuttua myös työelämässä.

Tiedottaminen

Valiokunta toteaa, että uudesta lainsäädännöstä aiheutuu lakia toimeenpaneville vakuutuslaitoksille paljon tietojärjestelmien muutoksia ja hallinnollista työtä. Uuden lainsäädännön toimeenpano vaatii myös mittavaa koulutustoimintaa. Koska vanhaa lakia sovelletaan työtapaturmiin ja ammattitauteihin, jotka ovat syntyneet ennen vuotta 2016, sovelletaan kahta lakia pitkään rinnakkain. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että uudistuksesta tiedotetaan riittävästi vakuutuksen ottajille ja vakuutetuille.