Perustelut

Hallituksen esityksen tavoitteena on muuttaa työttömyys-, aikuiskoulutus- ja vuorotteluvapaaetuuksien saamisen edellytyksenä olevan työssäoloajan laskenta ansioihin perustuvaksi. Työeläkeuudistuksen johdosta työssäoloajan rekisteröintikäytäntö muuttuu siten, ettei työssäoloaikoja rekisteröidä, vaan rekisteriin merkitään saadut ansiot. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että ehdotetut tekniset muutokset etuuksien laskentatapaan ovat eläkelainsäädännön muutosten johdosta välttämättömiä. Samalla muutokset merkitsevät laskentatavan monimutkaistumista, eikä etuuden hakijan kannalta uudistus ainakaan selkeytä lainsäädäntöä.

Esityksen tavoitteena on toteuttaa laskentatavan muutos siten, ettei se vaikuta etuuksien nykyisiin saamisedellytyksiin. Työttömyys- ja vuorotteluvapaaetuuksien osalta ansiot muunnetaan työssäoloajaksi jakamalla vuosiansio luvulla 423, joka vastaa pienintä työssäoloehdon täyttävää kuukausituloa. Aikuiskoulutustuen osalta ehdotetaan käytettäväksi jakajana 940. Hallituksen esityksessä todetaan, ettei laskentatavan oleteta merkittävästi vaikuttavan etuuksien saajien määrään, vaikkakin määräaikainen työ kerryttää nykyistä enemmän työssäoloaikaa. Kuitenkin LEL- ja TaEL-aloilla samoin kuin joissakin osa-aikatöissä kertyminen nykyisestä hidastuu, mutta esityksen mukaan muutos ei ole kovin suuri.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta esittää lausunnossaan, että aikuiskoulutustuen saamisen perusteena olevien ansioiden jakajan tulisi olla sama kuin työttömyysturvalaissa ja vuorotteluvapaalaissa eli 423 euroa. Vaihtoehtoisesti valiokunta esittää, että henkilön vaatimuksesta työssäoloaika voitaisiin laskea todellisten työssäoloaikojen perusteella.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että laskentatavan tekninen muutos aiheuttaa väistämättömästi jonkin verran vähäisiä muutoksia etuuden saamisehtoihin. Aikuiskoulutustuessa työssäoloaikavaatimus on selvästi lyhyempi kuin muissa etuuksissa. Ansioihin perustuva työssäolon laskentapa on sitä epätarkempi, mitä lyhyempää työssäoloaikaa sillä lasketaan. Jotta etuuden saamisehdot eivät olennaisesti muuttuisi, on aikuiskoulutustuen osalta päädytty korkeampaan jakajaan.

Aikuiskoulutustukeen tulisi työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan esittämällä mallilla oikeutetuksi iso joukko sellaisia työntekijöitä, joilla voimassa olevan lain nojalla ei olisi kertynyt työskentelyaikaa tukeen oikeuttavasti. Mikäli aikuiskoulutustuessa käytettäisiin alempaa jakajaa, merkitsisi se aikuiskoulutustuen työssäolovaatimuksen yleistä lyhentämistä. Työssäoloaikaa koskeva vaatimus lyheni vasta neljä kuukautta sitten 10 vuodesta viiteen vuoteen. Tätä lyhyempää työssäoloaikaa ei ole vaadittu työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan eikä sivistysvaliokunnan viitatuissa kannanotoissa eikä sen tarvetta ole arvioitu tämän sisällöltään teknisen hallituksen esityksen yhteydessä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan näkemyksen mukaan on perusteltua saada kokemuksia vasta 1.8.2006 voimaan tulleen uudistuksen vaikutuksista ennen kuin arvioidaan aikuiskoulutustuen työssäoloaikavaatimuksen mahdollista lyhentämistä edelleen.

Uudistus parantaa kaikkien esitykseen sisältyvien etuuksien osalta selvästi määräaikaisia töitä tekevien asemaa, kuten työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnossakin todetaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa, että kokonaisuutena esitys parantaa erityisesti naisten asemaa, koska määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevät ovat useimmin naisia. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnossa todetaan kuitenkin, että aikuiskoulutustuen saantiehtoihin ehdotetut muutokset kohdistuisivat kielteisinä voimakkaimmin naisiin, jotka työskentelevät miehiä useammin pienipalkkaisissa osa-aikatöissä. Esimerkkinä on käytetty nahka- ja kenkäteollisuutta sekä puutarha-alaa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että vastaavilla aloilla määräaikaisten kokoaikaisten työntekijöiden asema paranee siten, että noin puolen vuoden työskentely kerryttää vuoden työhistoriaa. Esimerkkinä käytetyllä puutarha-alalla tällä on todellista merkitystä työn kausiluonteisuuden vuoksi. Lisäksi on huomattava, että erilaisissa epätyypillisissä työsuhteissa, kuten määräaikaisissa kokoaikaisissa ja määräaikaisissa osa-aikaisissa töissä, työskentelevät ovat paljolti samoja työntekijöitä. Määräaikaisen kokoaikatyön perusteella aikaisempaa nopeammin kertyvä etuus kompensoi useissa tapauksissa osa-aikatyön perusteella mahdollisesti aiempaa hitaammin kertyvän etuuden.

Osa-aikaisten kohdalla mahdollisesti tapahtuvan muutoksen suuruutta on vaikea arvioida tarkasti. Vuonna 2005 koulutusrahaston tilastojen mukaan koulutustuen perusteena oleva ansio oli alle nyt ehdotetun jakajan eli alle 930 euroa noin kolmella prosentilla hakijoista. Ansio ei kuitenkaan kerro, minkälaisessa työssä koulutukseen hakeutunut on työskennellyt ennen opiskelua. Ansiotasoa voivat alentaa esimerkiksi palkattomat vapaat. Lisäksi ansioissa ei tähän asti ole otettu huomioon lomarahaa tai -korvausta, joka tulee huomioon otetuksi uudessa laskentatavassa.

Laskentatavan muutos vaikuttaa kertyneeseen työssäoloaikaan vasta vuoden 2007 alusta laskettavan työajan osalta, ja uuden laskentatavan vaikutukset tulevat esiin vasta asteittain. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että uudistuksen vaikutuksista tullaan tekemään seurantaselvitys viimeistään kolmen vuoden sisällä lakien voimaantulosta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tärkeänä, että uudistuksen toimeenpanoa seurataan ja arvioidaan erityisesti sen vaikutukset epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien asemaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan aikuiskoulutustuen toimivuutta ja koko aikuiskoulutustukijärjestelmää tullaan arvioimaan seuraavalla hallituskaudella. Yhtenä kehittämistavoitteena on koulutuksellisen tasa-arvon parantaminen, jolla pyritään edistämään muun muassa epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien mahdollisuuksia koulutukseen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo, että aikuiskoulutustuen saamisen ehtoja ja koko ansaintaperiaatteen soveltuvuutta tuen saantiin on syytä arvioida uudelleen selvitystyön yhteydessä.