Perustelut

Hallitus esittää työnantajan kansaneläkemaksun alentamista 0,8 prosenttiyksiköllä 1.4.2009. Tämä merkitsee kansaneläkemaksun I-maksuluokan poistamista. Hallituksen kannanoton mukaan työnantajan kansaneläkemaksu poistuu kokonaan 1.1.2010 lähtien.

Maksun alentamisen ja myöhemmin tapahtuvan poistamisen tarkoituksena on esityksen perustelujen mukaan alentaa sekä yksityisen että julkisen alan työnantajien työvoimakustannuksia ja lieventää paineita lomautuksiin ja irtisanomisiin. Tarkoitus on myös vahvistaa työeläkkeiden rahoituspohjaa ja kompensoida tästä työnantajille koituva lisärasitus.

Työnantajan kansaneläkemaksun alentaminen pienentää yksityisen sektorin, kuntien ja seurakuntien työvoimakustannuksia. Kansaneläkevakuutusmaksun tuotto on tänä vuonna noin 1,1 miljardia euroa. Siitä yksityisten työnantajien osuus on 700—800 miljoonaa euroa. Kuntien menoja maksun alentaminen vähentää tänä vuonna 78 miljoonaa euroa. Jos maksu poistuu myöhemmin kokonaan, kuntien menot vähenevät noin 280 miljoonaa euroa vuodessa ja nettona noin 254 miljoonaa vuodessa.

Vuonna 2009 kansaneläkemaksun alentaminen lisää kansaneläkelaista johtuvia valtion menoja 387 miljoonalla eurolla. Työnantajan kansaneläkemaksun tuottojen vuonna 2009 tapahtuva aleneminen korvattaisiin Kansaneläkelaitokselle korottamalla valtion kansaneläkkeistä maksamaa perusrahoitusosuutta 53 prosentista 76 prosenttiin.

Valtion osuudet etuuksiin maksetaan kansaneläkerahaston tilille viimeistään etuuksien maksupäivää edeltävänä pankkipäivänä. Riskinä on, että mikäli Kansaneläkelaitoksella ei ole enää muita kuin valtion varoja etuuksien maksua varten, voi häiriö valtion osuuksien suorittamisessa aiheuttaa viivettä myös etuuksien maksussa. Kansaneläkelaitoksella tulisikin olla, kuten valiokuntakin mietinnössään edellyttää, kansaneläkkeiden maksuvalmiuden ja rahoituksen varmistamiseksi tarvittava vakaa ja turvaava rahoitus sekä riittävä, viiden prosentin suuruinen pysyvä puskuri talouden ja maksuliikenteen odottamattomia häiriöitä ajatellen.

Kansaneläkevakuutusmaksun poisto on yksi osa työmarkkinaosapuolten sosiaali- ja työttömyysturvaa koskevaa sopimusta (ns. sosiaalitupo), johon maan hallitus on ilmoittanut sitoutuvansa. Lakiesityksessä kansaneläkemaksun poistoa perustellaan työnantajien työvoimakustannusten alenemisesta syntyvällä elvytysvaikutuksella ja työeläkkeiden turvaamisella. Muita perusteluita ei esityksestä löydy. Sen sijaan pääministeri ja valtiovarainministeri ovat perustelleet esitystä julkisuudessa erilaisin vaihtelevin perusteluin. Esitetyt perustelut eivät kuitenkaan ole olleet kestäviä.

Työllisyys- ja elvytysvaikutukset kyseenalaisia

Työnantajan kansaneläkemaksun poiston vaikutukset työllisyyteen ovat puhtaasti uskon varassa. Tutkittua näyttöä asiasta ei ole. Jo 1990-luvulla kansaneläkemaksua alennettiin työllisyyden parantamiseksi, mutta pysyviä vaikutuksia ei voitu osoittaa. Vuodesta 2003 lähtien on Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä saaristokunnissa kokeiltu työnantajan sosiaaliturvamaksun poistoa yrityksiltä. Nämä kokeilut eivät ole synnyttäneet lisää työpaikkoja. Korkeintaan ne ovat saattaneet pienentää työpaikkojen vähenemistä, mutta kestävää näyttöä ei siitäkään ole. Myös kansainväliset tutkimustulokset työnantajamaksujen muutosten ja porrastusten vaikutuksista ovat varsin ristiriitaisia.

Kansaneläkemaksun poisto toki vähentää työnantajien kustannuksia. Nyt meneillään oleva taantuma johtuu kansainvälisen rahoituskriisin synnyttämästä kysyntälamasta, joka on levinnyt Suomeenkin. Suomalaisten yritysten tuotannon aleneminen ei siis johdu niiden kilpailukyvyn heikkenemisestä, joten kustannusten alentamisella Suomessa ei ole juurikaan elvyttävää vaikutusta.

Hallituksen esityksessä perustellaan kansaneläkemaksun alentamista sillä, että se lieventää painetta lomautuksiin ja irtisanomisiin. Työnantajan sosiaaliturvamaksujen kokonaismäärässä kansaneläkemaksu muodostaa kuitenkin varsin pienen osuuden. Jotta nyt esitetty kansaneläkemaksun poisto "elvyttäisi" yhden työpaikan verran, pitää yrityksessä olla vähintään 35 työntekijää. Suurempi välitön työllisyysvaikutus saataisiin aikaan, jos vastaava summa käytettäisiin suoraan työllistäviin hankkeisiin eli julkiseen kulutukseen (palvelutuotantoon) ja investointeihin.

Kansaneläkemaksun poistuminen kunnilta on toki elvytyksellisestikin myönteinen asia. Samaan ja parempaankin olisi kuitenkin päästy osoittamalla kunnille sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksia muuhunkin kuin vain veronmenetysten kompensointiin ja palauttamalla kunnille niiltä valtiolle "ryöstetyt" asiakasmaksutulojen korotukset.

Perusturvan rahoitus vaarantuu ja yhteiskunnallinen epätasa-arvo lisääntyy

Kansaneläkkeiden rahoitus on poiston jälkeen sataprosenttisesti riippuvainen valtion budjetista. Kansaneläke menettää kokonaan sosiaalivakuutusluonteensa ja siitä tulee osa yleistä sosiaaliturvaa. Kansaneläkkeiden rahoitus on turvattu lailla, joten kansaneläkevakuutusmaksun poisto ei välittömästi vaaranna eläkkeensaajien asemaa. Yleisen sosiaaliturvan rahoitus joutuu kuitenkin aina kamppailemaan budjettikehyksen muiden menojen kanssa. Niihin on aina liittynyt ja tulee jatkossakin liittymään vuosittaisissa budjetti- ja kehyskäsittelyissä poliittisia kiistoja, jotka tekevät rahoituksesta nykyistä epävarmemman. Jokainen ymmärtää, että yli miljardin euron maksutulon poistuminen perusturvan rahoitusperustasta ei voi olla vaikuttamatta etuuksien tulevaan kehitykseen.

Esityksen perusteluissa luvataan rahoittaa poistosta syntyvä vaje valtion velkarahoituksella. Mitään säädöksiä lakiesitys ei kuitenkaan tältä osin sisällä. Lupaukset jäävät tyhjän päälle hallituksen lupausten varaan. Samoin käy lupaukselle rahoittaa 2010 toteutettava kansaneläkemaksun kokonaispoisto kulutus- ja ympäristöveroilla. Näin kansaneläkemaksun poiston rahoitukselle ei esitetä mitään sitovaa sisältöä eikä mitään vaikutus- ja kohtaantoarvioita. Tässä yhteydessä tulisi ehdottomasti osoittaa sitovasti, miten kansaneläkemaksun poisto rahoitetaan kestävästi ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.

Jos on uskottavissa, että hallitus hoitaa rahoituksen kulutus- ja ympäristöveroja korottamalla, merkitsisi se selkeää tulonsiirtoa pieni- ja keskituloisilta suurituloisille ja pääomavaltaisille yrityksille. Kulutusverot aina kirpaisevat kaikkein kipeimmin köyhimpiä.

Työnantajan kansaneläkemaksun poisto ja työeläkkeiden turvaaminen

Hallitus perustelee kansaneläkemaksun poistoa työeläkkeet turvaavan työeläkemaksujen korotuksen kompensoinnilla yrityksille. Työeläkemaksujen korotus ei kuitenkaan ole mitenkään lainsäädännöllisesti sidoksissa kansaneläkemaksuun. Eduskunta voi halutessaan päättää siitä aivan vapaasti. Tähän saakka työeläkemaksujen korotuksista, kuten muistakin työeläkekysymyksistä, on toki sovittu kolmikantaisesti, mutta nyt hallitus on itse eläkeiän korotuspäätöksellään luopunut tästä periaatteesta. Aivan kuten eläkeiän korotuksen, hallitus voi halutessaan tuoda myös eläkemaksujen korotuksen eduskuntaan siitä työmarkkinajärjestöjen kanssa neuvottelematta ja sitä työnantajille kompensoimatta.

Jos työeläkemaksujen korotus kompensoidaan työnantajille kansaneläkemaksu poistamalla ja poisto rahoitetaan veroja korottamalla, se tarkoittaa, että kompensaatio tulee lopulta työntekijöiden ja/tai kuluttajien maksettavaksi, koska he ne verot lopulta maksavat.

Sosiaalitupo ja työnantajan kansaneläkemaksun poisto

Työnantajan kansaneläkemaksun poisto oli työmarkkinajärjestöjen sopiman ja hallituksen vahvistaman "sosiaalitupon" keskeinen osa. Hallitus sitoutui sopimukseen omalta osaltaan. Nyt hallitus on käytännössä romuttanut tuon sopimuksen yksipuolisella ilmoituksellaan eläkeiän korotuksesta ja odotettavissa olevista sosiaali- ja työttömyysturvaan kohdistuvista sopimuksen vastaisista toimista. Näin ollen kansaneläkemaksun poistolle ei enää ole sopimuksesta johtuvia edellytyksiä.

Perustelut

Hallituksen esitys kansaneläkemaksun keventämisestä alentaa sekä yksityisen että julkisen alan työnantajien työvoimakustannuksia. Esitys voi nykyisessä suhdannetilanteessa lieventää paineita lomautuksiin ja irtisanomisiin. Maksualennus vähentää kuntien menoja 78 miljoonaa euroa, mikä osaltaan helpottaa kuntien vaikeaa taloudellista tilannetta. Samalla on tärkeää huolehtia, että kansaneläkkeiden rahoitus turvataan kestävällä, luotettavalla ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Kansaneläkejärjestelmän merkitys suomalaiselle hyvinvoinnille on todella merkittävä, eikä järjestelmän rahoitusta tule vaarantaa.

Esitykseen sisältyy myös aikomus poistaa kansaneläkemaksu kokonaan vuoden 2010 alusta. Hallitus aikoo rahoittaa kansaneläkemaksun poiston pääosin energia- ja ympäristöveroja korottamalla. Mitään tarkempaa esitystä tästä ei kuitenkaan ole annettu eikä myöskään selvitystä mahdollisten kompensaatiokeinojen sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista eri väestöryhmiin. Hallituksen olisi tullut tuoda esitykset kokonaisuudessaan eduskunnan arvioitavaksi.