Perustelut
Hallinnon uudistaminen
Kansaneläkelaitoksen hallinto uudistui kertomusvuonna.
Uudistus selkeytti laitoksen sisäistä hallintoa,
hallintoelinten asemaa sekä asioiden käsittelyä.
Kertomuksen mukaan uusien hallinnollisten säännösten
ja uusien käytäntöjen vaikutus sisäisen
toiminnan organisointiin etenee asteittain. Kertomuksen mukaan siirtyminen
uuteen hallintojärjestelmään on sujunut
hyvin. Valiokunta pitää tätä myönteisenä ja
toteaa, että uusien käytäntöjen
vaikutuksen sisäisen toiminnan organisointiin on tärkeää näkyä hallinnon
kaikilla tasoilla, ei ainoastaan ylimmän hallinnon organisoinnissa.
Uudistusta hyväksyttäessä pidettiin tärkeänä,
että sen toimeenpano voisi johtaa avoimuutta ja joustavuutta
sekä yhteistyötä korostavaan hallintotapaan
paitsi eri toimielinten välillä myös
hallinnon sisällä.
Organisaatiota kehitettäessä on tärkeää turvata
Kelan palveluverkon säilyttäminen asiakkaiden
tarpeita vastaavassa laajuudessa. Työn tasaamisella eri
toimistojen välillä voidaan vaikuttaa paitsi palveluverkoston
säilymiseen riittävän laajana myös
henkilöstön jaksamiseen työssään.
Ruuhkautuneiden toimistojen töiden tasaamisella vähemmän
kuormitettuihin toimistoihin voidaan vaikuttaa myös käsittelyaikojen
lyhenemiseen ja parantaa asiakkaiden palvelua.
Kansaneläkelaitoksen hoitaessa enenevästi erilaisten
sosiaalietuuksien toimeenpanoa on palveluiden saavutettavuudella
keskeinen merkitys kansalaisten sosiaaliturvan toteutumiselle. Sähköisen
asioinnin kehittämisestä huolimatta on palveluverkosto
säilytettävä eri alueilla kattavana siten,
etteivät asiointietäisyydet muodostu liian pitkiksi.
Valiokunta pitää valtuutettujen tavoin tarpeellisena,
että esimerkiksi mahdollisuudet laajentaa keskussairaaloihin
sijoitettuja Kelan palveluja selvitetään. Samoin
toimistojen pidennettyjä aukiolo- ja puhelinpalveluaikoja
tulisi mahdollisuuksien mukaan ottaa käyttöön
asiakaspalvelun parantamiseksi.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Kansaneläkelaitoksen
henkilöstön asemaan ja työoloihin tulee
kiinnittää riittävästi huomiota. Henkilöstön
saatavuuden turvaaminen on keskeistä kansalaisten sosiaaliturvan
asianmukaisen toimeenpanon kannalta. Henkilöstön
saatavuuden turvaamiseksi on tärkeää kiinnittää huomiota
henkilöstön työolosuhteisiin, työilmapiiriin
sekä työmäärän mitoitukseen.
Kansaneläkelaitoksen rahoitus
Kansaneläkelaitoksen hoitaman sosiaaliturvan rahoitus
on pitkään ollut epätasapainossa, ja
epätasapaino — erityisesti vakuutettujen sairausvakuutusmaksujen
alentamisen johdosta — on pahentunut. Kertomusvuonna on
etenkin sairausvakuutuksen rahoituksen alijäämä jälleen
kasvanut. Valtion sairausvakuutusrahastoon maksamien takuusuoritusten
määrä nousee tänä vuonna
noin 640 miljoonaan euroon, minkä lisäksi arvonlisäveron
tuotosta tuloutetaan sairausvakuutusrahastoon 300 miljoonaa euroa.
Nämä valtion suoritukset vastaavat jo noin kolmasosaa sairausvakuutusrahaston
menoista.
Valiokunta toistaa jälleen kantansa, että kansaneläkkeiden
ja sairausvakuutuksen rahoitusperusteet tulee määritellä kestävälle
pohjalle siten, että rahoitus on vakaata. Hallitusohjelmassa on
nyt sitouduttu sairausvakuutuksen rahoituksen uudistamiseen kolmikantaisen
valmistelun pohjalta. Valiokunta pitää välttämättömänä,
että ehdotukset rahoituksen uudistamisesta pikaisesti tehdään.
Valiokunta kiirehtii myös muita sairausvakuutusjärjestelmän
rahoitusvastuisiin liittyviä uudistustoimia. Esimerkiksi
kuntien järjestämisvastuulle kuuluvan ja sairausvakuutuksesta
korvattavan hoidon rajanvetoa tulisi selkeyttää.
Samoin sairausvakuutuksen piiriin kuuluvan tutkimuksen ja hoidon,
lääkinnällisten laitteiden ja apuvälineiden
korvattavuutta sekä korvausten tasoa tulisi tarkistaa,
jotta kansalaisten tarvitsemat palvelut voidaan turvata.
Työkyvyttömyyseläkkeet
Valtuutettujen toimeksiannosta on kertomusvuonna selvitetty
työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäämiseen
liittyviä ongelmia. Selvitysryhmä on kartoittanut
kattavasti työkyvyttömyyseläkkeiden hakemiseen,
työkyvyttömyyden arviointiin sekä eläkehakemusten
käsittelyyn liittyviä kitkakohtia. Selvityksen
pohjalta työryhmä on esittänyt kehittämissuosituksia
työkyvyttömyyden ehkäisystä,
vajaakuntoisuuden hallinnasta sekä työkyvyttömyyden
arvioinnista ja työkyvyttömyyseläkkeiden
hakemisesta. Valiokunta pitää tärkeänä,
että tehdyn selvitystyön pohjalta sosiaali- ja
terveysministeriön sekä eläkelaitosten
yhteistyönä työkyvyttömyyseläkehakemusten
käsittelykäytäntöjä ryhdytään
kehittämään niin, että työkyvyttömyyden
arviointiin ja eläkehakemusten käsittelyyn saadaan
yhteiset käytännöt. Myös eläkepäätösten
perusteluja tulisi kehittää. Eläkeratkaisujen
perusteleminen selkeästi ja ymmärrettävästi
on hakijan kannalta ensiarvoista, jotta päätökseen
vaikuttaneet tekijät tulevat mahdollisimman hyvin hakijan
tietoon, jolloin hän voi paremmin arvioida ratkaisun oikeellisuutta
ja muutoksenhaun tarpeellisuutta.
Valiokunta on aiemmissa kannanotoissaan kiinnittänyt
huomiota sosiaaliturvalainsäädännön
selkeyttämistarpeeseen. Kertomusvuonna lainsäädännön
selkeyttämistyössä edettiin työttömyysturvalainsäädännön
sekä työvoimapalvelulainsäädännön
kokonaisuudistusten tultua hyväksytyiksi. Myös
sairausvakuutusta ja kuntoutusta koskevan lainsäädännön
kokonaisuudistukseen tähtäävä valmistelutyö käynnistyi
kertomusvuonna. Valiokunta pitää lainsäädännön selkeyttämistyön jatkamista
hallitusohjelman linjausten mukaisesti välttämättömänä.
Erityisesti avo- ja laitoshoidon välisen rajanvedon selkeyttäminen
selkeyttäisi samalla Kansaneläkelaitoksen maksamien
etuuksien maksua.