Perustelut
Esityksen tavoitteena on yksinkertaistaa lääkäreiden
ja hammaslääkäreiden laillistusmenettelyä siten,
että peruskoulutuksen ja lisensiaatintutkinnon suorittaneen
lääkärin tai hammaslääkärin
ei enää tarvitse toimia määräaikaisesti
laillistetun lääkärin tai hammaslääkärin
johdon ja valvonnan alaisena saadakseen oikeuden toimia itsenäisesti
laillistettuna lääkärinä (täyslaillistus).
Valiokunta pitää muutoksia perusteltuina ja ehdottaa
lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.
Uudistus liittyy myös yleislääkärin
asemaan ja yleislääketieteen erityiskoulutuksen
pidentymiseen EU:n jäsenmaissa. Suomen muista maista poikkeava
laillistamismenettely on aiheuttanut epäselvyyttä koulutuksen
laajuudesta ja vastaavuudesta EU:n ammatinharjoittamisdirektiivin
säännöksiin. EU:n jäsenmaissa
lääkärinä toimimisen käytännön
edellytyksenä oleva yleislääketieteen
erityiskoulutus suoritettaisiin jatkossa laillistuksen jälkeen.
Hallituksen esityksen ja valiokunnan saaman selvityksen mukaan
lainmuutoksilla ei ole vaikutusta terveyskeskusten lääkärityövoiman
saatavuuteen, koska lähes kaikki lääkärit
erikoistuvat ja erikoislääkärikoulutukseen
sisältyy jatkossakin yhdeksän kuukauden mittainen
terveyskeskusjakso.
Ehdotetun terveydenhuoltolain 60 §:n mukaan
erityisvaltionosuutta maksetaan erikoislääkärikoulutukseen
sisältyvästä yhdeksän kuukauden
terveyskeskuskoulutuksesta vain siltä osin, kuin siinä on
varmistettu kansanterveystyön sekä perusterveydenhuollon,
erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yhteistyön osaaminen. Näiden
laadullisten kriteerien täyttäminen terveyskeskuskoulutuksessa on tärkeää muun
muassa
sen vuoksi, että terveydenhuollon tuottamistavat ovat muuttuneet
eikä laissa edellytetä, että koulutettava
on koulutuksen aikana palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään.
Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä,
että koulutuksessa olevalle nimetään
lakiehdotuksen mukaisesti kuntaan tai kuntayhtymään
palvelussuhteessa oleva ohjaaja, jonka tulee varmistaa koulutuksen
laatu ja kehittäminen.
Hammaslääkäreiden osalta kaksoislaillistuksen
poistaminen edellyttää hammaslääketieteen lisensiaatin
tutkintoajan pidentämistä ja tutkintoon sisältyvän
käytännön harjoittelun lisäämistä.
Koulutus pidentyisi viidestä vuodesta viiteen ja puoleen
vuoteen, jolloin syventävä käytännön harjoittelu
sisältyy tutkintoon. Tämän vuoksi hammaslääketieteen
opiskelijoiden opintotuen enimmäistukiaika pitenee viidellä kuukaudella ja
opintotukimenot todennäköisesti hieman kasvavat.
Nykyisessä järjestelmässä hammaslääkärit
ovat voineet siirtyä aikaisemmin työelämään osalaillistettuina
hammaslääketieteen lisensiaatin palkalla, kun
ehdotuksen mukaan hammaslääkärit saavat
laillistuksen kolme kuukautta nykyistä nopeammin. Hammaslääketieteen
opiskelijoiden on esityksessä arvioitu hyötyvän
uudistuksesta taloudellisesti.
Hammaslääkärin ammattiin valmistuminen edellyttää riittävää yliopistoklinikan
jälkeistä harjoittelua työelämässä.
Hammaslääketieteen opiskelijoiden kuuden kuukauden
käytännön harjoittelu suoritetaan perustelujen
mukaan uudistuksen jälkeen terveyskeskuksessa, mutta harjoittelu
toteutuu yliopiston alaisuudessa. Valiokunta pitää myönteisenä,
että uudistuksella voidaan vahvistaa yliopistojen ja terveyskeskusten
yhteistyötä perusterveydenhuollon harjoittelun
toteuttamisessa ja parantaa harjoittelun koulutuksellista laatua.
Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon laajentaminen
tulee voimaan 1.8.2011 tai sen jälkeen opintonsa aloittaville
opiskelijoille. Voimaantulosäännöksen
mukaan yliopistolain 40 §:n ehdotettua 2 momenttia
sovelletaan myös niihin aikaisemmin aloittaneisiin opiskelijoihin, jotka
siirtyvät suorittamaan uutta lisensiaatin tutkintoa. Saadun
selvityksen mukaan opintojensa loppuvaiheessa olevia lukuun ottamatta nykyiset
opiskelijat voivat siten siirtyä pidemmän tutkinnon
suorittajiksi ja saada sen perusteella täyslaillistuksen
tai jatkaa opintojaan voimassa olevan järjestelmän
mukaisesti.