Perustelut

Esityksen tavoitteena on yksinkertaistaa lääkäreiden ja hammaslääkäreiden laillistusmenettelyä siten, että peruskoulutuksen ja lisensiaatintutkinnon suorittaneen lääkärin tai hammaslääkärin ei enää tarvitse toimia määräaikaisesti laillistetun lääkärin tai hammaslääkärin johdon ja valvonnan alaisena saadakseen oikeuden toimia itsenäisesti laillistettuna lääkärinä (täyslaillistus). Valiokunta pitää muutoksia perusteltuina ja ehdottaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.

Uudistus liittyy myös yleislääkärin asemaan ja yleislääketieteen erityiskoulutuksen pidentymiseen EU:n jäsenmaissa. Suomen muista maista poikkeava laillistamismenettely on aiheuttanut epäselvyyttä koulutuksen laajuudesta ja vastaavuudesta EU:n ammatinharjoittamisdirektiivin säännöksiin. EU:n jäsenmaissa lääkärinä toimimisen käytännön edellytyksenä oleva yleislääketieteen erityiskoulutus suoritettaisiin jatkossa laillistuksen jälkeen.

Hallituksen esityksen ja valiokunnan saaman selvityksen mukaan lainmuutoksilla ei ole vaikutusta terveyskeskusten lääkärityövoiman saatavuuteen, koska lähes kaikki lääkärit erikoistuvat ja erikoislääkärikoulutukseen sisältyy jatkossakin yhdeksän kuukauden mittainen terveyskeskusjakso.

Ehdotetun terveydenhuoltolain 60 §:n mukaan erityisvaltionosuutta maksetaan erikoislääkärikoulutukseen sisältyvästä yhdeksän kuukauden terveyskeskuskoulutuksesta vain siltä osin, kuin siinä on varmistettu kansanterveystyön sekä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yhteistyön osaaminen. Näiden laadullisten kriteerien täyttäminen terveyskeskuskoulutuksessa on tärkeää muun muassa sen vuoksi, että terveydenhuollon tuottamistavat ovat muuttuneet eikä laissa edellytetä, että koulutettava on koulutuksen aikana palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että koulutuksessa olevalle nimetään lakiehdotuksen mukaisesti kuntaan tai kuntayhtymään palvelussuhteessa oleva ohjaaja, jonka tulee varmistaa koulutuksen laatu ja kehittäminen.

Hammaslääkäreiden osalta kaksoislaillistuksen poistaminen edellyttää hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoajan pidentämistä ja tutkintoon sisältyvän käytännön harjoittelun lisäämistä. Koulutus pidentyisi viidestä vuodesta viiteen ja puoleen vuoteen, jolloin syventävä käytännön harjoittelu sisältyy tutkintoon. Tämän vuoksi hammaslääketieteen opiskelijoiden opintotuen enimmäistukiaika pitenee viidellä kuukaudella ja opintotukimenot todennäköisesti hieman kasvavat. Nykyisessä järjestelmässä hammaslääkärit ovat voineet siirtyä aikaisemmin työelämään osalaillistettuina hammaslääketieteen lisensiaatin palkalla, kun ehdotuksen mukaan hammaslääkärit saavat laillistuksen kolme kuukautta nykyistä nopeammin. Hammaslääketieteen opiskelijoiden on esityksessä arvioitu hyötyvän uudistuksesta taloudellisesti.

Hammaslääkärin ammattiin valmistuminen edellyttää riittävää yliopistoklinikan jälkeistä harjoittelua työelämässä. Hammaslääketieteen opiskelijoiden kuuden kuukauden käytännön harjoittelu suoritetaan perustelujen mukaan uudistuksen jälkeen terveyskeskuksessa, mutta harjoittelu toteutuu yliopiston alaisuudessa. Valiokunta pitää myönteisenä, että uudistuksella voidaan vahvistaa yliopistojen ja terveyskeskusten yhteistyötä perusterveydenhuollon harjoittelun toteuttamisessa ja parantaa harjoittelun koulutuksellista laatua.

Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon laajentaminen tulee voimaan 1.8.2011 tai sen jälkeen opintonsa aloittaville opiskelijoille. Voimaantulosäännöksen mukaan yliopistolain 40 §:n ehdotettua 2 momenttia sovelletaan myös niihin aikaisemmin aloittaneisiin opiskelijoihin, jotka siirtyvät suorittamaan uutta lisensiaatin tutkintoa. Saadun selvityksen mukaan opintojensa loppuvaiheessa olevia lukuun ottamatta nykyiset opiskelijat voivat siten siirtyä pidemmän tutkinnon suorittajiksi ja saada sen perusteella täyslaillistuksen tai jatkaa opintojaan voimassa olevan järjestelmän mukaisesti.