SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 5/2001 vp

StVM 5/2001 vp - HE 19/2001 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys viimeisenä eläkelaitoksena työeläkejärjestelmässä toimivaa eläkelaitosta koskevaksi lainsäädännöksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 6 päivänä maaliskuuta 2001 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen viimeisenä eläkelaitoksena työeläkejärjestelmässä toimivaa eläkelaitosta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 19/2001 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitussihteeri Maritta Hirvi, sosiaali- ja terveysministeriö

apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio, oikeusasiamiehen kanslia

etuuspäällikkö Marja Ikonen, Kansaneläkelaitos

yksikönjohtaja Heikki Kammonen, Valtiokonttori

kehityspäällikkö Riitta Korpiluoma, Eläketurvakeskus

vakuutustuomari Juha Pystynen, vakuutusoikeus

johtava lakimies Anne Perälehto-Virkkala, Kuntien eläkevakuutus

eläkejohtaja Aira Bristow, Työeläkelaitosten Liitto

lakimies Ove Herrlin, Merimieseläkekassa

sosiaalipoliittinen sihteeri Kaija Kallinen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

asiamies Johan Åström, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT

sosiaalisihteeri Veikko  Simpanen, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK

lakimies Markku Kojo, Akava

lakimies Päivi Huotari, Maatalousyrittäjien eläkelaitos

puheenjohtaja Timo Havu, eläkelautakunta

ylilääkäri Sakari Tola, Varma-Sampo

ylilääkäri Timo Aro, Ilmarinen

puheenjohtaja Hannu  Kukkonen, Vakuutusongelmaisten Tuki ry

HALLITUKSEN ESITYS

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia, lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelakia, maatalousyrittäjien eläkelakia, yrittäjien eläkelakia, merimieseläkelakia, kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelakia, valtion eläkelakia, valtion perhe-eläkelakia, kuukautta lyhyempien valtion palvelussuhteiden eläketurvan järjestämisestä annettua lakia ja vakuutusoikeudesta annettua lakia. Uudistuksella otettaisiin käyttöön viimeistä eläkelaitosta koskeva järjestely yksityisten alojen, kunnallisen ja valtion eläkejärjestelmien välillä.

Viimeistä eläkelaitosta koskevassa järjestelyssä edellä mainittujen eläkejärjestelmien mukaiset eläkkeet maksaisi ja eläkelaitoksen muita tehtäviä hoitaisi vain se eläkelaitos, jonka järjestämän eläketurvan piiriin eläkkeenhakija on viimeksi kuulunut. Viimeinen eläkelaitos antaisi myös päätösyhdistelmän näiden eläkejärjestelmien eläkelaitosten päätöksistä.

Lisäksi se ratkaisisi muidenkin eläkelaitosten hoitaman eläketurvan osalta hakijan oikeuden työkyvyttömyyseläkkeeseen ja yksilölliseen varhaiseläkkeeseen päättyneistä työ- ja virkasuhteista sekä yrittäjätoiminnasta. Jos kuitenkin kunnallisen tai valtion eläkejärjestelmän mukainen eläkelaitos viimeisenä eläkelaitoksena soveltaa ratkaisussa niin sanottua ammatillista työkyvyttömyysmääritelmää tai ratkaisee oikeuden yksilölliseen varhaiseläkkeeseen, sen on ennen ratkaisun tekemistä neuvoteltava yksityisten alojen eläkelaitoksen kanssa. Neuvottelua ei kuitenkaan tarvita, jos yksityisen puolen eläkkeen määrä on vähäinen. Viimeisen eläkelaitoksen antamaa päätösyhdistelmää koskeva valitusasia käsiteltäisiin viimeisen eläkelaitoksen mukaan määräytyvässä muutoksenhakuelimessä.

Ehdotetun järjestelyn tavoitteena on eläkkeenhakijan kannalta helpottaa työeläkeasioiden hoitamista. Eläkkeenhakija saisi samanaikaisesti päätöksen järjestelyn piiriin kuuluvien eläkejärjestelmien eläkkeistä. Hänen tarvitsisi olla yhteydessä vain yhteen eläkelaitokseen, joka huolehtisi muidenkin järjestelyn piiriin kuuluvien eläkelaitosten puolesta eläkkeen maksamisesta ja muista eläkelaitosten tehtävistä. Myös muutoksenhakumenettely yksinkertaistuisi. Tavoitteena on myös, ettei eri eläkelaitoksissa tehtäisi päällekkäistä työtä.

Ehdotus ei muuttaisi eläkejärjestelmien rahoitusperiaatteita. Ehdotettu järjestely olisi tarkoitus laajentaa myöhemmin myös kirkollisiin ja muihin julkisten alojen erityisiin työeläkejärjestelmiin.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2004 alusta. Niitä sovellettaisiin eläkehakemuksiin, jotka tulevat vireille lakien tultua voimaan.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin muutoksin ja huomautuksin.

Hallituksen esityksessä ehdotetun uudistuksen toteuttaminen merkitsee yksityisten alojen työeläkejärjestelmässä sovelletun viimeisen laitoksen periaatteen laajentamista kunnallisen ja valtion eläkejärjestelmän piiriin. Ehdotus merkitsee vakuutetun kannalta eläkeasioiden käsittelyn yksinkertaistumista ja selkeytymistä ja merkitsee siten parannusta nykytilaan. Myös valitusjärjestelmän yksinkertaistaminen on vakuutetun kannalta myönteinen asia. Eläkeasioita hoitavien eläkelaitosten kannalta ehdotus merkitsee päällekkäisen työn vähentymistä, mutta ei merkitse muutosta eläkejärjestelmien itsenäisyyteen taikka rahoitukseen.

Valiokunta on asian käsittelyn yhteydessä kiinnittänyt huomiota työkyvyttömyyseläkkeitä koskevan menettelyn kehittämistarpeisiin. Menettelyyn liittyvät oikeusturvaseikat ovat eläkkeenhakijan kannalta keskeisiä. Valiokunnan näkemyksen mukaan ratkaisujen perusteluja —myös asiantuntijalääkäreiden lausuntojen perusteluja — tulee kehittää ja niiden tasoa parantaa. Perustelujen riittävyyteen ja avoimuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota päädyttäessä hylkäävään ratkaisuun. Hakijan kuuleminen vielä ennen hylkäävän päätöksen antamista olisi omiaan lisäämään hakijan oikeusturvaa. Hakumenettelyn kehittämisen kannalta olisi lisäksi hyvä, että asiantuntijalääkärin ratkaisun perustelut voitaisiin hakijan suostumuksella saattaa myös hoitavan lääkärin tietoon. Muutoksenhakujärjestelmässä tulisi kaiken kaikkiaan lisätä avoimuutta, jolloin myös mahdollisuuksia yhtenäiseen ratkaisukäytäntöön edistetään.

Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki työntekijäin eläkelain muuttamisesta

10 b §.

Hallituksen esityksessä työntekijäin eläkelain uuteen 10 b §:ään ehdotetaan otettavaksi osa työntekijäin eläkeasetuksen 11 §:n säännöksistä sanamuodoltaan tarkistettuina. Valiokunta ehdottaa työntekijäin eläkeasetuksen 11 §:ssä olevien eläkkeenhakijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevien säännösten ottamista lakiin laajemmin kuin on ehdotettu. Valiokunta ehdottaa lisättäväksi pykälään uuden 2 momentin, johon siirretään työeläkeasetuksen 11 §:n 2 momentissa olevat säännökset. Pykälän 3 momenttiin valiokunta ehdottaa lisättäväksi maininnan eläkkeenhakijan lähettämisestä tutkittavaksi kuntoutus- tai tutkimuslaitokseen sekä täsmennyksen hakijalle tutkimuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Lisäksi valiokunta ehdottaa momenttia muutettavaksi siten, ettei hakemuksen käsittelyä enää voida määrätä raukeamaan. Hakijan kieltäytyessä ilman hyväksyttävää syytä tutkimuksesta hakemus voidaan saatujen muiden selvitysten nojalla ratkaista. Tällöin hakija saa asiassa valituskelpoisen päätöksen. Valiokunta korostaa kuitenkin, että pääsääntöisesti lisäselvitystä tulee hankkia riittävästi ennen asian ratkaisemista. Raukeamista koskeva maininta ehdotetaan poistettavaksi myös pykälän 4 momentista.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan työeläkeasetuksen 11 §:n säännöstä, jonka mukaan eläkkeenhakija on velvollinen käymään tutkittavana eläkelaitoksen nimeämän lääkärin luona, on käytännössä tulkittu siten, ettei hakijaa ole lähetetty nimeltä mainitun lääkärin luokse vaan esimerkiksi tietyn erikoisalan pätevyyden omaavalle lääkärille. Valiokunta pitää tärkeänä, että tällaista tulkintalinjaa pääsääntönä sovelletaan. Lääkärille lähetettäessä tulisi aina myös huomioida hakijan mahdollisesti ilmoittama luottamuspula, koska hakijan luottamus hänen asiaansa ratkaisevien puolueettomuuteen on koko järjestelmää kohtaan koetun luottamuksen kannalta keskeistä.

5. Laki merimieseläkelain muuttamisesta

26 §.

Valiokunta ehdottaa tehtäväksi vastaavat täsmennykset työkyvyttömyyseläkettä hakevan oikeuksia ja velvollisuuksia koskeviin merimieseläkelain 26 §:n säännöksiin kuin edellä on ehdotettu työntekijäin eläkelain 10 b §:n osalta.

7. Laki valtion eläkelain muuttamisesta

3 b §.

Valiokunta ehdottaa tehtäväksi vastaavat täsmennykset työkyvyttömyyseläkettä hakevan oikeuksia ja velvollisuuksia koskeviin valtion eläkelain 3 b §:n säännöksiin kuin edellä on ehdotettu työntekijäin eläkelain 10 b §:n ja merimieseläkelain 26 §:n osalta.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että 2.—4., 6. ja 8.—10. lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina ja

että 1. lakiehdotuksen 10 b §, 5. lakiehdotuksen 26 § ja 7. lakiehdotuksen 3 b § hyväksytään muutettuina seuraavasti:

1. lakiehdotus
10 b §

(1 mom. kuten HE)

Haettaessa työkyvyttömyyseläkettä eläkelaitokselle on toimitettava hakijan terveydentilasta laadittu lääkärinlausunto, joka sisältää hoito- tai kuntoutussuunnitelman. Eläkelaitos voi kuitenkin hyväksyä muunkinlaisen lääkärinlausunnon tai sitä vastaavan selvityksen. Jos hakija on hoidettavana sairaalassa tai jos siihen on muu erityinen syy, eläkelaitos voi myös omalla kustannuksellaan hankkia lääkärinlausunnon. (Uusi 2 mom.)

Työkyvyttömyyseläkkeen hakija tai saaja on velvollinen eläkelaitoksen määräyksestä käymään työkyvyttömyyden selvittämistä varten tutkittavana eläkelaitoksen nimeämän lääkärin luona tai eläkelaitoksen nimeämässä kuntoutus- tai tutkimuslaitoksessa. Eläkelaitoksen on tällöin korvattava tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset, joihin luetaan myös kohtuulliset matkakustannukset ja kohtuullinen matkapäiväraha toiselle paikkakunnalle määräyksen mukaisesti tehdystä matkasta. Jos hakija ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy tutkimuksesta, hakemus voidaan saadun selvityksen nojalla ratkaista.

Eläkehakemus katsotaan tehdyksi sinä päivänä, jona se on saapunut 8 §:n 4 momentin 1—13 kohdassa mainitussa laissa tarkoitetulle eläkelaitokselle tai eläketurvakeskukselle taikka eläkelaitoksen tai eläketurvakeskuksen sitä varten valtuuttamalle asiamiehelle. Jollei hakija kehotuksen saatuaan eläkelaitoksen määräämässä kohtuullisessa ajassa toimita sille hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavaa lisäselvitystä (poist.), hakemus katsotaan tehdyksi kuitenkin vasta silloin, kun eläkelaitokseen on saapunut hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittava selvitys.

(5 mom. kuten HE:n 4 mom.)

_______________

5. lakiehdotus
26 §

(1 mom. kuten HE)

Työkyvyttömyyseläkkeen hakija tai saaja on velvollinen eläkekassan määräyksestä käymään työkyvyttömyyden selvittämistä varten tutkittavana eläkekassan nimeämän lääkärin luona tai eläkekassan nimeämässä kuntoutus- tai tutkimuslaitoksessa. Eläkekassan on tällöin korvattava tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset, joihin luetaan kuuluvaksi, mikäli henkilö on määrätty tutkittavaksi asuinpaikkakuntansa ulkopuolelle, myös kohtuullinen korvaus matkakuluista ja kohtuullinen matkapäiväraha. Jos hakija ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy tutkimuksesta, hakemus voidaan saadun selvityksen nojalla ratkaista.

Eläkehakemus katsotaan tehdyksi sinä päivänä, jona se on saapunut työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentin 1—13 kohdassa mainitussa laissa tarkoitetulle eläkelaitokselle tai eläketurvakeskukselle taikka eläkelaitoksen tai eläketurvakeskuksen sitä varten valtuuttamalle asiamiehelle. Jollei hakija kehotuksen saatuaan eläkekassan määräämässä kohtuullisessa ajassa toimita sille hakemuksen ratkaisemiksi tarvittavaa lisäselvitystä (poist.) hakemus katsotaan tehdyksi kuitenkin vasta silloin, kun eläkekassaan on saapunut hakemuksen ratkaisemiksi tarvittava selvitys.

(4 mom. kuten HE)

_______________

7. lakiehdotus
3 b §

(1 mom. kuten HE)

Haettaessa työkvyttömyyseläkettä valtiokonttorille on toimitettava hakijan terveydentilasta laadittu lääkärinlausunto, joka sisältää hoito- tai kuntoutussuunnitelman. Valtiokonttori voi kuitenkin hyväksyä muunkinlaisen lääkärinlausunnon tai sitä vastaavan selvityksen. Jos hakija on hoidettavana sairaalassa tai jos siihen on muu erityinen syy, valtiokonttori voi myös omalla kustannuksellaan hankkia lääkärinlausunnon. (Uusi 2 mom.)

Työkyvyttömyyseläkkeen hakija tai saaja on velvollinen valtiokonttorin määräyksestä käymään työkyvyttömyyden selvittämistä varten tutkittavana valtiokonttorin nimeämän lääkärin luona tai valtiokonttorin nimeämässä kuntoutus- tai tutkimuslaitoksessa. Valtiokonttorin on tällöin korvattava tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset, joihin luetaan myös kohtuulliset matkakustannukset ja kohtuullinen matkapäiväraha toiselle paikkakunnalle määräyksen mukaisesti tehdystä matkasta. Jos hakija ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy tutkimuksesta, hakemus voidaan saadun selvityksen nojalla ratkaista.

Eläkehakemus katsotaan tehdyksi sinä päivänä, jona sen saapunut työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentin 1—13 kohdassa mainitussa laissa tarkoitetulle eläkelaitokselle tai eläketurvakeskukselle taikka eläkelaitoksen tai eläketurvakeskuksen sitä varten valtuuttamalle asiamiehelle. Jollei hakija kehotuksen saatuaan valtiokonttorin määräämässä kohtuullisessa ajassa toimita sille hakemuksen ratkaisemiksi tarvittavaa lisäselvitystä (poist.), hakemus katsotaan tehdyksi kuitenkin vasta silloin, kun valtiokonttoriin on saapunut hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittava selvitys.

(5 mom. kuten HE:n 4 mom.)

_______________

Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2001

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Marjatta Vehkaoja /sd
  • jäs. Merikukka Forsius /vihr
  • Saara Karhu /sd
  • Niilo Keränen /kesk
  • Valto Koski /sd
  • Marjaana Koskinen /sd
  • Juha Rehula /kesk
  • Päivi Räsänen /skl
  • Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
  • Jaana Ylä-Mononen /kesk
  • vjäs. Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
  • Arto Seppälä /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Eila Mäkipää