Perustelut
Hallituksen esityksen tavoitteena on muuttaa työttömyys-, aikuiskoulutus- ja
vuorotteluvapaaetuuksien
saamisen edellytyksenä olevan työssäoloajan
laskenta ansioihin perustuvaksi. Työeläkeuudistuksen johdosta työssäoloajan rekisteröintikäytäntö
muuttuu
siten, ettei työssäoloaikoja rekisteröidä,
vaan rekisteriin merkitään saadut ansiot. Sosiaali-
ja terveysvaliokunta toteaa, että ehdotetut tekniset muutokset etuuksien
laskentatapaan ovat eläkelainsäädännön
muutosten johdosta välttämättömiä.
Samalla muutokset merkitsevät laskentatavan monimutkaistumista, eikä etuuden
hakijan kannalta uudistus ainakaan selkeytä lainsäädäntöä.
Esityksen tavoitteena on toteuttaa laskentatavan muutos siten, ettei
se vaikuta etuuksien nykyisiin saamisedellytyksiin. Työttömyys-
ja vuorotteluvapaaetuuksien osalta ansiot muunnetaan työssäoloajaksi
jakamalla vuosiansio luvulla 423, joka vastaa pienintä työssäoloehdon
täyttävää kuukausituloa. Aikuiskoulutustuen
osalta ehdotetaan käytettäväksi jakajana
940. Hallituksen esityksessä todetaan, ettei
laskentatavan oleteta merkittävästi vaikuttavan
etuuksien saajien määrään, vaikkakin
määräaikainen työ kerryttää nykyistä enemmän
työssäoloaikaa. Kuitenkin LEL- ja TaEL-aloilla
samoin kuin joissakin osa-aikatöissä kertyminen
nykyisestä hidastuu, mutta esityksen mukaan
muutos ei ole kovin suuri.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
esittää lausunnossaan, että aikuiskoulutustuen
saamisen perusteena olevien ansioiden jakajan tulisi olla sama kuin
työttömyysturvalaissa ja vuorotteluvapaalaissa
eli 423 euroa. Vaihtoehtoisesti valiokunta esittää,
että henkilön vaatimuksesta työssäoloaika
voitaisiin laskea todellisten työssäoloaikojen
perusteella.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että laskentatavan
tekninen muutos aiheuttaa väistämättömästi
jonkin verran vähäisiä muutoksia etuuden
saamisehtoihin. Aikuiskoulutustuessa työssäoloaikavaatimus
on selvästi lyhyempi kuin muissa etuuksissa. Ansioihin
perustuva työssäolon laskentapa on sitä epätarkempi,
mitä lyhyempää työssäoloaikaa
sillä lasketaan. Jotta etuuden saamisehdot eivät
olennaisesti muuttuisi, on aikuiskoulutustuen osalta päädytty
korkeampaan jakajaan.
Aikuiskoulutustukeen tulisi työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnan esittämällä mallilla
oikeutetuksi iso joukko sellaisia työntekijöitä,
joilla voimassa olevan lain nojalla ei olisi kertynyt työskentelyaikaa
tukeen oikeuttavasti. Mikäli aikuiskoulutustuessa käytettäisiin
alempaa jakajaa, merkitsisi se aikuiskoulutustuen työssäolovaatimuksen
yleistä lyhentämistä. Työssäoloaikaa
koskeva vaatimus lyheni vasta neljä kuukautta sitten 10
vuodesta viiteen vuoteen. Tätä lyhyempää työssäoloaikaa
ei ole vaadittu työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan
eikä sivistysvaliokunnan viitatuissa kannanotoissa eikä sen
tarvetta ole arvioitu tämän sisällöltään
teknisen hallituksen esityksen yhteydessä. Sosiaali- ja
terveysvaliokunnan näkemyksen mukaan
on perusteltua saada kokemuksia vasta 1.8.2006 voimaan tulleen uudistuksen vaikutuksista
ennen kuin arvioidaan aikuiskoulutustuen työssäoloaikavaatimuksen
mahdollista lyhentämistä edelleen.
Uudistus parantaa kaikkien esitykseen sisältyvien
etuuksien osalta selvästi määräaikaisia töitä tekevien asemaa, kuten
työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnossakin todetaan. Sosiaali-
ja terveysvaliokunta korostaa, että kokonaisuutena esitys
parantaa erityisesti naisten asemaa, koska määräaikaisissa
työsuhteissa työskentelevät ovat useimmin
naisia. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan
lausunnossa todetaan kuitenkin, että aikuiskoulutustuen
saantiehtoihin ehdotetut muutokset kohdistuisivat kielteisinä voimakkaimmin
naisiin, jotka työskentelevät miehiä useammin
pienipalkkaisissa osa-aikatöissä. Esimerkkinä on
käytetty nahka- ja kenkäteollisuutta sekä puutarha-alaa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että vastaavilla aloilla
määräaikaisten kokoaikaisten työntekijöiden
asema paranee siten, että noin puolen vuoden työskentely kerryttää vuoden työhistoriaa.
Esimerkkinä käytetyllä puutarha-alalla
tällä on todellista merkitystä työn
kausiluonteisuuden vuoksi. Lisäksi on huomattava, että erilaisissa
epätyypillisissä työsuhteissa, kuten
määräaikaisissa kokoaikaisissa ja määräaikaisissa osa-aikaisissa töissä, työskentelevät
ovat paljolti samoja työntekijöitä. Määräaikaisen
kokoaikatyön perusteella aikaisempaa nopeammin kertyvä etuus kompensoi
useissa tapauksissa osa-aikatyön perusteella mahdollisesti
aiempaa hitaammin kertyvän etuuden.
Osa-aikaisten kohdalla mahdollisesti tapahtuvan muutoksen suuruutta
on vaikea arvioida tarkasti. Vuonna 2005 koulutusrahaston tilastojen mukaan
koulutustuen perusteena oleva ansio oli alle nyt ehdotetun jakajan
eli alle 930 euroa noin kolmella prosentilla hakijoista. Ansio ei
kuitenkaan kerro, minkälaisessa työssä koulutukseen hakeutunut
on työskennellyt ennen opiskelua. Ansiotasoa voivat alentaa
esimerkiksi palkattomat vapaat. Lisäksi ansioissa ei tähän
asti ole otettu huomioon lomarahaa tai -korvausta, joka tulee huomioon
otetuksi uudessa laskentatavassa.
Laskentatavan muutos vaikuttaa kertyneeseen työssäoloaikaan
vasta vuoden 2007 alusta laskettavan työajan osalta, ja
uuden laskentatavan vaikutukset tulevat esiin vasta asteittain. Hallituksen
esityksen perusteluissa todetaan, että uudistuksen vaikutuksista
tullaan tekemään seurantaselvitys viimeistään
kolmen vuoden sisällä lakien voimaantulosta. Sosiaali-
ja terveysvaliokunta pitää tärkeänä,
että uudistuksen toimeenpanoa seurataan ja arvioidaan erityisesti sen
vaikutukset epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien
asemaan.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan
aikuiskoulutustuen toimivuutta ja koko aikuiskoulutustukijärjestelmää tullaan
arvioimaan seuraavalla
hallituskaudella. Yhtenä kehittämistavoitteena on koulutuksellisen tasa-arvon parantaminen,
jolla pyritään edistämään
muun muassa epätyypillisissä työsuhteissa
työskentelevien mahdollisuuksia koulutukseen. Sosiaali-
ja terveysvaliokunta katsoo, että aikuiskoulutustuen saamisen ehtoja
ja koko ansaintaperiaatteen soveltuvuutta tuen saantiin on syytä arvioida
uudelleen selvitystyön yhteydessä.