Perustelut
Pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävät lääkkeet
Geeni- ja soluterapiaan ja kudosmuokkaukseen perustuvien lääkkeiden
valmistamiseen yksittäisille potilaille on EU:n lääkesäännösten
perusteella edellytettävä viranomaisten lupaa
ja erityisten laatuvaatimusten täyttymistä. Ehdotetun lääkelain
15 c §:n mukaan lupaviranomaisena Suomessa
on Lääkelaitos, joka antaa myös tarkemmat
määräykset valmistuksessa noudatettavista
vaatimuksista.
Lääkkeiden valmistuksen laatuvaatimuksilla varmistetaan
lääketurvatoimintaa ja valmisteiden jäljitettävyyttä varten
tarvittavien tietojen saaminen ja valmisteen turvallisuuteen ja
annostukseen liittyviä yksityiskohtia. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa
on esitetty epäilyjä siitä, että 15
c §:ssä tarkoitetuilta lääkkeiltä vaadittaisiin
samoja laatuvaatimuksia kuin teollisessa lääketuotannossa
valmistetuilta lääkkeiltä, mikä nostaisi
näiden lääkkeiden valmistuskustannuksia
kohtuuttomasti.
Hallituksen esityksen perusteella Lääkelaitoksen
määräyksissä täsmennettävien
laatuvaatimusten on tarkoitus olla vastaavia kuin muissa EU-maissa, ja niissä on
tarkoitus ottaa
huomioon toiminnan luonne. Valiokunta korostaa, että annettavissa määräyksissä
tulee ottaa
tasapainoisella tavalla huomioon mahdollisuudet lääketieteellisten
hoitomenetelmien kehittämiseen sekä lääke-
ja potilasturvallisuus. Valvontakustannusten ei tule olla kohtuuttomia
ja laatutestauksia tulee tehdä kuhunkin terapiaan järkevästi
soveltaen. Esimerkiksi pitkälle kehittyneessä yksilöllisessä terapiassa
ei tule vaatia jokaisen valmistuserän testausta lääkkeiden teollisessa
valmistuksessa edellytettävillä GMP-ohjeiston
mukaisilla testeillä.
Esityksen eläinlääkintää ja
koneellista annosjakelua koskevat säännökset
on tarpeen saattaa voimaan mahdollisimman pian. Koska Lääkelaitoksen
edellä mainitun määräyksen valmistelussa
on tarpeen ottaa huomioon 15 c §:ssä tarkoitettujen
lääkkeiden erityisvaatimukset ja tehdä yhteistyötä EU:n
ja muiden jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten kanssa,
valiokunta ehdottaa voimaantulosäännöksen
muuttamista siten, että 15 c § voidaan saattaa
voimaan joitakin kuukausia myöhemmin kuin
muu laki.
Lääkkeiden annosjakelu
Lääkkeiden viitehinnan käyttöönoton
vuoksi myös koneellisessa annosjakelussa olevien lääkkeiden
hinnat voivat muuttua nopeasti, eikä muutosten huomioon
ottaminen lyhyellä varoitusajalla ole esityksen mukaan
taloudellisista ja teknisistä syistä mahdollista.
Ehdotetun 37 a §:n perustelujen mukaan sallimalla lyhytaikainen hinnan
alentaminen koneellisessa annosjakelussa käytettäville
lääkkeille mahdollistetaan se, ettei viitehinnan
ylittävä osuus jää potilaan
maksettavaksi.
Valiokunta pitää alennusmahdollisuutta saadun
selvityksen perusteella tarkoituksenmukaisena ja katsoo, ettei potilaan
maksuosuus koneellisessa annosjakelussa olevasta lääkkeestä saa
muodostua muita suuremmaksi, jos lääkettä ei
voida vaihtaa halvempaan rinnakkaisvalmisteeseen muusta kuin potilaasta
johtuvasta syystä. Säännöksen
täytäntöönpanossa tulee valiokunnan
käsityksen mukaan huolehtia siitä, että lääkkeen
hinnasta annettava alennus siirtyy potilaan maksamaan hintaan.
Eläinlääkintä
Eläinlääkkeiden käyttöä koskevilla
lääkelain säännösehdotuksilla on pantu täytäntöön EU:n
eläinlääkedirektiivin 7 ja 8 artiklat.
Ehdotetun 21 g §:n nojalla Elintarviketurvallisuusvirasto
voi sallia vakavien eläintautiepidemioiden ehkäisemiseksi
immunologisen eläinlääkkeen maahantuonnin
ja käytön, vaikka lääkkeellä ei olisi
myyntilupaa. Ehdotetussa 21 h §:ssä toteutetaan
eläinlääkedirektiivin 71 artiklassa mainittu
kansallisten viranomaisten mahdollisuus kieltää eläintautien
vastustamista tai elintarviketurvallisuutta haittaavien immunologisten
eläinlääkkeiden käyttö.
Lisäksi ehdotetaan niin kutsutun hormonikieltodirektiivin
täytäntöönpanon edellyttämiä muutoksia
lääkelain 23 §:ään.
Sisällöllisesti merkittävin muutosehdotus koskee
lääkelain 84 §:ään
ehdotettua Elintarviketurvallisuusviraston oikeutta tuoda maahan, myydä ja
jaella sellaisia eläinrokotteita ja muita valmisteita,
joita ei muutoin ole Suomessa saatavilla. Säännös
on tarpeen erityisesti sen vuoksi, että muun muassa raivotautisyöttirokotteiden maahantuonti
muulla tavoin on osoittautunut vaikeaksi. Valiokunta pitää eläinlääkintää koskevia
lääkelain muutoksia perusteltuina.