Yleisperustelut
Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi
uusi maatalousyrittäjän työtapaturma-
ja ammattitautilaki. Uudistus liittyy työntekijöitä ja muita
yrittäjiä koskevan tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön
uudistamiseen, jota koskeva esitys (HE 277/2014
vp) on samanaikaisesti valiokunnan käsiteltävänä.
Valiokunta pitää hyvänä, että maatalousyrittäjiä ja
apurahansaajia koskeva laki vastaa sisällöltään
ja rakenteeltaan pitkälti ehdotettua uutta työntekijöitä ja
yrittäjiä koskevaa työtapaturma- ja ammattitautilakia.
Esityksessä on kuitenkin huomioitu maatalousyrittäjän
sekä apurahansaajan työn erityispiirteet
sekä järjestelmän erilainen rahoituspohja
vastaavasti kuin voimassa olevassa laissa.
Laissa säädetään nykyistä yksityiskohtaisemmin
olosuhteista, joissa maatalousyrittäjälle sattunut
työtapaturma ja ilmennyt ammattitauti voidaan korvata.
Korvattavat vahinkotapahtumat ja etuudet määräytyvät
pitkälti samoin kuin työntekijöillä.
Uusi laki täyttää nykyistä lakia
paremmin perustuslain vaatimukset siitä, että oikeuksien
ja velvollisuuksien perusteet ilmenevät laista. Keskeiset
käsitteet on määritelty laissa ja viittaussäännökset
työtapaturma- ja ammattitautilakiin on tehty
nykyistä tarkkarajaisemmin. Pakollisen tapaturmavakuutuksen
soveltamisala seuraa nykyiseen tapaan maatalousyrittäjän eläkelakia,
ja työajan vakuutuksen rinnalle on mahdollista saada vapaaehtoinen
vapaa-ajan vakuutus kuten nykyisinkin.
Uudella lailla pyritään tehostamaan korvausasian
käsittelyä lakiin asetetuilla määräajoilla vastaavasti
kuin työtapaturma- ja ammattitautilaissa. Asian selvittely
on aloitettava viimeistään seitsemän
arkipäivän kuluessa asian vireille tulosta ja
päätös korvausasiassa on annettava viimeistään
kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä,
kun asian ratkaisemiseksi tarpeelliset selvitykset on saatu. Vastaavasti
vakuutetulle on säädetty 30 päivän
määräaika vahingosta ilmoittamiselle.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy maa- ja metsätalousvaliokunnan
vaatimukseen siitä, että muun muassa muuttuneista
määräajoista tulee tiedottaa maatalousyrittäjille
riittävästi vakuutusta toimeenpanevan laitoksen
toimesta, jotta vältytään etuuksien menetyksiltä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tärkeänä, että uudessa
laissa on tehostettu myös ammatillisen kuntoutuksen tarpeen
selvittelyä. Jos vahingoittuneen työkyvyttömyys
pitkittyy, vakuutuslaitoksen on selvitettävä ammatillisen kuntoutuksen
tarve ja mahdollisuudet viimeistään kolmen kuukauden
kuluttua työkyvyttömyyden alkamisesta.
Kuntoutustarpeen aikainen tunnistaminen ja aktiivinen seuranta on tärkeää pysyvän
työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnan tavoin kannatettavana sitä, että maatalousyrittäjän
nykyisestä vakuutusmaksualennusjärjestelmästä luovutaan.
Nykyisin alennus voi johtaa siihen, ettei vahinkotapahtumasta haluta
ilmoittaa. Tämä on ristiriidassa sairaanhoidon
kustannuksia koskevan täyskustannusvastaavuusperiaatteen
ja tapaturmavakuutusjärjestelmän ensisijaisuutta
koskevan periaatteen kanssa. Ilmoituskynnystä madaltaa
myös lakiehdotuksen uusi säännös, jonka
perusteella maatalousyrittäjä saa korvausta ansionmenetyksistään
työvahingon tutkimusajalta, vaikka vahinko ei osoittautuisikaan
korvattavaksi.
Valiokunta toteaa, että lakiehdotuksella on maatalousyrittäjien
työvahinkojen ilmoituskynnystä alentava,
käsittelyaikoja lyhentävä ja hoitoon
pääsyä nopeuttava vaikutus. Tämä tukee hallitusohjelman
tavoitetta maatalousyrittäjien työurien pidentämisestä.
Apurahansaajien työtapaturmasta on säädetty ehdotetun
lain 23—28 §:ssä. Ehdotuksen mukaan apurahansaajalle
korvataan tapaturma, joka on sattunut työnteon yhteydessä tai
työnteosta johtuvan matkustamisen yhteydessä.
Lisäksi korvataan työntekopaikan alueella muutoin
kuin työnteon yhteydessä sattunut tapaturma. Lisäksi korvataan
tietyissä olosuhteissa, esimerkiksi ruokailun tai virkistystauon
aikana sattuneet tapaturmat työntekopaikan ulkopuolella
sekä tapaturmat eräissä muissa olosuhteissa,
kuten koulutuksessa ja virkistystilaisuuksissa. Tapaturmasuojaa
on kuitenkin rajattu asunnossa tai vapaavalintaisessa paikassa tehdyn
työn osalta. Apurahansaajilla työntekopaikka vaihtelee
ja työtä voidaan tehdä sekä kotona
että työtehtävän vaatimassa
paikassa. Myös työ- ja vapaa-aika sekoittuvat
eri tavoin kuin useimmilla työsuhteessa työskentelevillä.
Mainittujen rajausten tulkinnanvaraisuuden vuoksi on tarkoituksenmukaista seurata
apurahansaajan työtapaturmaa koskevien säännösten
toimivuutta ratkaisukäytännössä.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. Maatalousyrittäjän työtapaturma-
ja ammattitautilaki
5 §. Vakuuttamisvelvollisuus.
Eduskunnan 21.1.2015 maatalousyrittäjän eläkelakiin
hyväksymien muutosten (EV 258/2014 vp)
johdosta apurahansaajien eläkevakuuttamista koskevat säännökset
muuttuvat 1.6.2015 lukien siten, että nykyisen maatalousyrittäjän
eläkelain 10 b §:n 2 momentissa
oleva säännös apurahansaajan maatalousyrittäjän
eläkelain mukaisen vakuutuksen jatkamisesta keskeytyksen
jälkeen siirtyy lain 10 c §:n
2 momenttiin. Tästä johtuen pykälän
2 momentin viittaussäännös on muutettava
koskemaan maatalousyrittäjän eläkelain 10 c §:n
2 momenttia.
Maatalousyrittäjän eläkelakiin on
mainitulla lailla lisätty uusi 10 d §:n
säännös, jonka mukaan apurahansaajan
hakemuksesta hänelle jo lainvoimaisella päätöksellä vahvistettuun
mainitun lain 10 a §:n mukaiseen vakuutukseen voidaan yhdistää vakuutuksessa
jo huomioon otetun apurahan myöntämispäivänä tai
sen jälkeen myönnetyllä apurahalla työskentely.
Yhdistämisen edellytykset on säädetty
tarkemmin lain 10 d §:n 1 momentin 1—4
kohdissa. Edellä mainittujen muutosten johdosta pykälän
2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sellaisella
apurahansaajalla, jonka vakuutuksen voimassaoloaikaa tarkistetaan
maatalousyrittäjän eläkelain 10 d §:n
mukaisen yhdistämisen johdosta, tarkistetaan vastaavasti
tämän lain mukaisen vakuutuksen voimassaoloaika.
45 §. Kodinhoidon lisäkustannusten korvaaminen.
Pykälästä ehdotetaan korjattavaksi
kirjoitusvirhe. Sana kotihoidon korjataan sanaksi kodinhoidon.
53 §. Päivärahasta tehtävä palkansaajamaksujen
vähennys.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi maininta
päivärahan suuruisena maksettavasta kuntoutusrahasta.
Lisäys johtuu siitä, että kuntoutusraha
ehdotetaan lisättäväksi myös
työtapaturma- ja ammattitautilain 62 §:ään,
josta se oli jäänyt pois. Tarkoituksena ei ole
muuttaa nykytilaa, jonka vuoksi lisäys ehdotetaan tehtäväksi molempiin
lakeihin.
61 §. Maatalousyrittäjän ja apurahansaajan vuosityöansio.
Edellä 5 §:ssä mainitun
eduskunnan hyväksymän lain nojalla tehtävä apurahojen
yhdistäminen vaikuttaa apurahansaajalle vahvistettavan
työtulon määrään. Tämän
johdosta apurahansaajan vuosityöansiota koskevaa pykälän
2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että apurahansaajan,
jonka vakuutuksen vahvistettua vuotuista työtuloa tarkistetaan
maatalousyrittäjän eläkelain
10 d §:ssä tarkoitetun yhdistämisen
johdosta, vuosityöansiona pidetään
hänelle vahinkotapahtuman sattumishetkelle maatalousyrittäjän
eläkelain mukaan vahvistettavaa vuotuista työtuloa
tai työtulojen yhteismäärää.
Jos apurahansaajan työtuloa tarkistetaan yhdistämisen
johdosta siten, että työtulo vahinkotapahtumahetkellä on suurempi
kuin alkuperäisessä vakuutuspäätöksessä vahinkotapahtuman
sattumishetkellä, käytetään
tätä korkeampaa työtuloa myös
tämän pykälän mukaisen
vuosityöansion perusteena. Jos maatalousyrittäjän
eläkelain 10 d §:ssä tarkoitettu
yhdistäminen tapahtuu vasta sen jälkeen, kun apurahansaajalle
on jo myönnetty ansionmenetyskorvauksia, ja vahinkotapahtuman
sattumishetken vuosityöansio on yhdistämisen
johdosta korkeampi, apurahansaajalle jo annetut ansionmenetyskorvauspäätökset
tulee oikaista 143 §:n nojalla.
125 §. Apurahansaajan vakuutuksen voimassaolo.
Edellä 5 §:ssä mainitun
lain mahdollistamasta apurahojen yhdistämisestä johtuen
pykälän 1 ja 2 momenttiin ehdotetaan muutoksia.
Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi maininta
vakuutuksen voimassaoloajan tarkistamisesta. Vapaa-ajan vakuutus
on voimassa enintään saman ajan, jolta apurahansaajan
vakuutuksen voimassaoloaikaa on tarkistettu maatalousyrittäjän
eläkelain 10 d §:n 2 momentin mukaisesti.
Lähtökohtaisesti apurahansaajan vakuutus on voimassa
vahvistetun määräajan. Jos kuitenkin
määräajan päättyessä apurahansaajalla
on vireillä uusi vakuutushakemus tai keskeytyksen jälkeen
jatkuva vakuutus ja uusi vakuutus jatkuu keskeytyksettä aikaisempaan
vakuutukseen nähden, myös vapaa-ajan vakuutuksen voimassaolo
jatkuu ilman erillistä hakemusta.
Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi kolmas
virke, jonka mukaan vapaa-ajan vakuutuksen voimassaoloaika voi jatkua
myös apurahojen yhdistämistilanteessa
edellyttäen, että apurahojen yhdistämistä koskeva
hakemus on vireillä sen vakuutuksen päättyessä,
johon työskentely yhdistetään.
10. Lakiehdotus
Lain nimikkeestä ja 9 §:n 2 momentista
ehdotetaan korjattavaksi kirjoitusvirheet.
12. Lakiehdotus
Muutettavaksi ehdotettua 8 §:n 2 momenttia on muutettu
1.1.2015 voimaan tulleella lailla 939/2014. Tästä syystä lakiehdotusta
on muutettava.