Yleisperustelut
Yleistä
Kansaneläkelain sekä vammaisetuuksia ja eläkkeensaajien
asumistukea koskevan lainsäädännön
uudistaminen on osa sosiaaliturvalainsäädännön
kokonaisuudistusta, jossa pyrkimyksenä on sääntelyn
selkeyttäminen ja ajanmukaistaminen. Eduskunta on jo aiemmin
hyväksynyt Kansaneläkelaitoksen hoitaman sosiaaliturvan
osalta uudistetun työttömyysturvalain, sairausvakuutuslain
sekä kuntoutusetuuksia koskevan lain. Lisäksi
kuluvilla valtiopäivillä on saatettu loppuun kaikkien
työeläkelakien selkeyttämishanke ja uudistetut
lait on saatettu voimaan tämän vuoden alusta lukien.
Esitykseen sisältyvät lakiehdotukset selkeyttävät
ja yhdenmukaistavat toimeentuloturvaa koskevaa sääntelyä edelleen.
Esityksellä ei juurikaan muuteta etuuksien saamisen
edellytyksiä tai niiden määräytymisperusteita,
vaan keskeistä on uudistaa lakien rakennetta, helpottaa niiden täytäntöönpanoa
ja yhdenmukaistaa
soveltamiskäytäntöä. Siten uudistus
on pääasiassa lainsäädäntötekninen.
Merkittävänä uudistuksessa voidaan pitää sitä,
että esityksen mukaan etuuden määrä ei
enää perustuisi kuntien kalleusluokitukseen, vaan
etuudet maksettaisiin kaikille sen suuruisina kuin ne nykyisen kuntien
kalleusluokituksen perusteella määräytyvät
ensimmäiseen kuntaryhmään kuuluvissa
kunnissa. Esityksessä on siten otettu huomioon eduskunnan
hyväksymä lausuma kuntien kalleusjärjestelmästä luopumisesta
(EV 188/2005 vp).
Etuuksien taso
Kuntien kalleusluokituksen poistaminen korottaa nykyisin toisen
kalleusluokan kunnissa asuvien kansaneläkettä sekä kaikkien
siihen sidoksissa olevien sosiaalietuuksien tasoa. Esitys merkitsee
toisen kalleusryhmän kunnissa asuville kansaneläkkeen-
ja leskeneläkkeensaajille enimmillään noin 20 euron
korotusta kuukausieläkkeen määrään. Korotus
on vastaavan suuruinen maatalousyrittäjän luopumistuessa ja
sukupolvenvaihdoseläkkeessä. Sotilasvammalain
mukaisen täydennyskoron saajan osalta korotus olisi keskimäärin
noin 81 euroa kuukaudessa ja huoltoeläkkeen saajan osalta
30 euroa kuukaudessa.
Etuuksien korotukset ovat erittäin tärkeitä köyhyyden
ehkäisemisen ja kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta.
Kansaneläkkeellä turvataan pientä ansioeläkettä saavan
tai vailla ansioeläkettä olevan vähimmäiseläke.
Täyttä kansaneläkettä saavista
kaksi kolmasosaa on naisia. Kansaneläkettä saavista
miehistä noin kolme neljäsosaa on työkyvyttömyyseläkkeellä. Korotus
hyödyttää näin erityisesti ikääntyneiden
naisten ja kansaneläkettä työkyvyttömyyseläkkeenä saavien
miesten taloudellista asemaa. Valiokunta pitää tärkeänä,
että kansaneläkkeen oikeudenmukaisesta tasosta
edelleen huolehditaan. Koska kansaneläkettä tarkistetaan
työeläkkeitä heikommalla indeksillä,
tulee kansaneläkkeen tasoa korjata aika ajoin tehtävillä tasokorotuksilla
(Valiokunnan lausumaehdotus).
Köyhyyden ehkäisemisen kannalta merkityksellistä on
myös se, että kalleusluokituksen poistaminen nostaa
toimeentulotuen perusosaa toisen kalleusryhmän kunnissa.
Näissä kunnissa asuu noin puolet toimeentulotuen
saajista. Toimeentulotukeen tuleva korotus parantaa erityisesti
yksinhuoltajanaisten ja yksin elävien miesten taloudellista
asemaa.
Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota lapseneläkkeen
määrään ja todennut sen jäävän
alle lapsen toimeentulotuen perusosan eli viimesijaista turvaa alemmalle
tasolle. Perustuslakivaliokunnan mukaan sosiaali- ja
terveysvaliokunnan on harkittava tarvetta korottaa etuutta. Sosiaali-
ja terveysvaliokunta toteaa, että lapsen perhe-eläkkeen
määrää on aiemmin rinnastettu
lähinnä elatustukeen. Muun muassa perhe-eläke-etuuksien
uudistuksessa vuonna 1989 (HE 173/1989 vp) katsottiin,
että lapsen perhe-eläkkeen täyden määrän
tulisi vastata tasoltaan elatustuen enimmäismäärää.
Lapsen perhe-eläkkeen ehdotettu perusmäärä sekä täydennysmäärä on
yhteismäärältään 120,77
euroa vuoden 2007 tasossa. Yhteismäärältään
etuus on vuoden 2007 alusta korotettua elatustukea 9,14 euroa pienempi.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa lapsen eläkkeen korottamista
elatustuen tasolle.
Kansaneläkkeen uudistaminen
Kansaneläkelakiin ehdotetuista sisällöllisistä uudistuksista
valiokunta kiinnittää huomiota eläkkeen
alkamisajankohdan yhdenmukaistamiseen työeläkkeen
kanssa. Jatkossa kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke
voidaan myöntää samasta ajankohdasta
kuin henkilölle on myönnetty työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke,
vaikka henkilö ei olisi ollut laissa edellytettyä 300
päivää sairauspäivärahalla.
Uudistus merkitsee selkeää parannusta nykytilanteeseen.
Parannusta merkitsee myös se, että jatkossa lapsikorotus
voidaan myöntää myös osatyökyvyttömyyseläkkeen
saajalle. Toimeenpanon ja vakuutettujen kannalta myönteisenä voidaan
pitää uudistusta, joka mahdollistaa liikaa maksetun
kansaneläkkeen perinnän suoraan työeläkelakien
mukaan maksettavasta perhe-eläkkeestä. Uudistus
karsii pois suurimman osan leskeksi jääneisiin
kohdistuneista kiusallisista takaisinperintätilanteista.
Kansaneläkkeen takautuvaa maksamista koskevien säännösten yhdenmukaistaminen
työeläkelakien kanssa merkitsee, että takautuvasti eläkettä maksettaisiin
vain 6 kuukaudelta eläkkeen hakemisesta nykyisen yhden
vuoden sijasta. Valiokunta toteaa, että muutoksen johdosta on
entistä tärkeämpää,
että eläkkeensaaja osaa hakea eläkettään
ajoissa, minkä johdosta tiedottamisessa on syytä kiinnittää tähän
seikkaan huomiota.
Kansaneläkelain mukaiseen vanhuuseläkeikään
ei ehdoteta muutoksia. Vanhuuseläkkeen ikäraja
65 vuotta poikkeaa työeläkelakien mukaisesta joustavasta
vanhuuseläkeiästä. Mahdollisuus joustavaan
eläkeikään on näin ollen heikompi
niillä henkilöillä, joilla kansaneläkkeen merkitys
on suuri. Vaikutus kohdistuu erityisesti vain pienen työeläkkeen
ansainneisiin, erityisesti pienipalkkaisiin naisiin, jotka käyttäessään mahdollisuutta
joustavaan eläkeikään saavat kansaneläkkeen
vähennettynä. Kansaneläkkeen varhennusvähennys
merkitsee, että eläke maksetaan pysyvästi
pienennettynä myös 65 vuoden iän täyttämisen
jälkeen. Valiokunnan näkemyksen mukaan jatkossa
tulee selvittää, voidaanko kansaneläkkeen
vanhuuseläkeikä määrittää samalla
tavalla joustavasti kuin työeläkejärjestelmässä (Valiokunnan
lausumaehdotus).
Vammaisetuudet
Uuteen vammaisetuuksia koskevaan lakiin ehdotetaan
otettavaksi säännökset lapsen hoitotuesta
annetusta laista, vammaistukilaista sekä eläkkeensaajien
hoitotukea koskevat säännökset kansaneläkelaista.
Myös eläkettä saavan hoitotuki tulee
rahoitettavaksi kokonaan valtion varoista. Eläkettä saavan
hoitotuen osalta luovutaan sen suhteuttamisesta Suomessa asuttuun
aikaan. Koska eläkettä saavan hoitotuen tarkoituksena
on mahdollistaa eläkettä saavien sairaiden tai
vammaisten henkilöiden kotona asuminen mahdollisimman pitkään,
on ehdotus selkeä parannus etuuden saajan ja myös
etuuden tarkoituksen kannalta.
Jatkossa myös yli 65-vuotias voisi saada yli 16-vuotiaan
vammaistukea, jos henkilö ei ole vanhuuseläkkeellä.
Alle 16-vuotiaan vammaistuen saantiedellytyksenä on, että sairaan
lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus
on tavanomaista suurempaa. Vaikka hoitotuen myöntäminen
tapahtuu lapsen tarpeista eikä esimerkiksi vanhempien taloudellisesta tilanteesta
lähtien, valiokunta korostaa säännöksen
perusteluissa esiin tuotua seikkaa, että rasitus voi käsittää myös
taloudellista rasitusta eli kustannuksia hoidosta, huolenpidosta
ja kuntoutuksesta.
Vammaisetuuksien saamisedellytyksiin ei muutoin esitetä asiallisia
muutoksia, mutta nykyisin asetus- ja ohjetasolla olevat myöntämisperusteet
kirjataan lain tasolle. Vammaisjärjestöt ovat
valiokuntakäsittelyssä esittäneet huolensa
siitä, että säännösten
uudet sanamuodot saattavat heikentää etuuksien
saajien asemaa. Valiokunta korostaa, että lainsäädännön
tason, rakenteen tai sanamuodon muutokset eivät saa tarkoituksen vastaisesti johtaa
miltään
osin nykyisten etuuksien myöntämisedellytysten
tiukentamiseen.
Valiokunta korostaa vielä, että Kansaneläkelaitoksessa
tulee kiinnittää erityistä huomiota etuuspäätösten perustelemiseen. Hallintolain
45 §:n
mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa
on mainittava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun, ja mainittava
sovelletut säännökset. Hakijan oikeusturvan
kannalta on keskeistä, että päätöksen
perusteena olevat seikat, kuten lääketieteelliset
arviot, ilmenevät riittävän yksityiskohtaisesti
päätöksen perusteluista. Samoin perusteluista
tulisi ilmetä, miten erilaisia seikkoja on painotettu ja
arvioitu. Tällöin hakija voi perustelujen valossa
paitsi harkita muutoksenhaun tarvetta myös esittää oman
käsityksensä ja mahdollisen lisäselvityksen
perusteluissa esiin tuoduista seikoista.
Asumisaikavaatimus ja etuuksien maksaminen ulkomaille
Esityksen mukaan kansaneläkkeen saamisen edellytyksenä oleva
Suomessa asumisen aika ehdotetaan lyhennettäväksi
viidestä vuodesta kolmeen vuoteen. Vastaavasti lyhenisi
vammaisetuuden saamisen edellytyksenä oleva asumisaikavaatimus,
eikä se edelleenkään koskisi alle 16-vuotiaita
lapsia. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan katsonut, ettei
ehdotettu asumisaikasääntely ole perustuslain
kannalta ongelmallinen. Suomessa pysyväisluonteisesti asuvaan
henkilöön kohdistuva kolmen vuoden asumisaikavaatimus
voi perustuslakivaliokunnan mukaan kuitenkin yksittäistapauksissa — etenkin
muiden toimeentuloedellytysten puuttuessa — muodostua siinä määrin
pitkäksi, ettei vaatimusta esimerkiksi henkilön
työ- ja asumishistoriaa, perhesuhteita ja hänen
tilannettaan muutoin kokonaisuutena arvioiden voida kaikissa tapauksissa
pitää asianmukaisena.
Perustuslakivaliokunta ehdotti muutettavaksi asumisaikavaatimusta
siten, että siitä olisi mahdollista yksittäistapauksissa
poiketa. Käytännössä nämä tilanteet
olisivat kuitenkin harvinaisia ja lisäisivät entisestään
harkinnanvaraisuutta kansaneläkelain mukaisia etuuksia
toimeenpantaessa sekä aiheuttaisivat vaikeita tulkintatilanteita. Lisäksi
EU- tai ETA-maista Suomeen muuttavilla on yleensä ainoastaan
yhden vuoden asumisaikavaatimus. Sosiaaliturva-asetus (ETY) N:o 1408/71
edellyttää, että henkilön muussa
EU- tai ETA-maassa täyttyneet vakuutuskaudet voidaan ottaa
huomioon kansaneläkkeen asumisaikavaatimusta laskettaessa
kuitenkin siten, että Suomessa tulee täyttyä vähintään
yhden vuoden asuminen. Asumisaikaan suhteuttamisen vuoksi myönnettävän
eläkkeen määrä jäisi
alle kolmen vuoden asumisen perusteella vähäiseksi.
Vammaisetuuksia koskevan lakiehdotuksen mukaan vammaisetuuksia
ei makseta Suomesta muuttaneelle henkilölle. Perustuslakivaliokunta ehdotti
säädettäväksi, että vammaisetuuksien lakkaamisesta
ulkomaille muuton johdosta voitaisiin poiketa niissä tilanteissa,
joissa henkilön muutto on terveydentilan tai hoidon takia
tarpeen. Hallituksen esityksen mukaan vammaisetuudet lakkaavat vain
henkilön pysyvän ulkomaille muuton vuoksi. Alle
vuoden tilapäisen ulkomaille muuton taikka toistuvien lyhyiden
tilapäisten ulkomailla oleskelujen johdosta vammaisetuuksia
ei lakkauteta. Näin ollen ehdotettu sääntely
jo mahdollistaa lyhyet, kausiluoteiset ulkomailla oleskelut terveydellisistä syistä.
Poikkeus myös lisäisi entisestään
harkinnanvaraisuutta vammaisetuuksien toimeenpanossa.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. Kansaneläkelaki
1 luvun 1 §. Lain tarkoitus.
Pykälän sanamuotoa ehdotetaan täsmennettäväksi.
1 luvun 6 §. Työeläke.
Vuoden 2007 alusta voimaantulleiden työeläkelakien
muutosten johdosta ehdotetaan pykälän 1 momentin
viittaussäännösten tarkistamista.
3 luvun 12 §. Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta Kansaneläkelaitoksen
oikeus antaa tarkempia ohjeita 3 momentin soveltamisesta ehdotetaan muutettavaksi
oikeudeksi antaa tarkempia määräyksiä momentin
soveltamisesta.
8 luvun 42 §. Lapseneläkkeen määrä.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta sekä yleisperusteluissa
esitetyin perustein pykälän 2 momenttia ehdotetaan
tarkistettavaksi siten, että lapsen perhe-eläkkeen
täysi määrä vastaisi elatustuen
täyttä määrää.
11 luvun 57 §. Työkyvyttömyyseläkkeen
hakeminen ja ilmoitusvelvollisuus.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta 2 momentissa oleva säännös
Kansaneläkelaitoksen oikeudesta antaa ohjeita lääkärinlausunnon
sisällöstä ehdotetaan muutettavaksi oikeudeksi
antaa tarkempia määräyksiä asiasta.
11 luvun 61 §. Tutkimus työkyvyn selvittämiseksi.
Perustuslakivaliokunta katsoi lausunnossaan, että pykälää on
tarkennettava siten, että henkilö voidaan määrätä tutkittavaksi
lääkärin luona tai pykälässä tarkoitetussa
yksikössä tai laitoksessa vain perustellusta syystä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa pykälää muutettavaksi
lausunnon mukaisesti.
11 luvun 63 §. Etuutta
koskeva päätös.
Etuuden väliaikaisesta keskeyttämisestä tehdään
päätös, josta lakiehdotuksen mukaan ilmoitetaan etuuden
saajalle. Pykälän 3 momentissa oleva poikkeussäännös
siitä, ettei päätöstä anneta etuuden väliaikaisesta keskeyttämisestä, on perustuslakivaliokunnan
lausunnon mukaisesti tarpeettomana poistettava.
11 luvun 73 §. Eläkkeen periminen takautuvasti maksettavasta
työeläkkeestä tai korvauksesta.
Laissa on erikseen säännös siitä,
että väliaikaiseen päätökseen
ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälän 3
momentin säännös valituskiellosta on
perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti tarpeettomana poistettava.
12 luvun 77 §. Muutoksenhakuoikeus.
Vuoden 2007 alusta on tullut voimaan laki sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta,
joka korvaa sairausvakuutuslaissa olleet tarkastuslautakuntaa koskevat
säännökset. Uudistuksen johdosta pykälän
1—3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi.
Muuttuneesta lainsäädännöstä johtuen
myös 80, 82 ja 84 § on muutettava.
13 luvun 90 §. Tietojen luovuttaminen eräissä tapauksissa.
Eduskunnan käsittelyssä samanaikaisesti
olevassa hallituksen esityksessä (HE 156/2006
vp) ehdotetaan lisättäväksi vuoden 1956
kansaneläkelain 46 e §:ään uusi
3 kohta, jossa säädettäisiin Kansaneläkelaitoksen
oikeudesta luovuttaa Ulkomaalaisvirastolle kansalaisuuslaissa tai
ulkomaalaislaissa tarkoitetun asian käsittelemiseksi välttämättömiä tietoja. Säännös
vastaisi voimassa olevan ulkomaalaisrekisteristä annetun
lain 8 §:n 1 momentin 6 kohdan säännöstä. Vastaava säännös
ehdotetaan lisättäväksi pykälän
4 kohdaksi.
12 luvun 93 §. Tiedot ulosottoviranomaiselle.
Vuoden 2007 alusta voimaantulleen ulosottolain muutoksen johdosta
pykälästä ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana
maininta etuuksista, joita ei oteta huomioon ulosottolaissa tarkoitettua
tulopohjaa laskettaessa.
15 luvun 108 §. Eläkkeen alentaminen laitoshoidon
vuoksi.
Pykälän 1 momentissa olevat virheelliset pykäläviittaukset
ehdotetaan tarkistettaviksi.
15 luvun 111 §. Ulosmittaus- ja siirtokielto.
Vuoden 2007 alusta ulosottolaki on muuttunut siten, ettei puolison
elatusavun tai vahingonkorvauksen perimiseksi ole mahdollista poiketa säännönmukaisesta
ulosoton määrästä. Tästä syystä pykälän
2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ulosmittaus
voisi tapahtua vain lapselle maksettavan elatusavun tai siihen rinnastettavan
vahingonkorvauksen perimiseksi.
2. Laki kansaneläkelain voimaanpanosta
2 §. Työttömyyseläke.
Vuoden 2007 alusta voimaantulleiden työeläkelakien
muutosten johdosta ehdotetaan pykälän 5 momentin
viittaussäännösten tarkistamista.
16 §. Indeksisidonnaisuus.
Pykälän 1 momentissa oleva virheellinen pykäläviittaus
ehdotetaan tarkistettavaksi.
3. Laki vammaisetuuksista
1 luvun 6 §. Asumisaikavaatimus.
Pykälän sanamuotoa ehdotetaan tarkennettavaksi
siten, että vähintään kolmen
vuoden asumisaikavaatimus tulisi nykyisen käytännön
mukaisesti koskemaan edelleen myös Suomessa asuvaa henkilöä, joka
hakee eläkettä saavan hoitotukea.
2 luvun 7 §. Alle 16-vuotiaan vammaistuki.
Lapsen hoitotuen ja vammaistuen määrää on
korotettu normaalin indeksitarkistuksen ohella vuoden 2007 alusta.
Pykälän 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetun alle
16-vuotiaan vammaistuen ylintä määrää ehdotetaan
tarkistettavaksi hyväksytyn korotuksen mukaiseksi.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta pykälän
3 momentin säännös Kansaneläkelaitoksen
oikeudesta antaa tarkempia ohjeita siitä, miten 1
ja 2 momentissa tarkoitettu rasitus ja sidonnaisuus eri
sairausryhmissä arvioidaan, ehdotetaan muutettavaksi oikeudeksi
antaa tarkempia määräyksiä asiasta.
2 luvun 8 §. 16 vuotta täyttäneen
vammaistuki.
Pykälän 1 momentin sanamuotoa ehdotetaan täsmennettäväksi.
16 vuotta täyttäneen vammaistukea on korotettu
vuoden 2007 alusta lukien. Tästä syystä 2 momentin
3 kohdan euromäärää ehdotetaan
tarkistettavaksi.
Pykälän 5 momentin säännös
Kansaneläkelaitoksen oikeudesta antaa ohjeita 1 ja 2 momentissa tarkoitetun
hoidon arvioinnista ehdotetaan perustuslakivaliokunnan lausunnon
johdosta muutettavaksi oikeudeksi antaa asiasta tarkempia määräyksiä.
2 luvun 9 §. Eläkettä saavan hoitotuki.
Pykälän 2 momentin sanamuotoa ehdotetaan täsmennettäväksi.
Eläkkeensaajan hoitotuen ylintä tukiluokkaa on
korotettu vuoden 2007 alusta. Pykälän 3 momentin
3 kohdan euromäärää ehdotetaan
tarkistettavaksi hyväksytyn korotuksen mukaiseksi.
3 luvun 20 §. Vammaisetuuden hakijan terveydentilaselvitys.
Perustuslakivaliokunta katsoi lausunnossaan,
että pykälää on tarkennettava
siten, että henkilö voidaan määrätä tutkittavaksi lääkärin
luona tai pykälässä tarkoitetussa yksikössä tai
laitoksessa vain perustellusta syystä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta
ehdottaa pykälän 2 momenttia lausunnon mukaisesti
muutettavaksi.
3 luvun 22 §. Etuutta koskeva päätös.
Etuuden väliaikaisesta keskeyttämisestä tehdään
päätös, josta lakiehdotuksen mukaan ilmoitetaan
etuuden saajalle. Pykälän 3 momentissa oleva poikkeussäännös
siitä, ettei päätöstä anneta
etuuden väliaikaisesta keskeyttämisestä on
perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti tarpeettomana poistettava.
3 luvun 31 §. Maksamisen väliaikainen keskeyttäminen.
Laissa on erikseen säännös siitä,
että väliaikaiseen päätökseen
ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälän 3
momentin säännös valituskiellosta on
perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti tarpeettomana poistettava.
4 luvun 36 §. Muutoksenhakuoikeus.
Vuoden 2007 alusta on tullut voimaan laki sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta,
joka korvaa sairausvakuutuslaissa olleet tarkastuslautakuntaa koskevat
säännökset. Uudistuksen johdosta pykälän
1 ja 2 momenttia ehdotetaan muutettaviksi.
Muuttuneesta lainsäädännöstä johtuen
myös 39, 41 ja 42 § on muutettava.
4. Laki eläkkeensaajan asumistuesta
2. luvun 8 §. Oikeus
asumistukeen.
Vuoden 2007 alusta voimaantulleiden
työeläkelakien muutosten johdosta ehdotetaan pykälän
2 momentin viittaussäännösten tarkistamista.
3. luvun 24 §. Asumistukea koskeva päätös.
Etuuden väliaikaisesta keskeyttämisestä tehdään
päätös, josta lakiehdotuksen mukaan ilmoitetaan
etuuden saajalle. Pykälän 2 momentissa oleva poikkeussäännös
siitä, ettei päätöstä anneta
etuuden väliaikaisesta keskeyttämisestä,
on perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti tarpeettomana poistettava.
3 luvun 30 §. Asumistuen periminen takautuvasti maksettavasta
työeläkkeestä tai korvauksesta.
Pykälän 3 momentissa oleva virheellinen pykäläviittaus
ehdotetaan tarkistettavaksi.
3 luvun 31 §. Maksamisen väliaikainen keskeyttäminen.
Laissa on erikseen säännös siitä,
että väliaikaiseen päätökseen
ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälän 3
momentin säännös valituskiellosta on
perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti tarpeettomana poistettava.
3 luvun 35 §. Muutoksenhakuoikeus.
Vuoden 2007 alusta on tullut voimaan laki sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta,
joka korvaa sairausvakuutuslaissa olleet tarkastuslautakuntaa koskevat
säännökset. Uudistuksen johdosta pykälän
1 ja 2 momenttia ehdotetaan muutettaviksi.
Muuttuneen lainsäädännön
johdosta myös 38, 40 ja 42 § on muutettava.
6 luvun 51 §. Viivästysajalta maksettava
korotus.
Pykälän 1 momentin sanamuotoa ehdotetaan tarkistettavaksi.
7. Laki eräiden pitkäaikaisesti työttöminä olleiden
henkilöiden eläketuesta annetun lain muuttamisesta
9 §. Ilmoitusvelvollisuus.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan säännöstä etuuksien
hakijan tiedonantovelvollisuudesta on olosuhteiden muita muutoksia
koskevien tietojen osalta tarkistettava merkitsemään
viranomaisen pyynnöstä annettavia tietoja. Vaihtoehtoisesti
säännöstä on täydennettävä ilmaisuilla,
joiden perusteella muiden ilmoitettavien tietojen edellytetään
rinnastuvan pykälässä nimenomaisesti
mainittuihin tietoihin. Säännöstä ehdotetaan
perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti rajattavaksi välttämättömiin,
pykälässä lueteltuja tietoja vastaaviin
tietoihin.
8. Laki maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain muuttamisesta
18 §. Ilmoitusvelvollisuus.
Säännöstä ehdotetaan tarkennettavaksi
perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta samalla tavoin kuin edellä 7. lakiehdotuksen
kohdalla on ehdotettu.
12. Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista
ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta
9 §. Vaikeavammaisten lääkinnällisen
kuntoutuksen järjestäminen.
Pykälän 1 momentin johdantokappaleen sanamuotoa
ehdotetaan selkeytettäväksi.
34 §. Eläkkeensaajan kuntoutusraha.
Vuoden 2007 alusta voimaantulleiden työeläkelakien muutosten
johdosta ehdotetaan pykälän viittaussäännösten
tarkistamista.
Vastaavat muutokset ehdotetaan tehtäväksi myös
47 §:n 2 momenttiin.
13. Laki asumistukilain muuttamisesta
3 §.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta pykälän
3 momentissa oleva säännös valtioneuvoston
vuosittain vahvistamasta määrästä ehdotetaan
tarkistettavaksi tavanomaiseksi valtuudeksi säätää asiasta
valtioneuvoston asetuksella. Myös säännöstä asetuksella
säädettävistä tuloista ehdotetaan
täydennettäväksi maininnalla asetuksenantajasta.