Perustelut
YK:n vammaisyleissopimuksen tavoitteena on taata vammaisille
henkilöille kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden
oikeuksien toteutumista. Yleissopimuksen soveltamisala on hyvin
laaja sisältäen kaikki elämänalueet,
ja sen tarkoituksena on mahdollistaa vammaisille henkilöille
heidän itsemääräämisoikeutensa
kunnioittaminen, syrjimättömyys ja täysimääräinen
osallistuminen yhteiskuntaan esteettömällä ja
saavutettavalla tavalla. Yleissopimuksen valinnaisella pöytäkirjalla
perustetaan yksilövalitusjärjestelmä ja mahdollistetaan
vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean omasta aloitteesta
tapahtuva tutkintamenettely.
Yleissopimuksen 33 artiklan 3 kohta edellyttää,
että kansalaisyhteiskunta, erityisesti vammaiset henkilöt
ja heitä edustavat järjestöt, on osallistettava
ja heidän on osallistuttava sopimuksen valvontaprosessiin
täysimääräisesti. Yleissopimuksen
täytäntöönpanoa koskevaa lainsäädäntöä ja
politiikkaa laadittaessa ja muissa vammaisia henkilöitä koskevissa
päätöksentekoprosesseissa on neuvoteltava
tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti
osallistettava heidät, vammaiset lapset mukaan lukien,
heitä edustavien järjestöjen kautta (4
artiklan 3 kohta). Saadun selvityksen mukaan näitä sopimusmääräyksiä on
tarkoitus toteuttaa muun muassa ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunnan
kautta ja kuulemalla vammaisia henkilöitä ja heitä edustavia
järjestöjä. Valiokunta pitää vammaisten
osallistamista keskeisen tärkeänä sopimuksen
täysimääräisen toteutumisen kannalta.
Yleissopimuksen hyväksyminen edellyttää vakiintuneen
valtiosopimuskäytännön mukaan, että kansallinen
lainsäädäntö saatetaan sopusointuun
kansainvälisen sopimuksen määräysten
kanssa ennen sopimuksen ratifiointia.
Sopimuksen hyväksymistä on valmisteltu pitkään.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on käsitellyt yleissopimusta
myös EU:n neuvoston päätösten
valmistelun yhteydessä ja pitänyt tärkeänä kansallisen
lainsäädännön muuttamista mahdollisimman
pian, jotta yleissopimus voidaan ratifioida tekemättä siihen
varaumia (StVL 3/2007 vp ja StVL
17/2008 vp). Tuolloin valtioneuvosto arvioi muutoksia
tarvittavan kehitysvammaisten erityishuoltoa koskeviin säännöksiin
sekä vammaisten liikkumisvapauteen liittyviä kotikuntalain
ja sosiaalihuoltolain muutoksia. Viimeksi mainitut kotikunnan
valintaa koskevat lainmuutokset toteutettiin vuoden 2011 alusta voimaan
tulleilla laeilla (HE 101/2010 vp). Kuluvan
vaalikauden aikana on lisäksi annettu yleissopimuksen määräyksiin
liittyviä säännöksiä yhdenvertaisuuslaissa
(HE 19/2014 vp). Valiokunnan
saaman selvityksen mukaan oikeusministeriön toimialan lainsäädäntö täyttää muun
muassa uuden yhdenvertaisuuslainsäädännön
antamisen jälkeen ratifioinnin edellytykset.
Yleissopimuksen 14 artiklassa turvataan vammaisten henkilöiden
yhdenvertainen mahdollisuus nauttia oikeutta henkilökohtaiseen
vapauteen ja turvallisuuteen. Artiklan voimaansaattamisen edellyttämät
muutosehdotukset vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuteen
kohdistuvien rajoitusten sääntelyyn (HE
108/2014 vp) on annettu eduskunnalle, mutta on
epävarmaa, ehtiikö eduskunta käsitellä lakiehdotukset ennen vaalikauden
viimeisten valtiopäivien päättymistä.
Valiokunta pitää kuitenkin yleissopimuksen hyväksymistä kuluvan
vaalikauden aikana vammaisten oikeuksien toteutumisen kannalta erittäin
tärkeänä ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä.
Valiokunta katsoo edelleen, että kansallinen
lainsäädäntö on saatettava sisällöltään sopimuksen
mukaiseksi, eikä sopimukseen tule tehdä varaumia.
Jos edellä mainittu hallituksen esitys aikataulusyistä raukeaa,
tulee valiokunnan käsityksen mukaan ennen sopimuksen ratifitoinnin
loppuunsaattamista varmistua siitä, että yleissopimuksen
14 artiklan ratifioinnin edellytykset täyttyvät
kansallisessa lainsäädännössä ja
ratifiointiin vaadittavat säädösmuutosehdotukset
annetaan pikaisesti eduskunnalle. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa.
(Valiokunnan lausumaehdotus)
Valiokunta ehdottaa eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun
lain muuttamista siten, että yleissopimuksen 33 artiklan
2 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta ehdotettu
19 f § sijoitetaan uuteen 3 b lukuun.