Perustelut
Hallitus esittää työnantajan kansaneläkemaksun alentamista
0,8 prosenttiyksiköllä 1.4.2009. Tämä merkitsee
kansaneläkemaksun I-maksuluokan poistamista. Hallituksen kannanoton mukaan
työnantajan kansaneläkemaksu poistuu kokonaan
1.1.2010 lähtien.
Maksun alentamisen ja myöhemmin tapahtuvan poistamisen
tarkoituksena on esityksen perustelujen mukaan alentaa sekä yksityisen
että julkisen alan työnantajien työvoimakustannuksia
ja lieventää paineita lomautuksiin ja irtisanomisiin.
Tarkoitus on myös vahvistaa työeläkkeiden rahoituspohjaa
ja kompensoida tästä työnantajille koituva
lisärasitus.
Työnantajan kansaneläkemaksun alentaminen
pienentää yksityisen sektorin, kuntien ja seurakuntien
työvoimakustannuksia. Kansaneläkevakuutusmaksun
tuotto on tänä vuonna noin 1,1 miljardia euroa. Siitä yksityisten
työnantajien osuus on 700—800 miljoonaa euroa.
Kuntien menoja maksun alentaminen vähentää tänä vuonna
78 miljoonaa euroa. Jos maksu poistuu myöhemmin kokonaan,
kuntien menot vähenevät noin 280 miljoonaa euroa
vuodessa ja nettona noin 254 miljoonaa vuodessa.
Vuonna 2009 kansaneläkemaksun alentaminen lisää kansaneläkelaista
johtuvia valtion menoja 387 miljoonalla eurolla. Työnantajan
kansaneläkemaksun tuottojen vuonna 2009 tapahtuva aleneminen
korvattaisiin Kansaneläkelaitokselle korottamalla valtion
kansaneläkkeistä maksamaa perusrahoitusosuutta
53 prosentista 76 prosenttiin.
Valtion osuudet etuuksiin maksetaan kansaneläkerahaston
tilille viimeistään etuuksien maksupäivää edeltävänä pankkipäivänä.
Riskinä on, että mikäli Kansaneläkelaitoksella
ei ole enää muita kuin valtion varoja etuuksien
maksua varten, voi häiriö valtion osuuksien suorittamisessa aiheuttaa
viivettä myös etuuksien maksussa. Kansaneläkelaitoksella
tulisikin olla, kuten valiokuntakin mietinnössään
edellyttää, kansaneläkkeiden maksuvalmiuden
ja rahoituksen varmistamiseksi tarvittava vakaa ja turvaava rahoitus
sekä riittävä, viiden prosentin suuruinen
pysyvä puskuri talouden ja maksuliikenteen odottamattomia
häiriöitä ajatellen.
Kansaneläkevakuutusmaksun poisto on yksi osa työmarkkinaosapuolten
sosiaali- ja työttömyysturvaa koskevaa sopimusta
(ns. sosiaalitupo), johon maan hallitus on
ilmoittanut sitoutuvansa. Lakiesityksessä kansaneläkemaksun poistoa
perustellaan työnantajien työvoimakustannusten
alenemisesta syntyvällä elvytysvaikutuksella ja
työeläkkeiden turvaamisella. Muita perusteluita
ei esityksestä löydy. Sen sijaan pääministeri
ja valtiovarainministeri ovat perustelleet esitystä julkisuudessa
erilaisin vaihtelevin perusteluin. Esitetyt perustelut eivät
kuitenkaan ole olleet kestäviä.
Työllisyys- ja elvytysvaikutukset kyseenalaisia
Työnantajan kansaneläkemaksun poiston vaikutukset
työllisyyteen ovat puhtaasti uskon varassa. Tutkittua näyttöä asiasta
ei ole. Jo 1990-luvulla kansaneläkemaksua alennettiin työllisyyden
parantamiseksi, mutta pysyviä vaikutuksia ei voitu osoittaa.
Vuodesta 2003 lähtien on Pohjois- ja Itä-Suomessa
sekä saaristokunnissa kokeiltu työnantajan sosiaaliturvamaksun
poistoa yrityksiltä. Nämä kokeilut eivät
ole synnyttäneet lisää työpaikkoja.
Korkeintaan ne ovat saattaneet pienentää työpaikkojen
vähenemistä, mutta kestävää näyttöä ei
siitäkään ole. Myös kansainväliset
tutkimustulokset työnantajamaksujen muutosten ja porrastusten
vaikutuksista ovat varsin ristiriitaisia.
Kansaneläkemaksun poisto toki vähentää työnantajien
kustannuksia. Nyt meneillään oleva taantuma johtuu
kansainvälisen rahoituskriisin synnyttämästä kysyntälamasta,
joka on levinnyt Suomeenkin. Suomalaisten yritysten tuotannon aleneminen
ei siis johdu niiden kilpailukyvyn heikkenemisestä, joten
kustannusten alentamisella Suomessa ei ole juurikaan elvyttävää vaikutusta.
Hallituksen esityksessä perustellaan kansaneläkemaksun
alentamista sillä, että se lieventää painetta
lomautuksiin ja irtisanomisiin. Työnantajan sosiaaliturvamaksujen
kokonaismäärässä kansaneläkemaksu
muodostaa kuitenkin varsin pienen osuuden. Jotta nyt esitetty kansaneläkemaksun
poisto "elvyttäisi" yhden työpaikan verran, pitää yrityksessä olla
vähintään 35 työntekijää.
Suurempi välitön työllisyysvaikutus saataisiin
aikaan, jos vastaava summa käytettäisiin suoraan
työllistäviin hankkeisiin eli julkiseen kulutukseen
(palvelutuotantoon) ja investointeihin.
Kansaneläkemaksun poistuminen kunnilta on toki elvytyksellisestikin
myönteinen asia. Samaan ja parempaankin olisi kuitenkin
päästy osoittamalla kunnille sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksia muuhunkin
kuin
vain veronmenetysten kompensointiin ja palauttamalla kunnille niiltä valtiolle
"ryöstetyt" asiakasmaksutulojen korotukset.
Perusturvan rahoitus vaarantuu ja yhteiskunnallinen epätasa-arvo
lisääntyy
Kansaneläkkeiden rahoitus on poiston jälkeen sataprosenttisesti
riippuvainen valtion budjetista. Kansaneläke menettää kokonaan
sosiaalivakuutusluonteensa ja siitä tulee osa yleistä sosiaaliturvaa.
Kansaneläkkeiden rahoitus on turvattu lailla, joten kansaneläkevakuutusmaksun poisto
ei välittömästi vaaranna eläkkeensaajien asemaa.
Yleisen sosiaaliturvan rahoitus joutuu kuitenkin aina kamppailemaan
budjettikehyksen muiden menojen kanssa. Niihin on aina liittynyt
ja tulee jatkossakin liittymään vuosittaisissa
budjetti- ja kehyskäsittelyissä poliittisia kiistoja,
jotka tekevät rahoituksesta nykyistä epävarmemman.
Jokainen ymmärtää, että yli
miljardin euron maksutulon poistuminen perusturvan rahoitusperustasta
ei voi olla vaikuttamatta etuuksien tulevaan kehitykseen.
Esityksen perusteluissa luvataan rahoittaa poistosta syntyvä vaje
valtion velkarahoituksella. Mitään säädöksiä lakiesitys
ei kuitenkaan tältä osin sisällä.
Lupaukset jäävät tyhjän päälle hallituksen lupausten varaan. Samoin
käy lupaukselle rahoittaa 2010 toteutettava kansaneläkemaksun
kokonaispoisto kulutus- ja ympäristöveroilla.
Näin kansaneläkemaksun poiston rahoitukselle ei
esitetä mitään sitovaa sisältöä eikä mitään
vaikutus- ja kohtaantoarvioita. Tässä yhteydessä tulisi
ehdottomasti osoittaa sitovasti, miten kansaneläkemaksun
poisto rahoitetaan kestävästi ja sosiaalisesti
oikeudenmukaisesti.
Jos on uskottavissa, että hallitus hoitaa rahoituksen
kulutus- ja ympäristöveroja korottamalla, merkitsisi
se selkeää tulonsiirtoa pieni- ja keskituloisilta
suurituloisille ja pääomavaltaisille yrityksille.
Kulutusverot aina kirpaisevat kaikkein kipeimmin köyhimpiä.
Työnantajan kansaneläkemaksun poisto ja työeläkkeiden
turvaaminen
Hallitus perustelee kansaneläkemaksun poistoa työeläkkeet
turvaavan työeläkemaksujen korotuksen kompensoinnilla
yrityksille. Työeläkemaksujen korotus ei kuitenkaan
ole mitenkään lainsäädännöllisesti
sidoksissa kansaneläkemaksuun. Eduskunta voi halutessaan
päättää siitä aivan
vapaasti. Tähän saakka työeläkemaksujen korotuksista,
kuten muistakin työeläkekysymyksistä,
on toki sovittu kolmikantaisesti, mutta nyt hallitus on itse eläkeiän
korotuspäätöksellään luopunut
tästä periaatteesta. Aivan kuten eläkeiän
korotuksen, hallitus voi halutessaan tuoda myös eläkemaksujen
korotuksen eduskuntaan siitä työmarkkinajärjestöjen
kanssa neuvottelematta ja sitä työnantajille kompensoimatta.
Jos työeläkemaksujen korotus kompensoidaan
työnantajille kansaneläkemaksu poistamalla ja
poisto rahoitetaan veroja korottamalla, se tarkoittaa, että kompensaatio
tulee lopulta työntekijöiden ja/tai kuluttajien
maksettavaksi, koska he ne verot lopulta maksavat.
Sosiaalitupo ja työnantajan kansaneläkemaksun
poisto
Työnantajan kansaneläkemaksun poisto oli työmarkkinajärjestöjen
sopiman ja hallituksen vahvistaman "sosiaalitupon" keskeinen osa.
Hallitus sitoutui sopimukseen omalta osaltaan. Nyt hallitus on käytännössä romuttanut
tuon sopimuksen yksipuolisella ilmoituksellaan eläkeiän korotuksesta
ja odotettavissa olevista sosiaali- ja työttömyysturvaan
kohdistuvista sopimuksen vastaisista toimista. Näin ollen
kansaneläkemaksun poistolle ei enää ole
sopimuksesta johtuvia edellytyksiä.