SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2003 vp

StVM 7/2003 vp - K 6/2003 vp

Tarkistettu versio 2.0

Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2002

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 11 päivänä kesäkuuta 2003 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomuksen vuodelta 2002 (K 6/2003 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

apulaisosastopäällikkö, hallitusneuvos Tuulikki Haikarainen ja hallitusneuvos Anja Kairisalo, sosiaali- ja terveysministeriö

valtuutettujen puheenjohtaja Timo Ihamäki ja valtuutettujen varapuheenjohtaja Pirkko Peltomo, Kansaneläkelaitoksen valtuutetut

puheenjohtaja Rauno Saari ja sihteeri Juhani Rantamäki, Kansaneläkelaitoksen hallitus

pääjohtaja Jorma Huuhtanen ja johtaja Matti Puhakka, Kansaneläkelaitos

työsuojelupäävaltuutettu Tiina Kiuru, Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöt ry

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Hallinnon uudistaminen

Kansaneläkelaitoksen hallinto uudistui kertomusvuonna. Uudistus selkeytti laitoksen sisäistä hallintoa, hallintoelinten asemaa sekä asioiden käsittelyä. Kertomuksen mukaan uusien hallinnollisten säännösten ja uusien käytäntöjen vaikutus sisäisen toiminnan organisointiin etenee asteittain. Kertomuksen mukaan siirtyminen uuteen hallintojärjestelmään on sujunut hyvin. Valiokunta pitää tätä myönteisenä ja toteaa, että uusien käytäntöjen vaikutuksen sisäisen toiminnan organisointiin on tärkeää näkyä hallinnon kaikilla tasoilla, ei ainoastaan ylimmän hallinnon organisoinnissa. Uudistusta hyväksyttäessä pidettiin tärkeänä, että sen toimeenpano voisi johtaa avoimuutta ja joustavuutta sekä yhteistyötä korostavaan hallintotapaan paitsi eri toimielinten välillä myös hallinnon sisällä.

Organisaatiota kehitettäessä on tärkeää turvata Kelan palveluverkon säilyttäminen asiakkaiden tarpeita vastaavassa laajuudessa. Työn tasaamisella eri toimistojen välillä voidaan vaikuttaa paitsi palveluverkoston säilymiseen riittävän laajana myös henkilöstön jaksamiseen työssään. Ruuhkautuneiden toimistojen töiden tasaamisella vähemmän kuormitettuihin toimistoihin voidaan vaikuttaa myös käsittelyaikojen lyhenemiseen ja parantaa asiakkaiden palvelua.

Kansaneläkelaitoksen hoitaessa enenevästi erilaisten sosiaalietuuksien toimeenpanoa on palveluiden saavutettavuudella keskeinen merkitys kansalaisten sosiaaliturvan toteutumiselle. Sähköisen asioinnin kehittämisestä huolimatta on palveluverkosto säilytettävä eri alueilla kattavana siten, etteivät asiointietäisyydet muodostu liian pitkiksi. Valiokunta pitää valtuutettujen tavoin tarpeellisena, että esimerkiksi mahdollisuudet laajentaa keskussairaaloihin sijoitettuja Kelan palveluja selvitetään. Samoin toimistojen pidennettyjä aukiolo- ja puhelinpalveluaikoja tulisi mahdollisuuksien mukaan ottaa käyttöön asiakaspalvelun parantamiseksi.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Kansaneläkelaitoksen henkilöstön asemaan ja työoloihin tulee kiinnittää riittävästi huomiota. Henkilöstön saatavuuden turvaaminen on keskeistä kansalaisten sosiaaliturvan asianmukaisen toimeenpanon kannalta. Henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi on tärkeää kiinnittää huomiota henkilöstön työolosuhteisiin, työilmapiiriin sekä työmäärän mitoitukseen.

Kansaneläkelaitoksen rahoitus

Kansaneläkelaitoksen hoitaman sosiaaliturvan rahoitus on pitkään ollut epätasapainossa, ja epätasapaino — erityisesti vakuutettujen sairausvakuutusmaksujen alentamisen johdosta — on pahentunut. Kertomusvuonna on etenkin sairausvakuutuksen rahoituksen alijäämä jälleen kasvanut. Valtion sairausvakuutusrahastoon maksamien takuusuoritusten määrä nousee tänä vuonna noin 640 miljoonaan euroon, minkä lisäksi arvonlisäveron tuotosta tuloutetaan sairausvakuutusrahastoon 300 miljoonaa euroa. Nämä valtion suoritukset vastaavat jo noin kolmasosaa sairausvakuutusrahaston menoista.

Valiokunta toistaa jälleen kantansa, että kansaneläkkeiden ja sairausvakuutuksen rahoitusperusteet tulee määritellä kestävälle pohjalle siten, että rahoitus on vakaata. Hallitusohjelmassa on nyt sitouduttu sairausvakuutuksen rahoituksen uudistamiseen kolmikantaisen valmistelun pohjalta. Valiokunta pitää välttämättömänä, että ehdotukset rahoituksen uudistamisesta pikaisesti tehdään. Valiokunta kiirehtii myös muita sairausvakuutusjärjestelmän rahoitusvastuisiin liittyviä uudistustoimia. Esimerkiksi kuntien järjestämisvastuulle kuuluvan ja sairausvakuutuksesta korvattavan hoidon rajanvetoa tulisi selkeyttää. Samoin sairausvakuutuksen piiriin kuuluvan tutkimuksen ja hoidon, lääkinnällisten laitteiden ja apuvälineiden korvattavuutta sekä korvausten tasoa tulisi tarkistaa, jotta kansalaisten tarvitsemat palvelut voidaan turvata.

Työkyvyttömyyseläkkeet

Valtuutettujen toimeksiannosta on kertomusvuonna selvitetty työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäämiseen liittyviä ongelmia. Selvitysryhmä on kartoittanut kattavasti työkyvyttömyyseläkkeiden hakemiseen, työkyvyttömyyden arviointiin sekä eläkehakemusten käsittelyyn liittyviä kitkakohtia. Selvityksen pohjalta työryhmä on esittänyt kehittämissuosituksia työkyvyttömyyden ehkäisystä, vajaakuntoisuuden hallinnasta sekä työkyvyttömyyden arvioinnista ja työkyvyttömyyseläkkeiden hakemisesta. Valiokunta pitää tärkeänä, että tehdyn selvitystyön pohjalta sosiaali- ja terveysministeriön sekä eläkelaitosten yhteistyönä työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittelykäytäntöjä ryhdytään kehittämään niin, että työkyvyttömyyden arviointiin ja eläkehakemusten käsittelyyn saadaan yhteiset käytännöt. Myös eläkepäätösten perusteluja tulisi kehittää. Eläkeratkaisujen perusteleminen selkeästi ja ymmärrettävästi on hakijan kannalta ensiarvoista, jotta päätökseen vaikuttaneet tekijät tulevat mahdollisimman hyvin hakijan tietoon, jolloin hän voi paremmin arvioida ratkaisun oikeellisuutta ja muutoksenhaun tarpeellisuutta.

Valiokunta on aiemmissa kannanotoissaan kiinnittänyt huomiota sosiaaliturvalainsäädännön selkeyttämistarpeeseen. Kertomusvuonna lainsäädännön selkeyttämistyössä edettiin työttömyysturvalainsäädännön sekä työvoimapalvelulainsäädännön kokonaisuudistusten tultua hyväksytyiksi. Myös sairausvakuutusta ja kuntoutusta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistukseen tähtäävä valmistelutyö käynnistyi kertomusvuonna. Valiokunta pitää lainsäädännön selkeyttämistyön jatkamista hallitusohjelman linjausten mukaisesti välttämättömänä. Erityisesti avo- ja laitoshoidon välisen rajanvedon selkeyttäminen selkeyttäisi samalla Kansaneläkelaitoksen maksamien etuuksien maksua.

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa,

että eduskunta hyväksyy kertomuksen ja

että tämä mietintö lähetetään tiedoksi Kansaneläkelaitoksen valtuutetuille.

Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2003

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Valto Koski /sd
  • vpj. Eero Akaan-Penttilä /kok
  • jäs. Sirpa Asko-Seljavaara /kok
  • Anneli Kiljunen /sd
  • Marjaana Koskinen /sd
  • Pehr Löv /r
  • Riikka Moilanen-Savolainen /kesk
  • Aila Paloniemi /kesk
  • Leena Rauhala /kd
  • Paula Risikko /kok
  • Arto Seppälä /sd
  • Tapani Tölli /kesk
  • Raija Vahasalo /kok
  • Erkki Virtanen /vas
  • Tuula Väätäinen /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Eila  Mäkipää